Valitse sivu

Hyvät kokemukset

Kerro meille hyvistä kokemuksistasi ammattilaisten kanssa

Oletko kokenut, että hoitohenkilökunta on jollain pienellä teollaan onnistunut ottamaan sinut huomioon?

 

Oletko kokenut, että sinusta on välitetty, sinua on ymmärretty?

 

Onko jokin pieni ele tuottanut hyvää mieltä?

Keräämme omaisten positiivisia kokemuksia kohtaamisista ammattilaisten kanssa.

Haluamme saada esiin niitä hetkiä ja tilanteita, jolloin joku hoitavan tahon ammattilainen on esimerkiksi saanut sinut hymyilemään tai kokemaan, että hän ymmärtää sinua.

Nämä voivat olla pieniä hetkiä, yksittäisiä hyviä kokemuksia. Ne voivat olla käytännön tilanteita, joissa on toimittu ammattilaisten toimesta hyvin.

Kokemuksesi voi olla mukaan ottamisesta sairastuneen läheisesi hoitoon ja kuntoutukseen. Tai se voi olla kokemus tilanteesta, jossa hoitava taho on huomioinut sinut, sinun jaksamisesi ja hyvinvointisi.

Kerro oma hyvä kokemuksesi

Tästä pääset kirjoittamaan oman kokemuksesi hyvästä kokemusta/hyvästä kohtaamisesta läheisesi hoitotahon kanssa.

Tälle lomakkeelle kirjoitettuja kokemuksia tullaan käyttämään sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ja hoitaville  tahoille suunnattuun viestintään ja FinFamin edunvalvonta- ja vaikuttamistyöhön.

Hyviä kokemuksia kohtaamisesta

Tästä löydät omaisten kokemuksia kohtaamisista ammattilaisten kanssa. Kunkin otsikon oikeassa reunassa olevaa +-merkkiä painamalla saat tekstin näkyviin.

Hoitaja loi tilan puhumiselle

Olin tapaamassa vaimoani psykiatrisella sairaalaosastolla. Tapaamisesta tulikin hoitoneuvottelu, sillä vaimoni hoitaja tuli mukaan huoneeseen ja kyseli ja johdatteli keskustelua.Siinä käytiin läpi vaimon suisidiyritystä edeltävää aikaa ja minun romahtaminen tämän viidennen kerran jälkeen. Puhuminen auttaa aina. Hoitaja lähti saattamaan minua ulos osastolta. Ennen oven avausta hän otti minut halaukseen. Puristi pitkään. Mitään ei enää puhuttu. Hän avasi oven, sain sanottua vain ”kiitos”. Ja tämä tapahtui nyt koronarajoitusten aikana!

Kahden kesken kohtaamisen hyöty

Kun kysyttiin omaiselta kahden kesken ”mitä sinulle kuuluu”. Se ei ole salaamista tai selän takana toimimista, vaan se tarjosi minulle mahdollisuuden kertoa rehellisesti siitä, miten jaksan. Hoitoneuvotteluissa ja sairastuneen läsnä ollessa huomio on hänessä, enkä omaisena halua huolestuttaa häntä kertomalla omasta kuormittuneisuudestani.

Mistä tunnistaa hyvän kohtaamisen

Hyvän ammattilaisen tunnistaa siitä, että hän osaa jo ensi kohtaamisessa ja sen ensi hetkillä välittää omaiselle tunteen että hän on aidosti kiinnostunut omaisen tilanteesta osoittaen empaattisuutta ja ymmärrystä sekä halua jakaa asiat.  Asiakkaalle ei pidä välittää kiireen tuntua ja ajan vähyyttä.

Hyvän kohtaamisen tunnistaa siitä, että sen jälkeen asiakas/omainen tuntee kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisen tunteen sekä kokee huojennusta.

Apua rajojen asettamiseen

Rajojen asettaminen

Tyttärelläni oli tapana soittaa minulle, kun häntä ahdisti. Soittoja tuli joskus päivittäin, ei onneksi yöaikaan. Työaikana tulevat soitot olivat hankalia, vaikka pystyinkin niihin usein vastaamaan. Äitinä ajattelin, että ahdistuneen lapsen on saatava minuun yhteys enkä kieltänyt soittoja.

Eräässä asumisen tukeen liittyvässä hoitoneuvottelussa ohjaaja kysyi, mitä tytär tekee, kun häntä ahdistaa. Ohjaaja ehdotti meille sopimusta, että tytär soittaa ilta-aikaan, kun työpaikalle ja työaikana soittaminen ei ole fiksua. Asia oli sillä selvä! Tytär pystyi hillitsemään ahdistuneita soittoja, ja minun kuormitukseni väheni.

Ohjaajan ymmärrys ja tuki rajaamiselle oli ratkaiseva helpotus. Hän myös kuunteli meitä, eikä sanellut rajoja oma-aloitteisesti.

”Tukea tarvinnut äiti”

Hoitajan aito myötätunto sekä sairastunutta että omaisia kohtaan

Potilaan omahoitajille on merkittävä rooli siinä, kuinka hän kokee tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi.

Oman lapseni kohdalla hänen omahoitajiksensa tulivat erittäin lämminhenkiset hoitajat, joilla oli kärsivällisyyttä ja hyvää tahtoa elää mukana taitavasti potilaan voinnin mukaan ja edistää kuntoutusta sopivilla tekemisillä.

Hämmentävän positiivinen kokemus omaiselle oli se, että toinen hoitajista tuli itse tarjoutumaan jo ensi tapaamisessa omahoitajaksi. Hän koki jo ensi tapaamisessa lapseni kohdatessaan halun auttaa häntä.  Syynä oli varmasti sekin, että hän tunsi lapseni vuosien takaa. Myös lapseni halusi hänet omahoitajakseen.  Kyseisellä hoitajalla oli aito ja syvällinen suhtautuminen potilaan tilaan ja tämän sai kokea myös sekä lapseni että minä ja vaimoni omaisina.

Jatkossa me omaiset saimme kokea, että kyseinen hoitaja oli mitä miellyttävin myös meitä kohtaan ja piti aktiivisesti yhteyttä ja saimme keskustella pitkiäkin puheluita hänen kanssaan.

Jo ensi kohtaamisessa hänestä välittyi aito auttamisen halu ja syvä sympatia eikä ainoastaan potilasta kohtaan, vaan samaa myötätuntoa ja -elämistä hänen taholtaan saimme kokea myös me omaiset.

Älä syyllistä itseäsi

Psykiatrisella osastolla vaimoni hoitoa koskevan hoitoneuvottelun jälkeen hoitaja nykäisi minut sivuun ja sanoi: ”Älä syyllistä itseäsi näistä asioista. Itsemurhaa yrittävää ei voi estää, eikä ketään voi aina valvoa. Olet varmasti tehnyt parhaasi. Armahda itseäsi.”

Kokemuksia syömishäiriöyksiköstä

Kun tyttäremme pääsi erikoissairaanhoidon osastolle syömishäiriönsä vuoksi, osastonhoitaja tuli vastaanottamaan koko mukana saattamassa olleen perheen ja tervehti kaikkia erikseen, myös pikkusisaruksia. 

Hän lievitti meidän kaikkien jännitystä tarjoamalla kahvia ja mehua, pitkämatkalaisia kun olimme. Tuli tunne, että tyttö jää hyviin käsiin.

Tervehtiminen ja silmiin katsominen osastolla vieraillessa tuntuvat hyvältä. En odota katteettomia lupauksia, mutta kun hoitaja on sanonut, että ”kyllä me hänestä huolta pidämme”, on se vahvistanut tunnetta, että olemme samalla puolella.

Muutaman kerran on minulta kysytty, miten jaksan. Se herättää muistamaan, että minun on pidettävä itsestänikin huolta. 

Tytär on vielä täysi-ikäisenäkin ajoittain pyytänyt itse minut mukaan hoitoneuvotteluihin, ja silloin on hoitohenkilökunnan suunnalta tuleva kohtelu vaihdellut kovasti. Mukavinta on ollut kuulla: ”Onpa kiva, että äitikin on täällä”. Tätä sinänsä yksinkertaista lausetta sai kyllä odottaa vuosia.  

Hyvät kohtaamiset ovat olleet tavallista ihmisten vuorovaikutusta, jossa olen kokenut tulleeni nähdyksi ja että minua ei pelätä tai paeta tai pidetä ikään kuin vastustajana hyvälle hoidolle.

ota yhteyttä

Minna Kallunki
Minna Kallunki

Erityisasiantuntija, Recovery-mielenterveyspalveluissa -hanke

p. 045 800 4903
minna.kallunki@finfami.fi

Hyvien kohtaamisten ja kokemusten kerääminen toteutetaan Recovery -toimintaorientaatio mielenterveystyössä -hankkeen ja Opastava-hankkeen yhteistyönä.

Pin It on Pinterest