Valitse sivu

Hyvinvointialueet

Kuka on mielenterveysomainen?

Mielenterveysomainen on henkilö, jonka läheinen sairastaa psyykkisesti.   Mielenterveysomainen voi olla sairastuneen sisarus, vanhempi, lapsi, ystävä, sukulainen tai muu läheinen.

Aluevaltuustot vastaavat sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden ja pelastustoimen tehtävien järjestämisestä hyvinvointialueilla.

Hyvinvointialueilla voidaan parantaa mielenterveysomaisten arkea monella tavalla. Seuraavassa FinFamin kokoamat aluevaalikysymykset, joita voit käyttää vaikuttamisen tukena ja joiden avulla voit käydä keskustelua siitä, miten varmistetaan mielenterveysomaisten palvelut ja asema hyvinvointialueilla.

Puolueiden puheenjohtajat vastasivat FinFamin aluevaalikyselyyn

Kuinka vahvistaa mielenterveysomaisten hyvinvointia ja jaksamista uusilla hyvinvointialueilla? FinFami toteutti eduskuntapuolueiden puheenjohtajille aluevaalikyselyn.

FinFamin aluevaalikuva 2022_joukko ihmisiä seisoo rinnakkain sateenvarjojen kanssa_Sanna Huhtonen Design

FinFamin aluevaalikysymykset

Sinä voit vaikuttaa oman alueesi mielenterveysomaisten hyvinvointiin ja jaksamiseen. FinFamin aluevaalikysymysten avulla voit herättää keskustelua ja edistää hyvinvointialueesi mielenterveysomaisten asiaa.

Tästä linkistä pääset lukemaan kootusti FinFamin kysymykset ja niiden taustalla vaikuttavista asioista.

FinFamis frågor inför områdesvalet 2022

FinFamin aluevaalikysymykset

1. HOITOONPÄÄSY MIELENTERVEYDEN PERUSPALVELUIHIN
Miten voit osaltasi vaikuttaa siihen, että mielen oireillessa hyvinvointialueen asukas saa apua heti ensikäynnillä? Mielenterveyden häiriöt koskettavat jossain elämän vaiheessa noin puolta suomalaisista. Valtaosa mielenterveyden palvelukysynnästä kohdistuu terveydenhuollon perustasolle johtuen mielenterveys- häiriöiden suuresta määrästä. Tärkeässä asemassa ovat matalankynnyksen palvelut, kuten puhelinkontaktit, terveyskioskit sekä perustason lyhyet interventiot. Omaisia kuormittaa kaikista eniten se, että sairastunut ei saa apua. Kun henkilöllä murtuu jalka, hän pääsee välittömästi hoitoon. Mielenterveysongelman kanssa lääkäriin pääsy voi kestää kuukausia.
2. MIELENTERVEYSOMAISTEN TUNNISTAMINEN JA TUKI
Miten vaikutat siihen, että hyvinvointialueesi mielenterveyspalveluissa tarjotaan tukea myös sairastuneen omaisille ja lähipiirille? Arviolta yli 400 000 suomalaista hoivaa mielenterveysongelmista kärsivää läheistään. Näistä mielenterveysomaisista lähes puolet (46 %) on vaarassa masentua itse. Hyvinvointialueiden tavoittelema ehkäisevä ja ennakoiva työ edellyttää mielenterveysomaisten tilanteen ja tuen tarpeen tunnistamisen. Sairastuneen läheiset tulee ohjata omaisen omaa hyvinvointia vahvistavan vertaistuen piiriin. Omaisten huomioiminen palveluissa on ehkäisevää mielenterveystyötä parhaimmillaan ja vahvistaa palveluiden oikea-aikaisuutta.
3. LAPSET JA NUORET SAIRASTUNEEN LÄHEISINÄ
Miten varmistetaan, että hyvinvointialueen lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat saavat tarvitsemansa tuen tilanteessa, jossa perheenjäsenellä on mielenterveysongelma? Joka neljäs lapsi elää perheessä, jossa vanhemmalla on mielenterveys- tai päihdeongelma. Pikkulapsiperheiden vanhemmista 40 % on huolissaan omasta jaksamisesta. Masentuneiden vanhempien lapsista 60 % sairastuu alle 25-vuotiaana. Suurin osa lapsista ja nuorista kohdataan päivittäin varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on hyvinvointialueiden ja kuntien yhteinen tehtävä. Lasten ja nuorten hyvinvointi edellyttää uudenlaisia sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen yhteistyörakenteita.
4. MIELENTERVEYSTAITOINEN JA RIITTÄVÄ HENKILÖSTÖ
Miten varmistat, että hyvinvointialueellasi on riittävä, hyvinvoiva ja ammattitaitoinen henkilöstö työskentelemässä mielenterveyden ja mielenterveysomaisten hyvinvoinnin parantamiseksi? Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstö siirtyy kokonaisuudessaan hyvinvointialueiden palvelukseen. Yli 173 000 ihmisen työnantaja vaihtuu. Lisäksi opiskeluhuollon kuraattorit ja koulupsykologit siirtyvät hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien palvelukseen. Nämä kaikki ammattilaiset ovat avainhenkilöitä edistämään alueen mielenterveyttä ja perhelähtöistä työotetta.
5. OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN
Miten sinä lisäisit kuntalaisten ja asiakkaiden osallistumista hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen? Hyvinvointialueiden on varmistettava kuntalaisten ja asiakkaiden mahdollisuus vaikuttaa päätöksen- tekoon. Sairastuneiden omaisilla ja läheisillä on oikeus tulla kuulluksi ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Aluevaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Järjestötoiminnassa on mukana useita aktiivisia mielenterveysomaisia, joilla on tärkeää tietoa hyvinvointialueen päätöksenteolle ja toiminnan kehittämiselle.
Aluevaalien äänestyspäivä on 23.1.2022 ja ennakkoäänestys kotimaassa 12.1.-18.1.2022. (Helsingissä ei järjestetä aluevaaleja.) Muistathan vaikuttaa oman hyvinvointialueesi asioihin ja äänestää vaaleissa ehdokasta, joka ajaa mielenterveysomaisten asiaa. Kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu. Ei jätetä ketään yksin. #omaistenasialla #aluevaalit2022 #finfami

FinFamin aluevaalikysymykset kuvina

Katso video

ajankohtaista

ota yhteyttä!

Tiina Puranen
Tiina Puranen

Toiminnanjohtaja

p. 040 567 0078
[email protected]

Pin It on Pinterest