Arjen hyvinvoinnin lähettiläs

Musiikkiterapeutti ja Kukunori ry:n toiminnanjohtaja Markus Raivion isoäidille tehtiin lobotomia 1960-luvun lopulla. Nyt Raivio edistää mielenterveysasioita
elämäntyökseen.

Musiikkiterapeutti, Kukunori ry:n toiminnanjohtaja ja FinFami Uusimaan hallituksen puheenjohtaja Markus Raivio haluaa muuttaa ilmapiiriä niin, että mielenterveyteen liittyvä stigma ja eriarvoisuus vähenisivät. Tätä työtä Raivio tekee kulttuurin avulla.  Kulttuuri on aina ollut tärkeässä asemassa hänen elämässään.

-Musiikki oikeastaan pelasti elämäni, Raivio sanoo.

14-vuotiasta Raiviota ei koulunkäynti pahemmin kiinnostanut.

-Vaihtoehdoiksi jäi joko koulukoti tai tarkkailuluokka. Onneksi opettajaäitini ei valinnut kumpaakaan, vaan jäin kotiopetukseen.

Musiikki toi elämään sisältöä ja merkitystä – pelastusta. Nuoruusvuosien jälkeen Raivio kouluttautui lähihoitajaksi ja sen jälkeen musiikkiterapeutiksi. Töiden ohessa hän soitti useammassa rock-bändissä. Vaikuttavalta ja pitkältä listalta löytyy bändejä Freud Marx Engels & Jungista Problemsiin.

Kiinnostus mielenterveyttä kohtaan kumpuaa Raivion omasta omaistaustasta. Raivion isoäiti Helli sairasti skitsofreniaa, ja tämän kohtalo oli hurja: skitsofreniaa sairastaneelle mummille tehtiin lobotomia-leikkaus 1960-luvulla.

Raivio näkee isoäitinsä olleen ihmisoikeusrikkomuksen uhri.

-Ideana toimenpiteessä varmaan oli, että saataisiin häneltä psyykkiset oireet pois. Mutta kyllä hänen olemisensa muuttui äärimmäiseksi toimintakyvyttömyydeksi, Raivio sanoo.

-Tapahtunutta nuorena pohtiessani mietin, että täytyy olla parempia ideoita edistää ihmisten hyvinvointia. Parempia kuin se, että ihmisen päähän porataan reikiä. Olin varma, että osaan kehittää parempia ideoita!

Mielenterveyden tulevaisuus kiinnostaa Raiviota kuin enemmän kuin sen historia. Raivio mieltää itsensä ideanikkariksi, joka etsii uusia innovaatioita ja tapoja toimia. Nykyisen työnsä ohella hän toimii myös työnohjaajana ja sparraa eri kansalaisjärjestöjä ja yrityksiä. Taannoin Raivio oli mukana perustamassa ja ideoimassa nuorten kulttuuripaja ELVISTÄ. ELVIS on nuorten aikuisten mielenterveyskuntoutujien kohtaamispaikka, jossa luovien toimintojen ja ohjatun toiminnallisen vertaistuen kautta voi löytää mielekästä tekemistä jokapäiväiseen elämäänsä.

Raiviolle itselleen musiikki on mielekästä tekemistä. Kulttuuripaja ELVIKSEN lisäksi hän työskenteli aiemmin Hesperian sairaalassa ja Niemikotisäätiöllä musiikkiterapeuttina. Työssään hän näki, miten musiikki auttaa ihmisiä vaikeissa elämäntilanteissa.

-Musiikki haastaa meitä osaamaan ja tekemään jotain. Se tuottaa ihmisille erilaisia tunteita ja voi toimia myös lohduttajana. Ikään kuin sanattomana kielenä. Sen merkitystä ei voi vähätellä.
Raivio nostaa esiin kuitenkin myös musiikkia oleellisimpia asioita ihmisten mielenterveydelle.

-Musiikin vaikutus ihmisten hyvinvointiin on yllättävän vähäinen. Ihmissuhde on se ratkaiseva juttu: Se, mitä tapahtuu siinä musiikinteko-ryhmässä ja luomisprosessin aikana, ja minkälaisessa vuorovaikutuksessa ihmiset ovat keskenään.

Raivio näkee, että mielenterveysasioita edistettäessä olisi tärkeä lähteä liikkeelle ihmisten arjesta ja arjen hyvinvoinnin parantamisesta.

Arjen hyvinvoinnin edistämisen lisäksi myös perheistä pitäisi Raivion mielestä puhua paljon enemmän. Perheet tulisi ottaa mukaan paljon nykyistä vahvemmin, kun puhutaan mielenterveydestä ja hyvinvoinnista. Mielenterveyspalveluita ei tulisi uudistaa yksilö, vaan perhe edellä.
-Uudessa sote-suunnitelmassa puhutaan paljon yksilöstä ja yksilön valinnanvapaudesta ja mahdollisuudesta palveluihin. Sote-uudistuksessa olisi mahdollisuuksia vaikka mihin. Jos perhettä ei oteta suunnitelmiin mukaan, yksilön arki ei helpotu, sillä arki ja perhe nivoutuvat niin vahvasti yhteen.

-Itse asiassa meillä FinFami Uusimaassa on tähän liittyen uusi slogan: Arki on perheestä! Samalla hauskasti sanottu, mutta totta.

Perheiden huomioiminen paremmin on ensiarvoisen tärkeää myös mielenterveysomaisille.

Mielenterveysomaisten aseman Raivio näkee tällä hetkellä heikkona. Esimerkkinä hän mainitsee omaishoidon tuen.

-Monet somaattisista sairauksia kärsivien lasten vanhemmat saavat omaishoidon tukea automaattisesti. Mielenterveyskuntoutujien omaisilla tämä kuitenkin harvemmin menee näin. Kun perhe ei saa tukea, kaikki ovat vaarassa sairastua.

Mielenterveyspalvelut ja niiden järjestäminen mietityttävät Raiviota monella tapaa. Hän toivoo, että niiden kehittämisessä mentäisiin avarakatseisempaan toipumisorientaation suuntaan.

-Voitaisiinko pikkuhiljaa luopua siitä ajatuksesta, että ihmisen on oltava oireeton. Ihminen voi elää hyvää elämää, vaikka hänellä olisikin mielenterveysoireita. Emmehän sokealtakaan vaadi näkökykyä takaisin, siitä huolimatta hän voi elää hyvää ja onnellista elämää.

Avarakatseisuuden lisääminen poistaisi Raivion mielestä myös mielenterveyteen liittyvää stigmaa. Stigman vähentäminen ja poistaminen mielen sairauksien yltä edellyttäisi myös puhetavan muutosta.

-Me mielenterveysalalla jopa ylläpidetään stigmaa käyttämällä sanastoa ja puhumalla kuntoutujista ja potilaista. Eikö tämä juuri luo eroja sairaiden ja terveiden välillä? Ei ole olemassa mitään niin polarisoitua kuin sairaus ja terveys. Usein ajatellaan, että vain terveys olisi hyvinvointia. Eihän se niin mene, Raivio sanoo.

Nykyisessä työssään Kukunori ry:n toiminnanjohtajana Raivio aloitti toukokuun alussa. Vanhaa työtä Mielenterveyden keskusliiton työ- ja koulutusvalmennuspäällikkönä tulee ikävä.

-Olin äärettömän ylpeä, että sain kertoa työskenteleväni MTKL:ssä. Onneksi yhteistyömme jatkuu, olen juuri valittu kyseisen liiton hallitukseen.

Toisaalta ilmassa on myös palavaa intoa uutta työtä kohtaan. Kukunori ry:ssä hän toivoo edistävänsä ennen kaikkea sitä, ettei kukaan suomalainen joutuisi kokemaan mielenterveytensä vuoksi eriarvoisuutta. Kukunorin missio on tehdä näkymätön näkyväksi kulttuurin keinoin.

Tämä tapahtuu edistämällä mielenterveystoipujien ja kehitysvammaisten henkilöiden mahdollisuuksia omien kulttuuriharrastusten toteuttamiseen ja esiintuomiseen.  Kukunorin ytimessä on myös kulttuurimuotoilu, uudet ideat, uudet sosiaaliset innovaatiot.

Niin musiikkiin kuin mielenterveyteen liittyy yksi kantava ajatus, jota Raivio vaalii: ajatus siitä että, huomisessa on aina lupaus jostain paremmasta. Unelmointi ja kannustaminen kantaa yllättävän pitkälle.

 

Teksti ja kuva: Johanna Jussila

 

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail to someone