Ilonan päivä
Mielenterveyden ongelmat ovat yleisiä. Silti niistä monesti vielä vaietaan. Kun läheisen mielenterveys huolettaa, uskalla ottaa huoli puheeksi ja ohjata avun äärelle.
Joka toinen suomalainen kokee jonkun mielenterveyden häiriön elämänsä aikana. Sairastuminen vaikuttaa aina myös läheisiin ja ilman tukea heillä on riski sairastua itse.
Hoitamattomat sairaudet kuormittavat läheisiä, jotka ajautuvat kantamaan kohtuutonta vastuuta sairastuneesta ja koko perheen arjesta. Puhumattomuus, salaaminen sekä vaikeus hakea apua tai ohjata avun äärelle voivat hidastaa tai jopa estää avun saannin, jolloin perheet jäävät tilanteessaan yksin.
Jos sinulla herää huoli, uskalla ottaa asia puheeksi. Autetaan ajoissa.
Meillä kaikilla on mielenterveys ja kenen tahansa mielenterveys voi myös horjua. Pidetään yhdessä huolta, että kukaan ei jää yksin, vaan löytää tarvitsemansa avun. Jo pienet teot ratkaisevat.
Valtakunnallista mielenterveysomaisten päivää eli Ilonan päivää vietetään 9.10.2023. Ilonan päivän aikana haastamme kaikki kohtaamaan rohkeasti ihmisiä sekä kysymään, kuinka voit ja tarvittaessa ohjaamaan avun piiriin.
Avoimella puheella ja ennakkoluuloja vähentämällä yhä useampi uskaltautuu puhumaan mielenterveyden huolista ja samalla kynnys hakeutua avun piiriin madaltuu. Ilonan päivän aikana FinFami nostaa esiin omaistilanteita, jotka jäävät liian usein tunnistamatta ja mielenterveysomaiset ilman tarvitsemaansa tukea.
Jokainen meistä voi välittää ja vaikuttaa asenteisiin ja ennakkoluuloihin. Tykkää ja jaa #ilonanpäivä -postauksiamme somessa sekä osallistu keskusteluun.
Ilonan päivä 9.10.2023
Valtakunnallista mielenterveysomaisten päivää eli Ilonan päivää vietetään vuosittain 9.10.
Vuonna 2023 teemana on mielenterveysomaisen oikeus työelämään. Erityisesti nostetaan esiin vaativan läheistilanteen tunnistamista, puheeksi ottamista ja tukemista työelämässä.
olenko mielenterveysomainen?
Mielenterveysomainen
Mielenterveysomainen on henkilö, jonka läheinen sairastaa psyykkisesti. Mielenterveysomaisella voidaan tarkoittaa esimerkiksi sairastuneen vanhempaa, lasta, sisarusta, puolisoa, ystävää, työkaveria tai muuta läheistä. Jäädessään ilman tukea, omaisilla on riski sairastua itse.
Hoitamattomat sairaudet kuormittavat läheisiä, jotka ajautuvat kantamaan kohtuutonta vastuuta sairastuneesta ja koko perheen arjesta. Kun tilanne kotona on hankala, moni mielenterveysomainen voi muuttua huolehtijaksi, joka jättää omat tarpeensa syrjään. Moni antaa henkisen tuen lisäksi myös taloudellista tukea.
Omaishoidon tuki tuo omaisille tunnustusta, helpotusta taloudelliseen ahdinkoon sekä lakisääteisiä vapaapäiviä. Silti vain noin 3 % omaishoidontuen saajista on mielenterveysomaisia.
Perusterveydenhuoltoon pitää saada lisää osaamista mielenterveysomaisten tunnistamisesta, tukemisesta ja ohjaamisesta omaisille suunnatun tuen kuten FinFamin toiminnan piiriin.
Lapsiomainen
Lapsiomainen on alaikäinen, jonka vanhemmalla on psyykkisiä tai fyysisiä sairauksia ja/tai päihdeongelmia. Aikuinen lapsiomainen (ALO) on täysi-ikäinen, jonka taustalla on sairastava vanhempi. Lapsiomaiset kokevat usein yksinäisyyttä, huolta, pelkoa ja häpeää.
Lapsiomaisten kohdalla riski ongelmien ylisukupolviseen siirtymiseen on korkea. Lapsiomaisten tunnistaminen, tunnustaminen ja tukeminen on siksi tärkeää.
Tällä hetkellä lapsiomaisia ei ole huomioitu palveluissa asian vakavuuteen nähden riittävästi. Erityisesti varhaiskasvatuksen, opetushenkilöstön ja oppilashuollon ammattilaisten tehtävä on tunnistaa lapsiomaisten tilanne, nostaa asia puheeksi turvallisella tasolla ja tarjota apua.
Lapsiomaisille on tärkeää välittää tunne siitä, että heillä on oikeus puhua ja saada tukea myös vaikeiden asioiden käsittelyyn.
Nuori hoivaaja
Nuori hoivaaja tarkoittaa alaikäistä lasta tai nuorta, joka kantaa merkittävää hoivavastuuta omasta läheisestä perheenjäsenestään. Perheenjäsen voi olla vanhempi, sisarus tai isovanhempi.
Tilanteessa, jossa perheessä on mielenterveyden haasteita tai päihteiden väärinkäyttöä, lapset ja nuoret saattavat ottaa liikaa vastuuta ja perheen roolit voivat vääristyä. Lapset ja nuoret voivat alkaa hoitaa kotia ja sairastunutta, jos vanhemmalla ei ole siihen voimavaroja.
Lapsi tai nuori toimii käytännössä oman läheisensä omaishoitajana, usein vailla yhteiskunnan tukea.
Usein nuoret käyvät itsenäistymisen nivelvaiheessa läpi kipeitä asioita suhteessa lapsuuden perheeseen tai lähipiiriin. Nuori saattaa pohtia omaa identiteettiään ja esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Kuka minä olen? Mitä otan mukaan lapsuudestani, mitä voin rakentaa täysin uusiksi? Kuka minä olen suhteessa vanhempiini tai perheeseeni?
Syyllisyyden ja häpeän tunteet saattavat olla voimakkaita, ja omien rajojen rakentaminen voi olla vaikeaa.
Moni nuori ei tunnista olevansa mielenterveysomainen. Ammattilaisten lisäksi myös nuorten itsensä on tunnistettava oma tilanteensa.
Häpeä avun esteenä
Monesti perheenjäsenen psyykkisestä sairaudesta vaietaan. Oma tilanne saatetaan salata, koska pelätään muiden asenteita, syrjintää, erilliskohtelun kohteeksi joutumista ja leimautumista.
Mielenterveysongelmiin liittyy yhä häpeää ja stigmaa, vaikka asenneilmastoa on pyritty muuttamaan sallivammaksi. Häpeän ja stigman kokemukset liittyvät vahvasti myös muihin negatiivisiin kokemuksiin sairaudesta. Psyykkisistä sairauksista puhuttaessa sairastumiseen ja hoitoon liittyvä häpeä voi hidastaa tai jopa estää avun piiriin hakeutumista.
Häpeä ja stigma voivat myös lisätä omaisen kokemaa ahdistusta ja vaikuttaa omaisen kokemaan kuormittuneisuuteen sekä uupumiseen. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat lapset ja nuoret, joiden perheenjäsenellä on mielenterveyden ongelmia.
Lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat tuntevat usein häpeän ja ulkopuolisuuden tunteita. Vaikeat tunteet estävät heitä puhumasta kotona olevista ongelmista. Lapset ja nuoret voivat myös pelätä, mitä perheelle tapahtuu, jos kodin tilanne paljastuu.
Kun mielenterveysomainen ei kerro läheisen sairaudesta ja sen vaikutuksista omaan elämään, hän jää yksin huoliensa kanssa ja vaille kuulluksi tulemista. On tärkeää rohkaista ihmisiä puhumaan mielenterveyden huolista, kertoa avun saannin mahdollisuuksista ja tarvittaessa ohjata tuen piiriin.
Tue mielenterveysomaista
Mielenterveysomaisen hyvinvointia tukee:
– Ennaltaehkäisevä tuki
– Mahdollisuus puhua avoimesti
– Sairastuneen nopea hoitoonpääsy
– Tieto sairaudesta
– Keskusteluapu ammattilaisen kanssa
– Vertaistuki
– Apu arkeen
Jokainen voi auttaa: kysy, kuinka voit, pysähdy kuuntelemaan vastaus ja tarvittaessa ohjaa avun piiriin.
Oletko huolissasi läheisestäsi?
et ole yksin
Mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä.
Suomessa joka toinen sairastuu psyykkisesti jossain vaiheessa elämäänsä.
Sairastuminen vaikuttaa myös perheeseen ja läheisiin.
Mielenterveyden häiriöt eivät ole kenenkään syytä,
eikä sairastumista tarvitse hävetä.
Hoitoa on saatavilla, ja monesta sairaudesta voi parantua.
Elämä voi olla hyvää ja onnellista myös psyykkisen sairauden kanssa.
FinFamista saat apua
FinFami on järjestö, joka tarjoaa tietoa ja tukea sinulle, jonka läheinen on psyykkisesti sairastunut psyykkisesti tai joka olet huolissasi läheisesi mielenterveydestä.
FinFami tarjoaa sinulle:
- tietoa ja neuvontaa
- vertaistukea
- kursseja
- virkistystä
- vapaaehtoistoimintaa
- muuta toimintaa
FinFamin tuen ja neuvonnan ammattilaiset ovat sinua varten. FinFamilla on omaisyhdistyksiä ympäri Suomea.
Löydät alueesi FinFami -järjestön täältä.
muiden tahojen tarjoama apu
Mielenterveystalo-sivustolla on tietoa psykiatrisista ongelmista ja niiden hoitamisesta.
Vaikeisiin hetkiin sekä mieleen nouseviin kysymyksiin saat apua Kriisipuhelimesta.
Kriisipuhelin päivystää numerossa 09 2525 0111 suomen kielellä 24/7.
Kriisipuhelimen ruotsinkielinen linja, Kristelefon,
päivystää numerossa 09 2525 0112
ma, ke klo 16.00-20.00 sekä ti, to, pe klo 9.00-13.00
Kriisipuhelimen arabiankielinen linja
päivystää numerossa 09 2525 0113
ma, ti klo 11.00-15.00, ke klo 13.00-16.00 ja 17.00-21.00 sekä to 10.00-15.00
Apua saa myös esimerkiksi englanniksi, venäjäksi ja somaliksi.
Tukea, tietoa ja neuvontaa
oletko huolissasi lapsesta tai nuoresta?
ota huoli puheeksi
Arviolta joka neljäs alaikäisistä lapsista ja nuorista elää perheessä, jossa vanhemmalla on mielenterveysongelmia. Luku tuntuu suurelta, mutta voi olla jopa korkeampi. Lapselle ja nuorelle muutokset arjessa voivat olla hyvin pelottavia, erityisesti jos ne koskevat omaa vanhempaa.
Ongelmien pitkittyessä lapsi tai nuori voi ajautua oman vanhempansa omaishoitajaksi. Näin ei saa olla.
Jos huoli lapsesta tai nuoresta herää, uskalla tarjota tukeasi. Lue lisää:
Kysy nuorelta -lyhytelokuvasarja kertoo niistä monista tunteista ja ajatuksista, joita herää, kun on huoli läheisestä.
Miltä masennus näyttää omaisten ja perheenjäsenten silmin? Miten sairastuneen läheiset eli mielenterveysomaiset voidaan huomioida palveluissa? Katso video.
Miltä huoli omista vanhemmista tuntuu?
Katso aiheesta tehty musiikkivideo.
ajankohtaista
”Vertaistoiminnan isoin ja kirkkain kärki on, että tajuaa, ettei ole yksin”
Alti Forth toimii vertaisena vapaaehtoisena monissa FinFamin tehtävissä: muun muassa ohjaa mielenterveysomaisten vertaisryhmiä, tekee hallitustyötä ja kehittää etänä tapahtuvaa vertaistoimintaa. Hän tietää itsekin, millaista on olla mielenterveyskuntoutuja ja...
”Jos en olisi saanut apua, en olisi välttämättä tässä”
Läheisen sairaus aiheutti Emmille monenlaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita. FinFamin keskustelutuesta eli omaisneuvonnasta hän sai sellaista apua, jota julkinen terveydenhuolto ei ollut tarjonnut. Keskustelutuki ja erilaiset harjoitteet ovat auttaneet muun muassa...
”Kokemusasiantuntijoita pitää kuunnella”
Mielenterveysongelmiin ja psyykkisiin sairauksiin liitetty stigma on haitallinen niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin. THL:n kehittämispäällikön Teija Strandin mielestä stigman purku on meidän kaikkien vastuulla.Rehellisesti: mitä tulee mieleen sanaparista ”stigman...
Seuraa kampanjaa somessa
ota yhteyttä!
Median yhteydenotot
Muut yhteydenotot
