7.8.2017

Sairastuneen läheisiä kannattaa kuunnella

Mielenterveyspalveluiden resurssit ja sairastuneen läheisten kuuleminen puhuttavat tällä hetkellä. Hoidon tuloksellisuuden ja sairastuneen läheisten kannalta on tärkeää, että omaisia kuullaan ja he saavat riittävästi tietoa sairaudesta ja hoidosta.

Perheenjäsenen psyykkinen sairaus kuormittaa aina läheisiä ja sairastuneen hoito sitoo omaisen usein jatkuvaan päivystysvalmiuteen. Kun apua ei saa ajoissa, psyykkisesti sairaan läheiset joutuvat kantamaan kohtuutonta taakkaa. Tutkimusten mukaan lähes puolet mielenterveysomaisista on vaarassa masentua itse.

Akuutissa tilanteessa potilas ei aina pysty ilmaisemaan omaa tahtoaan. Psykiatriseen sairaalahoitoon tulee säännöllisesti potilaita, jotka eivät tunnista omaa tilaansa ja he voivat myös kieltää yhteydenoton omaisiin. Tällöin salassapitosäädökset saattavat estää terveydenhuollon henkilöstöä antamasta tietoa lähiomaisille mielenterveyspotilaan olinpaikasta ja hoidosta. Hoitohenkilökunta ei myöskään aina miellä sairastuneen läheisiä osaksi hoitoketjua: omaiset saatetaan sulkea pois potilaan hoidosta kiireeseen, vaitiolovelvollisuuteen ja sairastuneen itsemääräämisoikeuteen vedoten.

Sairastuneen läheisillä on usein paljon hyödyllistä tietoa hoidon tuloksellisuuden kannalta. Omainen voi esimerkiksi antaa ensihoidon kannalta tärkeää tietoa sairastuneen historiasta, jolloin hoito saadaan nopeammin hyvälle tasolle ja sairaalahoitojakso lyhenee. Myös läheisen omaa tilannetta helpottaa huomattavasti jo pelkästään tieto siitä, että sairastunut on hoidon piirissä. Aito keskustelu ja onnistunut tiedonkulku hoitotahon, potilaan ja sairastuneen läheisen välillä on kaikkien etu.

Mielenterveyspalveluiden uudistamisen myötä sairaalapaikkoja on asteittain vähennetty ja mielenterveyspotilaita ohjattu yhä enemmän avohoitoon. Kun psykiatrista laitoshoitoa puretaan, on tärkeää ohjata vapautuvat resurssit mielenterveyssektorin avopalveluihin ja niiden kehittämiseen. Kun korvaaviin mielenterveyspalveluihin ei panosteta, omaisen hoitovastuu läheisestä mielenterveyskuntoutujasta kasvaa.

Raskas elämäntilanne, tiedonpuute ja jatkuva valmiustila vaikuttavat omaisen hyvinvointiin. Sairastuneen tulee saada riittävästi tukea ja hoitoa, jotta hän selviää arjestaan ilman omaisen jatkuvaa apua. Jos emme pidä huolta sairastuneen läheisten jaksamisesta ja tuesta, hoidossa on sairastuneen lisäksi myös omainen.

Lisätietoja:
Anita Ruutiainen, Mielenterveysomaisten keskusliitto –FinFami, puheenjohtaja
Pia Hytönen, Mielenterveysomaisten keskusliitto –FinFami, toiminnanjohtaja

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail to someone