Valitse sivu

Aluevaalikyselyn vastaukset

FinFami toteutti aluevaalikyselyn, jossa tiedusteltiin eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kantaa mielenterveysomaisille tärkeisiin aihealueisiin. Tutustu, miten puolueet vastasivat kysymyksiin.

Kysymykset:

1. Miten voidaan vaikuttaa siihen, että mielen oireillessa hyvinvointialueen asukas saa apua heti ensikäynnillä?

2. Miten voidaan vaikuttaa siihen, että hyvinvointialueen mielenterveyspalveluissa tarjotaan tukea myös sairastuneen omaisille ja lähipiirille?

3. Miten varmistetaan, että hyvinvointialueen lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat saavat tarvitsemansa tuen tilanteessa, jossa perheenjäsenellä on mielenterveysongelma?

4. Miten varmistetaan, että hyvinvointialueella on riittävä, hyvinvoiva ja ammattitaitoinen henkilöstö työskentelemässä mielenterveyden ja mielenterveysomaisten hyvinvoinnin parantamiseksi?

5. Miten lisätään kuntalaisten ja asiakkaiden osallistumista hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen?

Li Andersson, vasemmistoliiton puheenjohtaja

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson_kuva Perttu Iso-Markku

1. Miten voidaan vaikuttaa siihen, että mielen oireillessa hyvinvointialueen asukas saa apua heti ensikäynnillä?

Me tarvitsemme enemmän mielenterveyden hoidon osaajia perusterveydenhuoltoon. Lähtökohta pitää olla, että jokaisessa sosiaali- ja terveyskeskuksessa on myös mielenterveyden peruspalveluita tarjolla.

Sote-ammattilaisia pitää kouluttaa lyhytkestoisen psykososiaalisen tuen antamisessa, ja huolehtia siitä, että esimerkiksi psykologipalveluita on riittävästi tarjolla niin perheille kuin nuorille.

2. Miten voidaan vaikuttaa siihen, että hyvinvointialueen mielenterveyspalveluissa tarjotaan tukea myös sairastuneen omaisille ja lähipiirille?

Omaisille ja lähipiirille suunnattu tuki on äärimmäisen tärkeä, erityisesti silloin kun omainen sairastuu vakavasti. Yhteistyö mielenterveyspalveluiden ja lastensuojelun välillä on tärkeää myös omaisille suunnatun tuen varmistamiseksi, jonka lisäksi terveydenhuollon puolella on kartoittava myös perhejäsenten mahdolliset hoidon tarpeet. Usein apua ja tukea tarvitsee koko perhe.

Järjestöjen tekemä työ on myös äärimmäisen tärkeää esimerkiksi vertaistuen näkökulmasta, ja hyvinvointialueen pitää huolehtia järjestöjen riittävästä rahoituksesta.

3. Miten varmistetaan, että hyvinvointialueen lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat saavat tarvitsemansa tuen tilanteessa, jossa perheenjäsenellä on mielenterveysongelma?

Kuten edellisessä kysymyksessä totesin, on yhteistyö mielenterveyspalveluiden ja lastensuojelun välillä hyvin tärkeää, varsinkin jos esimerkiksi yksinhuoltajavanhempi sairastuu ja lapsi joutuu hoivaajaan rooliin. Yhteiskunnan vastuu on sellaisissa tilanteissa huolehtia myös nuoren hoivaajan hyvinvoinnista, jaksamisesta ja pärjäämisestä sekä kohdistaa tukea koko perheelle.

4. Miten varmistetaan, että hyvinvointialueilla on riittävä, hyvinvoiva ja ammattitaitoinen henkilöstö työskentelemässä mielenterveyden ja mielenterveysomaisten hyvinvoinnin parantamiseksi?

Parantamalla sote-alan ammattilaisten työehtoja, palkkausta ja työoloja. Palkan parantamisen lisäksi pitää huolehtia siitä, että työsuhteita ei ketjuteta, että esimiesten työhön suunnataan riittävästi resursseja ja tukea, että työntekijöille annetaan mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, miten työtä organisoidaan ja että esimerkiksi työterveyden palvelut ovat riittäviä.

5. Miten lisätään kuntalaisten ja asiakkaiden osallistumista hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen?

Erilaisten kuulemistilaisuuksien lisäksi pitää hyödyntää potilasjärjestöjä ja kokemusasiantuntijoita sekä järjestöjä palveluiden kehittämisessä.

On erittäin tärkeää, että käyttäjien kokemuksia, näkemyksiä ja mielipiteitä huomioidaan palveluiden kehittämisessä, erityisesti kun kyse on paljon palveluita tarvitsevista.

Sari Essayah, kristillisdemokraattien puheenjohtaja

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah_kuva Saara Vuola

1. Miten voidaan vaikuttaa siihen, että mielen oireillessa hyvinvointialueen asukas saa apua heti ensikäynnillä?

Mielenterveyspalveluiden tarve on ollut hälyttävästi kasvussa jo ennen koronaa ja tilanne on pahentunut korona-aikana. KD kannattaa nopeita toimenpiteitä mielenterveyspalveluiden kehittämiseksi. Terapiatakuu tarvitaan.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kattavampi integraatio hyvinvointialueilla edesauttaa osaltaan palveluiden saatavuutta. Mielenterveyspalvelujen tulisi olla helpommin saatavilla myös koulujen arjessa.

Suurimmat ongelmat palveluiden saatavuudelle liittyvät resursseihin. Psykoterapian saatavuus on heikkoa monilla paikkakunnilla ja tulevaisuudessa näyttää heikkenevän, sillä noin neljännes nykyisistä psykoterapeuteista on eläkeiässä. Psykoterapiakoulutuksen houkuttelevuutta on lisättävä sen maksuttomuudella. Psykoterapeuttikoulutus on ainoita terveysalan koulutuksia, joiden kustannuksia valtio ei tue. Terapiatakuun kaltaiset hyvät tavoitteet eivät toteudu ilman tekijöitä!

Pidemmällä tähtäimellä tärkeintä on perheitä ja nuoria kaikissa elämänvaiheissa siellä missä he ovat, eli kouluissa ja kodeissa. Lisäpanostuksia tarvitaan peruspalveluihin, varhaiseen tukeen, koulujen oppilashuoltoon ja perhetyöhön, neuvolapalveluista alkaen.

2. Miten voidaan vaikuttaa siihen, että hyvinvointialueen mielenterveyspalveluissa tarjotaan tukea myös sairastuneen omaisille ja lähipiirille?

Omaisten tuen tulisi olla osa hoitosuosituksia etenkin mielenterveyspotilaiden kohdalla.

Perusongelma on silti mielenterveyspalveluiden resurssipula (raha ja henkilöstöstö). Peruspalveluiden ja ennaltaehkäisevien palveluiden saatavuuden varmistaminen on ensisijaista.

3. Miten varmistetaan, että hyvinvointialueen lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat saavat tarvitsemansa tuen tilanteessa, jossa perheenjäsenellä on mielenterveysongelma?

Omaisten tuen tulisi olla osa hoitosuosituksia etenkin mielenterveyspotilaiden kohdalla.

Perusongelma on silti mielenterveyspalveluiden resurssipula (raha ja henkilöstöstö). Peruspalveluiden ja ennaltaehkäisevien palveluiden saatavuuden varmistaminen on ensisijaista.

4. Miten varmistetaan, että hyvinvointialueilla on riittävä, hyvinvoiva ja ammattitaitoinen henkilöstö työskentelemässä mielenterveyden ja mielenterveysomaisten hyvinvoinnin parantamiseksi?

Alueilla mielenterveystyölle on varmistettava riittävät taloudelliset resurssit ja huolehdittava sosiaali- ja terveyspalveluiden ja hyvinvointipalveluiden integraation järkevästä toteutuksesta, jossa otetaan huomioon myös mm. koulut.

Psykoterapia on keskeinen osa terveydenhuollon ja kuntoutuksen järjestelmää, jota tulevaisuudessakin tarvitaan kevyempien hoitomuotojen rinnalle. Psykoterapian saatavuudesta on huolehdittava ja koulutuksen houkuttelevuutta lisättävä sen maksuttomuudella.

5. Miten lisätään kuntalaisten ja asiakkaiden osallistumista hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen?

Aluevaltuustoihin tarvitaan monenlaisia ihmisiä, sote-sektorin asiantuntijoita sekä tavallisia palveluiden käyttäjiä, joilla on kokemusta asiakkaan näkökulmasta.

Hyvinvointialueiden nuorisovaltuustojen, vanhusneuvostojen ja muiden vastaavien toimijoiden on päästävä mukaan vaikuttamaan päätöksentekoon.

Karoliina Kähönen, Liike Nyt -puolueen varapuheenjohtaja

Karoliina Kähönen Liike Nytin varapuheenjohtaja

1. Miten voidaan vaikuttaa siihen, että mielen oireillessa hyvinvointialueen asukas saa apua heti ensikäynnillä?

On tärkeää, että matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita olisi kaikkien saatavilla ja ensikäynnin sote-ammattilaisella osaamista mielen oireista. Mielenterveyden hoito ei saa olla kiinni varallisuudesta.

2. Miten voidaan vaikuttaa siihen, että hyvinvointialueen mielenterveyspalveluissa tarjotaan tukea myös sairastuneen omaisille ja lähipiirille?

On huolehdittava perhepalveluiden riittävästä resursoinnista, jotta tukea saadaan nopeasti myös omaisille.

Yksi ratkaisu tähän voisi olla perhelääkärimalli. Perhelääkäri näkee kokonaisuuden. Perhelääkäri tuntee ihmisen taustat ja näkee siksi myös muutokset terveydentilassa helpommin. Perhelääkäri on helposti lähestyttävä ja ohjaa ihmisen oikeiden palveluiden ääreen.

3. Miten varmistetaan, että hyvinvointialueen lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat saavat tarvitsemansa tuen tilanteessa, jossa perheenjäsenellä on mielenterveysongelma?

Korona-aikana olen ollut erityisen huolissani nuorten ja lasten jaksamisesta. Lapsia tulee auttaa siellä, missä he viettävät aikaansa, saavutettavien palveluiden avulla. Yksi ratkaisu olisi lisätä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita kouluihin ja oppilaitoksiin.

Koulun ja terveydenhuollon yhteistyötä on parannettava. Koululla tulee olla riittävät resurssit, jotta pystytään identifioimaan ongelmia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään lasta tai nuorta.

4. Miten varmistetaan, että hyvinvointialueilla on riittävä, hyvinvoiva ja ammattitaitoinen henkilöstö työskentelemässä mielenterveyden ja mielenterveysomaisten hyvinvoinnin parantamiseksi?

On olennaista, että henkilöstö voi hyvin. Sote-ammattilaiset ovat todella kuormittuneita tällä hetkellä. Yksi ratkaisu tähän voisi olla työnohjauksen lisääminen ja työolojen parantaminen.

Jos henkilökunta uupuu, palvelut vähenevät entisestään. Tähän meillä ei ole varaa.

5. Miten lisätään kuntalaisten ja asiakkaiden osallistumista hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen?

Toimivan demokratian edellytyksenä on kansalaisten laaja osallistuminen politiikkaan. Liike Nyt perustettiin tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tuomme uudenlaisen tavan tehdä politiikkaa ideologiseen ja vastakkainasettelua korostavaan poliittisen ilmapiiriin.

Liike on vaikuttamiskanava, joka lisää kansalaisten osallistumismahdollisuuksia politiikkaan ja päätöksentekoon. Liike on kehittänyt työkalukseen Nettiparlamentin. Se on verkkoympäristö, jossa voi käydä keskusteluja ja järjestää neuvoa-antavia äänestyksiä yhteisistä asioista – myös vaalien välillä. Politiikan tulee 2000-luvulla olla avointa ja selkeää.

Niina Malm, sosialidemokraattien 1. varapuheenjohtaja

SDPn varapuheenjohtaja Niina Malm_kuva Jukka-Pekka Flander

1. Miten voidaan vaikuttaa siihen, että mielen oireillessa hyvinvointialueen asukas saa apua heti ensikäynnillä?

SDP:n keskeisimpiä vaalitavoitteita on hoitoon pääsyn turvaaminen. Tässä tärkeä väline on hoitotakuu, eli lupaus siitä, että kiireettömään hoitoon pääsee seitsemässä päivässä. Tämä koskee niin fyysisiä kuin mielenterveyden oireita.

Viivästyksetön hoitoon pääsy, hoidontarpeen ammattimainen arviointi ja hoidon nopea alkaminen ovat tärkeitä juuri siksi, etteivät ongelmat kasaannu ja monimutkaistu. Mielenterveyshäiriöistä kärsivillä on usein riittämättömästi hoidettuja fyysisiä sairauksia. Ne saattavat jäädä tutkimatta, jos fyysiset oireet tulkitaan psyykkisperäisiksi tai lääkkeiden haittavaikutuksiksi. On ensiarvoisen tärkeää, että ihminen saa kaikkiin vaivoihinsa tarvitsemansa hoidon.

Tämän lisäksi perustason palveluita tulee vahvistaa. Toimiva keino on laajentaa suoraan perustasolta ja opiskeluhuollosta tarjottavia palveluita siten, että vaikuttavia ja oikein kohdennettuja matalan kynnyksen psykososiaalisia hoitoja on jatkossa kaikkien saatavilla. Interventiot on tarkoitettu esimerkiksi masennus- ja ahdistusoireisten hoitoon.

Palveluiden laajentamiseen on käytössä myös valtion rahaa. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa psykososiaalisten hoitojen saatavuuden parantamiseen on varattu 5 milj. euroa vuodelle 2020, 14 milj. euroa vuodelle 2021 ja 24 milj. euroa vuodelle 2022.

2. Miten voidaan vaikuttaa siihen, että hyvinvointialueen mielenterveyspalveluissa tarjotaan tukea myös sairastuneen omaisille ja lähipiirille?

Yksi sote-uudistuksen keskeisistä tavoitteista on palvelujen nykyistä parempi integraatio, eli se, että palvelut toimivat paremmin yhteen ja asiakkaan tilanteeseen pystytään vastaamaan kokonaisvaltaisemmin. Tämän tavoitteen toteutuminen on avainasemassa myös omaisten ja lähipiirin tuessa.

Erityisesti, kun henkilö kohtaa mielenterveyden ongelmia, on tärkeää kohdata koko perhe ja arvioida tuen tarve moniammatillisesti. Tähän tulevaisuuden sote-keskukset tarjoavat nykyistä paremmat eväät, kun saamme moniammatillisen toiminnan vakiintumaan niin, että haasteita kohdannut henkilö perheineen pääsee ns. yhdeltä luukulta tarvitsemiensa palveluiden ja tuen piiriin.

Tämä vaatii kuitenkin uusilta alueilta ja niiden päättäjiltä paljon työtä palveluverkkojen kattavuuden, hoitoon pääsyn nopeuttamisen ja riittävien resurssien turvaamisen suhteen. Lisäksi yhteistyö hyvinvointialueiden ja kuntien toiminnan rajapinnoilla on tulevaisuudessa ensi arvoisen tärkeää. 

3. Miten varmistetaan, että hyvinvointialueen lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat saavat tarvitsemansa tuen tilanteessa, jossa perheenjäsenellä on mielenterveysongelma?

Myös tässä kysymyksessä sote-palveluiden integraatiotavoite on keskeinen. Mielenterveyden, sosiaalitoimen, perhepalveluiden ja vaikkapa koulun oppilashuollon palveluiden moniammatillinen yhteistyö luo parempia mahdollisuuksia vastata omaisten ja perheiden kohtaamiin tuen tarpeisiin.

Sote-uudistusta toteutettaessa erityistä huomiota on kiinnitettävä eri toimintojen rajapintoihin. Koulujen ja hyvinvointipalveluiden sekä nuorisotyön yhteistyön on toimittava myös jatkossa hyvin.

Kouluterveydenhoito, koulupsykologit ja -kuraattorit, sekä muut sosiaalisen tuen palvelut löytyvät myös jatkossa sieltä, missä lapset ja nuoret ovat ja pystyvät yhä paremmin tukemaan lasten ja nuorten tarpeiden kokonaisuutta yhteistyössä muiden sote-ammattilaisten kanssa.

4. Miten varmistetaan, että hyvinvointialueilla on riittävä, hyvinvoiva ja ammattitaitoinen henkilöstö työskentelemässä mielenterveyden ja mielenterveysomaisten hyvinvoinnin parantamiseksi?

Henkilöstöpula on todellinen ongelma ympäri maan ja se vaivaa koko sote-alaa ja siihen on tartuttava määrätietoisesti. Hyvinvointialueilla on varmistettava, että resurssit riittävät laadukkaiden palveluiden toteuttamiseen, tämä sisältää sekä riittävän henkilöstömäärän sekä riittävät sijaisresurssit. Tähän tarvitaan myös riittävää valvontaa mitoitusten toteutumisen osalta.

Henkilöstöpulaan vastaaminen vaatii järjestelmällistä työtä kaikilla alueilla. Keinoja on monia.

Ammattilaiset haluavat tehdä työnsä hyvin, ja siksi paras tapa osaavan työvoiman saantiin on, luoda työskentelyolosuhteet jossa tämä on mahdollista.

Alan jättäneiden työntekijöiden takaisin houkuttelu, uusien opiskelijoiden houkuttelu alalle ja myös kansainvälinen rekrytointi ovat kaikki tärkeitä. Työhyvinvoinnin, hyvän johtamisen ja jatkuvien koulutusmahdollisuuksien lisäksi kyseessä on palkkauskysymys. SDP:n mielestä tarvitaan kattava suunnitelma myös palkkauksen osalta pidemmällä aikavälillä koko sote-sektorilla. Varsinaiset palkkaratkaisut ovat kuitenkin työmarkkinajärjestöjen asia. 

5. Miten lisätään kuntalaisten ja asiakkaiden osallistumista hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen?

Sosialidemokraateille on tärkeää, että uusien hyvinvointialueiden luomiseen ja myöhemmin toimintaan saadaan mukaan mahdollisimman moni asukas, asiakas, palveluiden käyttäjä, työntekijä ja koko kansalaisyhteiskunta. Hyvinvointialueiden demokratiaa, osallisuutta ja alueellisia vaikutusmahdollisuuksia on kehitettävä määrätietoisesti alusta asti. Tähän on olemassa erilaisia keinoja, joita on sovellettava kullekin alueelle sopivalla tavalla.

SDP haluaa mm. että, hyvinvointialueilla otetaan käyttöön riittävästi resursoitu osallistava budjetointi, jotta alueen asukkaat voivat esittää toiveitaan hyvinvointialueiden kehittämiseksi.

Lisäksi hyvinvointialueilla on tuettava yhteistyötä järjestöjen kanssa, sekä luotava eri asukas- ja asiakasryhmille mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksiin ja palveluihin. Kunnissa toimivien vaikuttamistoimielimien, kuten nuorisovaltuustojen ja vanhus- ja vammaisneuvostojen, toimintaedellytykset ja äänen kuuluminen on turvattava myös hyvinvointialueille.

Asukkailla ja asiakasverkostoilla on oltava mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon. Siksi tarvitaan suoria vaikuttamis- ja aloitekanavia. Asiakkaalla on oltava mahdollisuus vaikuttaa myös häntä koskeviin päätöksiin.

Hyvinvointialueiden toimintaa ja päätöksentekoa on aina arvioitava myös palveluiden käyttäjien ja erityisryhmien näkökulmista. Päätöksenteon osana tulisi suorittaa lapsivaikutusten arviointia.

Petteri Orpo, kokoomuksen puheenjohtaja

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo_kuva Mikko Mäntyniemi

1. Miten voidaan vaikuttaa siihen, että mielen oireillessa hyvinvointialueen asukas saa apua heti ensikäynnillä?

Kokoomus kannattaa terapiatakuun toteuttamista. Yhdenvertainen pääsy mielenterveyspalveluihin turvataan parhaiten siten, että terapiatakuun mukaisesti vahvistetaan perustason mielenterveyspalveluita.

Hallituksen esitys hoitotakuun tiukentamisesta on pettymys, sillä se ei lupauksista huolimatta toteuta terapiatakuuta. Terapiatakuu on nyt viimein vietävä eteenpäin, jotta oikea-aikainen ja yhdenvertainen pääsy mielenterveyspalveluihin voidaan varmistaa kaikkialla Suomessa.

2. Miten voidaan vaikuttaa siihen, että hyvinvointialueen mielenterveyspalveluissa tarjotaan tukea myös sairastuneen omaisille ja lähipiirille?

Oikea-aikainen palveluihin pääsy on tärkeä tekijä myös mielenterveysomaisten jaksamisen näkökulmasta. Huoli läheisen hyvinvoinnista voi kuormittaa omaisia huomattavasti, erityisesti hoitoon pääsyn pitkittyessä.

Läheisten jaksamiseen on tärkeä kiinnittää palveluissa huomiota ja tarvittaessa ohjata heitä palveluiden tai esimerkiksi vertaistuen piiriin.

3. Miten varmistetaan, että hyvinvointialueen lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat saavat tarvitsemansa tuen tilanteessa, jossa perheenjäsenellä on mielenterveysongelma?

Erityisesti lapsiomaiset ovat merkittävässä riskissä sairastua itsekin mielenterveyden ongelmiin. Varmistamalla varhainen hoitoon pääsy ja tukemalla vanhemmuutta voidaan ehkäistä tilanteita, joissa lapsi joutuu huolehtimaan vanhempansa voinnista tai perheen arjesta.

Perustason palveluissa on otettava aktiivisesti puheeksi perheen jaksamiseen liittyviä kysymyksiä ja varmistettava matalalla kynnyksellä tuki ongelmien ilmetessä.

4. Miten varmistetaan, että hyvinvointialueilla on riittävä, hyvinvoiva ja ammattitaitoinen henkilöstö työskentelemässä mielenterveyden ja mielenterveysomaisten hyvinvoinnin parantamiseksi?

Terapiatakuun toteuttamiseksi on varmistettava aloitteen mukaiset lisäresurssit terapeuttien kouluttamiseen ja palkkaamiseen.

Riittävän henkilöstön turvaamiseksi tarvitaan myös laajasti koko alaa koskevia ratkaisuja, sillä sote-palveluissa on jo nyt pula ammattilaisista ja tilanne pahenee entisestään tulevina vuosina.

On lisättävä aloituspaikkoja sosiaali- ja terveysalan koulutuksiin, sekä helpotettava sote-ammattilaisten kansainvälistä rekrytointia. Myös sote-alan veto- ja pitovoimaa on vahvistettava panostamalla hyvään johtamiseen, työssä jaksamiseen, täydennyskoulutuksiin ja erilaisten urapolkujen mahdollistamiseen.

5. Miten lisätään kuntalaisten ja asiakkaiden osallistumista hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen?

Osallisuus ja kuuleminen on tärkeä sisällyttää osaksi hyvinvointialueiden toimintaa heti alusta alkaen ja huomioida erilaiset kohderyhmät palveluita kehitettäessä.

Esimerkiksi lasten ja nuorten kohdalla lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi ovat tärkeitä välineitä lasten ja nuorten etujen mukaiseen päätöksentekoon. Lasten ja nuorten kuuleminen on tärkeä osa lapsivaikutusten arviointia.

Riikka Purra, perussuomalaisten puheenjohtaja

Riikka Purra_perussuomalaisten puheenjohtaja

1. Miten voidaan vaikuttaa siihen, että mielen oireillessa hyvinvointialueen asukas saa apua heti ensikäynnillä?

Mille luukulle oireileva henkilö tuleekaan, pitäisi pystyä tunnistamaan ja ohjaamaan hänet oikeaan osoitteeseen. On tärkeää, että työntekijällä on aikaa kuunnella, mitä asiakkaalla on mielen päällä, jotta voi sitten lähteä hänen kanssaan purkamaan tilannetta.

Kaikki on tietenkin kiinni paitsi sujuvista prosesseista, myös ennen kaikkea resursseista. Mielenterveyspalveluiden resurssit ovat valitettavasti ala-arvoisella tasolla, kuten sotesektorilla usein muutenkin.

On myös tärkeää, että asiakkaan ottaa vastaan suomen kieltä osaava asiantuntija, jottei tarvittava hoito jäisi kiinni kielimuurista tai osaamattomuudesta.

2. Miten voidaan vaikuttaa siihen, että hyvinvointialueen mielenterveyspalveluissa tarjotaan tukea myös sairastuneen omaisille ja lähipiirille?

Laatimalla sellainen toimintamalli, jossa aina myös läheisille tarjotaan tukea.

Toki resurssien määrästä jälleen riippuu, missä mittakaavassa tällainen toimintamalli voidaan toteuttaa vai täytyykö priorisoida varsinaiset mielenterveysasiakkaat. Toimintamalli vaatii myös perehdytystä ja koulutusta, jotta työntekijät osaavat toimia sen mukaisesti.

Järjestöillä on myös tärkeä rooli mielenterveysongelmista kärsivien omaisten tukena.

3. Miten varmistetaan, että hyvinvointialueen lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat saavat tarvitsemansa tuen tilanteessa, jossa perheenjäsenellä on mielenterveysongelma?

Monialainen yhteistyö korostuu tässä asiassa. Mielenterveyspalveluiden lisäksi neuvola, koulu, perhepalvelut ja mitä missäkin tilanteessa tarvitaan tueksi ja mukaan seuraamaan, että lapsella asiat ovat hyvin.

Vaikka informaation jakaminen eri instanssien kesken on helpottunut viime vuosina, edelleenkin myös siinä riittää parannettavaa.

4. Miten varmistetaan, että hyvinvointialueilla on riittävä, hyvinvoiva ja ammattitaitoinen henkilöstö työskentelemässä mielenterveyden ja mielenterveysomaisten hyvinvoinnin parantamiseksi?

Työolosuhteet kuntoon eli työn määrä suhteessa työntekijöihin, kohtuulliselta tuntuva palkkaus ja muut edut, arvostus työyhteisössä/työnantajalta, työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen onnistuminen, työnohjaus, ym. asiat. Näiden asioiden kuntoon laittaminen saa henkilöstön viihtymään työpaikallaan.

5. Miten lisätään kuntalaisten ja asiakkaiden osallistumista hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen?

Kuten muillakin julkisen sektorin tasoilla kyselyt, tiedottaminen ja aloitemahdollisuudet ovat keinoja aktivoida ihmisiä. Tärkeää olisi myös muistaa ja välittää äänestää vaaleissa.

Annika Saarikko, keskustan puheenjohtaja

Annika Saarikko, keskustan puheenjohtaja_Suomen Keskusta

1. Miten voidaan vaikuttaa siihen, että mielen oireillessa hyvinvointialueen asukas saa apua heti ensikäynnillä?

Kaikkialla sosiaali- ja terveydenhuollossa on tunnistettava ja tunnustettava mielen ongelmien yleisyys. Yhteiskunnassa on vähennettävä niihin liittyvää stigmaa. Sosiaali- ja terveysasemilta tulee apua saada läheltä mielenterveyden ongelmiin ihminen kokonaisuutena huomioiden.

Keskustan keskeisin tavoite aluevaaleissa onkin, että jokaisessa kunnassa on vähintään yksi sote-asema. Apua pitää saada niin, että aina soittaessasi vastataan ja myös ilman ajan etukäteen varaamista. Vastaanotolle pääsyn mistä tahansa syystä täytyy olla vaivatonta, koska usein mielen ongelmat otetaan esille muun oireen yhteydessä.

On myös kyettävä järjestämään pikainen uusintakäynti samalle ammattilaiselle ja toisaalta tälle etulinjan ammattilaiselle on järjestettävä helppo konsultaatioväylä psykiatrian erikoislääkärille.

2. Miten voidaan vaikuttaa siihen, että hyvinvointialueen mielenterveyspalveluissa tarjotaan tukea myös sairastuneen omaisille ja lähipiirille?

Yksinkertaisimmillaan niin, että sairastuneelta kysytään, miten hän haluaa omaisten ja lähipiirin olevan hoitoprosessissa mukana. Tämä näkökulma on oltava mukana kaikissa mielenterveyteen liittyvissä kontakteissa.

Myös omaisten on saatava apua niin perusterveydenhuollosta kuin järjestöjen vertaistuestakin.

3. Miten varmistetaan, että hyvinvointialueen lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat saavat tarvitsemansa tuen tilanteessa, jossa perheenjäsenellä on mielenterveysongelma?

Perhekeskusmallin laaja käyttöönotto on Keskustan pitkäaikainen tavoite. Kansalaisilla on oltava hyvin tiedossa alueensa perhekeskuksen palveluiden kirjo. Usein koko perhe tarvitsee apua yhden jäsenensä sairastuessa.

Kaikkien lapsen ja nuoren kanssa toimivien tahojen välisen yhteistyön toimivuus on olennaista. Kouluterveydenhuollon on oltava kouluissa hyvin saavutettavissa.

4. Miten varmistetaan, että hyvinvointialueilla on riittävä, hyvinvoiva ja ammattitaitoinen henkilöstö työskentelemässä mielenterveyden ja mielenterveysomaisten hyvinvoinnin parantamiseksi?

Toimia on tehtävä laajasti. Tuon esille yhden: mielenterveyden ammattilaiset, järjestöt ja kokemusasiantuntijat on otettava mukaan hyvinvointialueen suunnitteluun. Heillä on usein parasta näkemystä toimintamallin kehittämiseen olemassa olevilla resursseilla.

5. Miten lisätään kuntalaisten ja asiakkaiden osallistumista hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen?

Lakisääteisiä vanhus- ja vammaisneuvostoja sekä nuorisovaltuustoja on osallistettava palveluiden suunnittelussa lausunnon antajina. Yksi tapa on säännölliset kansalaistapaamiset, joissa johonkin kysymykseen haetaan näkemyksiä avoimella keskustelulla.

Myös sähköiset palautekanavat ja satunnaisotannalla tehdyt kyselyt ovat tärkeitä mielipiteiden saamiseksi.

Maakunnan järjestöneuvoston ja hyvinvointialueen hallinnon on käytävä säännöllisesti keskustelua. Alueen hyvinvointikertomuksessa tulee seurata yhdessä asukkaiden kanssa hyvinvoinnin toteutumista.

 

 

Iiris Suomela, vihreiden puheenjohtaja

Iiris Suomela vihreiden puheenjohtaja sij. kuva Iris Flinkkilä

1. Miten voidaan vaikuttaa siihen, että mielen oireillessa hyvinvointialueen asukas saa apua heti ensikäynnillä?

Vihreiden tavoitteena on, että jokaisessa kunnassa on matalan kynnyksen mielenterveyspiste, josta keskusteluapua saa nopeasti. Mielenterveyspisteen voi toteuttaa myös liikkuvana palveluna.

Haluamme toteuttaa terapiatakuun jokaisella hyvinvointialueella.

Aluevaltuustoissa on varmistettava, ettei kukaan jää mielenterveyden haasteiden kanssa yksin. Näin voimme vähentää myös omaisten huolta läheisistään.

2. Miten voidaan vaikuttaa siihen, että hyvinvointialueen mielenterveyspalveluissa tarjotaan tukea myös sairastuneen omaisille ja lähipiirille?

Vihreät ovat aluevaaliohjelmassaan sitoutuneet tarjoamaan tukea mielenterveyspotilaiden läheisille. Tämä tarkoittaa, että läheisen hyvinvointi turvataan ja hänelle tarjotaan keskusteluapua. Tässä työssä kannattaa hyödyntää järjestöjen osaamista.

Osa läheisistä voi saada apua ryhmätoiminnasta, osa tarvitsee yksilökohtaista tukea. On tärkeää tunnistaa läheisten erilaiset tuen tarpeet, ja vastata niihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

3. Miten varmistetaan, että hyvinvointialueen lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat saavat tarvitsemansa tuen tilanteessa, jossa perheenjäsenellä on mielenterveysongelma?

Tarvitaan riittävää resursointia varhaiskasvatuksen ja oppilashuollon psykologipalveluihin. On myös huolehdittava siitä, että lapsilla on arkisessa ympäristössä turvallisia aikuisia, joille huolista voi kertoa.

Olemme vaaliohjelmassa ehdottaneet alueellisen lapsikoordinaattorin toimen perustamista jokaiselle hyvinvointialueelle. Lapsikoordinaattorin tehtävänä on yhteistyössä hyvinvointialueen, kuntien ja valtion viranomaisten sekä järjestöjen kanssa edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista.

4. Miten varmistetaan, että hyvinvointialueilla on riittävä, hyvinvoiva ja ammattitaitoinen henkilöstö työskentelemässä mielenterveyden ja mielenterveysomaisten hyvinvoinnin parantamiseksi?

Hyvinvointialueilla on panostettava työhyvinvointiin, hyvään lähijohtamiseen ja reiluun palkkaukseen. Ammattilaisille on tarjottava koulutuksia, jotta he voivat kehittää osaamistaan. Lisäksi työaikoihin tarvitaan joustoja esimerkiksi perhetilanteiden takia. Joidenkin ammattiryhmien kohdalla tarvitsemme myös työperäistä maahanmuuttoa.

5. Miten lisätään kuntalaisten ja asiakkaiden osallistumista hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen?

Hyvinvointialueilla kannattaa hyödyntää järjestöjen asiantuntemusta kuulemalla ja osallistamalla heitä päätöksentekoon.

Olemme sitoutuneet kokeilemaan alueilla osallistuvaa budjetointia ja asukasraateja. On tärkeää kehittää tapoja, joilla erityisesti heikossa asemassa olevia ryhmiä kuullaan.

Lisäksi hyvinvointialueiden lakisääteisten osallisuustoimielinten eli vanhusneuvoston, vammaisneuvoston ja nuorisovaltuustoon toimintaan tulee resursoida riittävästi, jotta nämä ovat aidosti tiivis osa päätöksentekoa.

 

Pin It on Pinterest