Kohtaa ennakkoluulosi
Rasismi traumatisoi ja altistaa mielenterveyden häiriöille. Psyykkinen oireilu vaikuttaa aina myös läheisiin.
Kohtaa ennakkoluulosi -viestimme kannustaa omien ennakkoluulojen tunnistamiseen ja nostaa esiin psyykkisesti sairastavien maahanmuuttajien läheiset.
Rasisminvastaista viikkoa vietetään 15.-21.3.2021. Viikon aikana FinFami nostaa esiin maahanmuuttajataustaiset psyykkisesti sairastuneiden läheiset, jotka jäävät liian usein tunnistamatta ja ilman tarvitsemaansa tukea. Haastamme kaikki tunnistamaan omat ennakkoluulonsa ja kohtaamaan rohkeasti ihmisiä taustasta riippumatta.
Joka toinen suomalainen kokee jonkun mielenterveyden häiriön elämänsä aikana. Ulkomaalaistaustaisessa väestössä psyykkinen kuormittuneisuus on koko väestöön verrattuna yleisempää. Sairastuminen vaikuttaa aina myös läheisiin ja läheisillä on riski sairastua itse.
Psyykkisen oireilun yleisyydestä huolimatta ulkomaalaistaustaiset käyttävät tutkimusten mukaan mielenterveyspalveluita koko väestöön verrattuna vähemmän. Hoitamattomat sairaudet kuormittavat läheisiä, jotka ajautuvat kantamaan kohtuutonta vastuuta sairastuneesta ja koko perheen arjesta.
Tule mukaan! Tykkää ja jaa #kohtaaennakkoluulosi -postauksiamme somessa sekä osallistu keskusteluun.
Kohtaa ennakkoluulosi ja uskalla tarjota tukeasi. Pidetään yhdessä huolta, että kukaan ei jää yksin.
rasismin vastainen päivä 21.3.
Vuonna 1966 YK:n yleiskokous julisti maaliskuun 21. päivän kansainväliseksi rotusyrjinnän vastaiseksi päiväksi, ja kehotti kansainvälistä yhteisöä lisäämään ponnistuksiaan kaiken rotusyrjinnän poistamiseksi.
mistä on kyse?
Maahanmuuttajataustainen mielenterveysomainen
Mielenterveysomainen on henkilö, jonka läheinen sairastaa psyykkisesti. Jäädessään ilman tukea, omaisilla on riski sairastua itse.
Ulkomaalaistaustaisessa väestössä psyykkinen kuormittuneisuus on koko väestöön verrattuna yleisempää. Psyykkisen oireilun yleisyydestä huolimatta ulkomaalaistaustaiset käyttävät tutkimusten mukaan mielenterveyspalveluita koko väestöön verrattuna vähemmän. Hoitamattomat sairaudet kuormittavat läheisiä, jotka ajautuvat kantamaan kohtuutonta vastuuta sairastuneesta ja koko perheen arjesta. Maahanmuuttajataustaiset läheiset kantavat raskasta, mutta näkymätöntä taakkaa yksin.
Häpeä avun esteenä
Mielenterveys on ilmiönä kulttuurisidonnainen. Mielenterveysongelmia ja läheisen oireilua ei välttämättä tunnisteta, jolloin apua itselle tai läheiselle ei ymmärretä hakea.
Tiedon puute, häpeä ja outo palvelujärjestelmä estävät maahanmuuttajataustaisia psyykkisesti sairastuneita henkilöitä hakeutumasta hoidon ja avun piiriin.
Maahanmuuttajat ja mielenterveys
Maahanmuuttoon liittyviä mielenterveyttä kuormittavia tekijöitä:
-syrjintä
-yksinäisyys
-stressi
-toimeentulo-ongelmat
-ero perheestä
-outo palvelujärjestelmä
-puutteelliset tiedot mielenterveydestä
-traumaattiset kokemukset
Mielenterveyttä suojaavia tekijöitä:
-yhteisöllisyys
-tiivis perherakenne
-uskonto
-päihteettömyys
Tue mielenterveysomaista
Mielenterveysomaisen hyvinvointia tukee:
-Ennaltaehkäisevä tuki
-Tieto sairaudesta
-Keskusteluapu
-Apu arkeen
Oletko huolissasi läheisestäsi?
et ole yksin
Mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä.
Suomessa joka toinen sairastuu psyykkisesti jossain vaiheessa elämäänsä.
Sairastuminen vaikuttaa myös perheeseen ja läheisiin.
Mielenterveyden häiriöt eivät ole kenenkään syytä,
eikä sairastumista tarvitse hävetä.
Hoitoa on saatavilla, ja monesta sairaudesta voi parantua.
Elämä voi olla hyvää ja onnellista myös psyykkisen sairauden kanssa.
Mistä saat apua
FinFami on järjestö, joka tarjoaa tietoa ja tukea sinulle, jonka läheinen on psyykkisesti sairastunut psyykkisesti tai joka olet huolissasi läheisesi mielenterveydestä.
FinFami tarjoaa sinulle:
- tietoa ja neuvontaa
- vertaistukea
- kursseja
- virkistystä
- vapaaehtoistoimintaa
- muuta toimintaa
FinFamin tuen ja neuvonnan ammattilaiset ovat sinua varten. FinFamilla on omaisyhdistyksiä ympäri Suomea.
Löydät alueesi FinFami -järjestön täältä.
Mielenterveystalo-sivustolla on tietoa psykiatrisista ongelmista ja niiden hoitamisesta.
Vaikeisiin hetkiin sekä mieleen nouseviin kysymyksiin saat apua Kriisipuhelimesta.
Kriisipuhelin päivystää numerossa 09 2525 0111 suomen kielellä 24/7.
Kriisipuhelimen ruotsinkielinen linja, Kristelefon,
päivystää numerossa 09 2525 0112
ma, ke klo 16.00-20.00 sekä ti, to, pe klo 9.00-13.00
Kriisipuhelimen arabiankielinen linja
päivystää numerossa 09 2525 0113
ma, ti klo 11.00-15.00, ke klo 13.00-16.00 ja 17.00-21.00 sekä to 10.00-15.00
Englanniksi voi soittaa arabiankieliselle linjalle.
oletko huolissasi lapsesta tai nuoresta?
ota huoli puheeksi
Vanhempiaan kielitaitoisempina maahanmuuttajataustaisten perheiden lapset tuntevat suomalaisen yhteiskunnan ja palvelujärjestelmän vanhempiaan paremmin. Lapset ajautuvat usein huolehtimaan perheen asioista ja toimimaan jopa vanhempansa asioimistulkkina. Näin ei saa olla.
Uskalla tarjota tukeasi lapselle ja nuorelle. Lue lisää:
Tukea, tietoa ja neuvontaa
ajankohtaista
Maahanmuuttajataustaisia mielenterveysomaisia ei saa unohtaa selviämään yksin
Kielitaidon ja tiedon puute sekä outo palvelujärjestelmä asettavat maahanmuuttajataustaiset mielenterveysomaiset haavoittuvaan asemaan. He tarvitsevat erityistä tukea.Koronaepidemia ja sitä torjuvat toimet vaikuttavat yhä edelleen tuntuvasti arkeemme. Poikkeusoloihin...
Rasismin vaikutukset heijastuvat myös läheisiin ja perheenjäseniin
Rasismi traumatisoi ja altistaa mielenterveyden häiriöille. Psyykkinen oireilu vaikuttaa aina myös läheisiin. Maahanmuuttajataustaisilla läheisillä on suuri riski kuormittua, koska häpeä ja tiedonpuute estävät hakemasta ja saamasta apua.Suomessa joka toinen ihminen...
”Mielenterveyspalveluissa on vielä paljon kehitettävää”
Suomalainen väestö monimuotoistuu, mutta näkyykö se palveluissa? Ratkaisukeskeisenä lyhytterapeuttina toimivan Michaela Mouan mukaan esimerkiksi mielenterveyspalvelut on tällä hetkellä suunnattu joko valtaväestölle tai erittäin haavoittuvassa asemassa oleville...
Seuraa kampanjaa somessa
ota yhteyttä!
Median yhteydenotot
Muut yhteydenotot
