Valitse sivu

Ilonan päivä

Mielenterveyden ongelmat ovat yleisiä. Silti niistä monesti vielä vaietaan. Kun läheisen mielenterveys huolettaa ja oma jaksaminen on koetuksella, uskalla puhua huolistasi ja hakea apua. 

Joka toinen suomalainen kokee jonkun mielenterveyden häiriön elämänsä aikana. Sairastuminen vaikuttaa aina myös läheisiin ja heillä on riski sairastua itse.

Monesti perheenjäsenen psyykkisestä sairaudesta vaietaan. Oma tilanne saatetaan salata, koska pelätään muiden asenteita, syrjintää, erilliskohtelun kohteeksi joutumista ja leimautumista. Lapset ja nuoret voivat myös pelätä, mitä perheelle tapahtuu, jos kodin tilanne paljastuu.

Puhumattomuus, salaaminen sekä vaikeus hakea apua voivat hidastaa tai jopa estää avun saannin, jolloin perheet jäävät tilanteessaan yksin. Hoitamattomat sairaudet kuormittavat läheisiä, jotka ajautuvat kantamaan kohtuutonta vastuuta sairastuneesta ja koko perheen arjesta.

 

Meillä kaikilla on mielenterveys ja kenen tahansa mielenterveys voi myös horjua. Kohtaa ennakkoluulosi ja uskalla tarjota tukeasi. Pidetään yhdessä huolta, että kukaan ei jää yksin.

 

Valtakunnallista mielenterveysomaisten päivää eli Ilonan päivää vietetään 9.10.2020. Ilonan päivän aikana haastamme kaikki tunnistamaan omat ennakkoluulonsa, kohtaamaan rohkeasti ihmisiä ja kysymään, kuinka voit sekä tarvittaessa ohjaamaan avun piiriin.

Ennakkoluuloja vähentämällä yhä useampi uskaltautuu puhumaan mielenterveyden huolista ja samalla kynnys hakeutua avun piiriin madaltuu. Päivän aikana FinFami nostaa esiin erityisesti ne lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat, jotka jäävät liian usein tunnistamatta ja ilman tarvitsemaansa tukea.

Jokainen meistä voi vaikuttaa asenteisiin ja ennakkoluuloihin. Tykkää ja jaa #ilonanpäivä -postauksiamme somessa sekä osallistu keskusteluun.

 

Ilonan päivä 9.10.2020

Valtakunnallista mielenterveysomaisten päivää eli Ilonan päivää vietetään vuosittain 9.10. Vuonna 2020 teemana on mielenterveyden ongelmiin liitettyjen ennakkoluulojen ja häpeän vähentäminen, erityisesti lasten ja nuorten näkökulmasta.

olenko mielenterveysomainen?

Mielenterveysomainen

Mielenterveysomainen on henkilö, jonka läheinen sairastaa psyykkisesti. Mielenterveysomaisella voidaan tarkoittaa esimerkiksi sairastuneen vanhempaa, lasta, sisarusta, puolisoa, ystävää, työkaveria tai muuta läheistä. Jäädessään ilman tukea, omaisilla on riski sairastua itse.

Hoitamattomat sairaudet kuormittavat läheisiä, jotka ajautuvat kantamaan kohtuutonta vastuuta sairastuneesta ja koko perheen arjesta. Kun tilanne kotona on hankala, moni mielenterveysomainen voi muuttua huolehtijaksi, joka jättää omat tar­peensa syrjään. Moni antaa henkisen tuen lisäksi myös taloudellista tukea. 

Omaishoidon tuki tuo omaisille tunnustusta, helpotusta taloudelliseen ahdinkoon sekä lakisääteisiä vapaapäiviä. Silti vain noin 3 % omaishoidontuen saajista on mielenterveysomaisia.

Perusterveydenhuoltoon pitää saada lisää osaamista mielenterveysomaisten tunnistamisesta, tukemisesta ja ohjaamisesta omaisille suunnatun tuen kuten FinFamin toiminnan piiriin.

Lapsiomainen

Lapsiomainen on alaikäinen, jonka vanhemmalla on psyykkisiä tai fyysisiä sairauksia ja/tai päihdeongelmia. Aikuinen lapsiomainen (ALO) on täysi-ikäinen, jonka taustalla on sairastava vanhempi. Lapsiomaiset kokevat usein yksinäisyyttä, huolta, pelkoa ja häpeää.

Lapsiomaisten kohdalla riski ongelmien ylisukupolviseen siirtymiseen on korkea. Lapsiomaisten tunnistaminen, tunnustaminen ja tukeminen on siksi tärkeää.

Tällä hetkellä lapsiomaisia ei ole huomioitu palveluissa asian vakavuuteen nähden riittävästi. Erityisesti varhaiskasvatuksen, opetushenkilöstön ja oppilashuollon ammattilaisten tehtävä on tunnistaa lapsiomaisten tilanne, nostaa asia puheeksi turvallisella tasolla ja tarjota apua. 

Lapsiomaisille on tärkeää välittää tunne siitä, että heillä on oikeus puhua ja saada tukea myös vaikeiden asioiden käsittelyyn.

Nuori hoivaaja

Nuori hoivaaja tarkoittaa alaikäistä lasta tai nuorta, joka kantaa merkittävää hoivavastuuta omasta läheisestä perheenjäsenestään. Perheenjäsen voi olla vanhempi, sisarus tai isovanhempi.

Tilanteessa, jossa perheessä on mielenterveyden haasteita tai päihteiden väärinkäyttöä, lapset ja nuoret saattavat ottaa liikaa vastuuta ja perheen roolit voivat vääristyä. Lapset ja nuoret voivat alkaa hoitaa kotia ja sairastunutta, jos vanhemmalla ei ole siihen voimavaroja.

Lapsi tai nuori toimii käytännössä oman läheisensä omaishoitajana, usein vailla yhteiskunnan tukea. 

Usein nuoret käyvät itsenäistymisen nivelvaiheessa läpi kipeitä asioita suhteessa lapsuuden perheeseen tai lähipiiriin. Nuori saattaa pohtia omaa identiteettiään ja esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Kuka minä olen? Mitä otan mukaan lapsuudestani, mitä voin rakentaa täysin uusiksi? Kuka minä olen suhteessa vanhempiini tai perheeseeni?

Syyllisyyden ja häpeän tunteet saattavat olla voimakkaita, ja omien rajojen rakentaminen voi olla vaikeaa.

Moni nuori ei tunnista olevansa mielenterveysomainen. Ammattilaisten lisäksi myös nuorten itsensä on tunnistettava oma tilanteensa.

Häpeä avun esteenä

Monesti perheenjäsenen psyykkisestä sairaudesta vaietaan. Oma tilanne saatetaan salata, koska pelätään muiden asenteita, syrjintää, erilliskohtelun kohteeksi joutumista ja leimautumista.

Mielenterveysongelmiin liittyy yhä häpeää ja stigmaa, vaikka asenneilmastoa on pyritty muuttamaan sallivammaksi. Häpeän ja stigman kokemukset liittyvät vahvasti myös muihin negatiivisiin kokemuksiin sairaudesta. Psyykkisistä sairauksista puhuttaessa sairastumiseen ja hoitoon liittyvä häpeä voi hidastaa tai jopa estää avun piiriin hakeutumista. 

Häpeä ja stigma voivat myös lisätä omaisen kokemaa ahdistusta ja vaikuttaa omaisen kokemaan kuormittuneisuuteen sekä uupumiseen. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat lapset ja nuoret, joiden perheenjäsenellä on mielenterveyden ongelmia.

Lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat tuntevat usein häpeän ja ulkopuolisuuden tunteita. Vaikeat tunteet estävät heitä puhumasta kotona olevista ongelmista. Lapset ja nuoret voivat myös pelätä, mitä perheelle tapahtuu, jos kodin tilanne paljastuu. 

Kun mielenterveysomainen ei kerro läheisen sairaudesta ja sen vaikutuksis­ta omaan elämään, hän jää yksin huoliensa kanssa ja vaille kuulluksi tulemista. On tärkeää rohkaista ihmisiä puhumaan mielenterveyden huolista, kertoa avun saannin mahdollisuuksista ja tarvittaessa ohjata tuen piiriin.

 

Tue mielenterveysomaista

Mielenterveysomaisen hyvinvointia tukee:

– Ennaltaehkäisevä tuki
– Mahdollisuus puhua avoimesti
– Sairastuneen nopea hoitoonpääsy
– Tieto sairaudesta
– Keskusteluapu ammattilaisen kanssa
– Vertaistuki
– Apu arkeen

Jokainen voi auttaa: kysy, kuinka voit, pysähdy kuuntelemaan vastaus ja tarvittaessa ohjaa avun piiriin.

Oletko huolissasi läheisestäsi?

et ole yksin

Mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä.
Suomessa joka toinen sairastuu psyykkisesti jossain vaiheessa elämäänsä.
Sairastuminen vaikuttaa myös perheeseen ja läheisiin.

Mielenterveyden häiriöt eivät ole kenenkään syytä,
eikä sairastumista tarvitse hävetä.
Hoitoa on saatavilla, ja monesta sairaudesta voi parantua. 

Elämä voi olla hyvää ja onnellista myös psyykkisen sairauden kanssa.

FinFamista saat apua

FinFami on järjestö, joka tarjoaa tietoa ja tukea sinulle, jonka läheinen on psyykkisesti sairastunut psyykkisesti tai joka olet huolissasi läheisesi mielenterveydestä.

FinFami tarjoaa sinulle:

  • tietoa ja neuvontaa
  • vertaistukea
  • kursseja
  • virkistystä
  • vapaaehtoistoimintaa
  • muuta toimintaa

FinFamin tuen ja neuvonnan ammattilaiset ovat sinua varten. FinFamilla on omaisyhdistyksiä ympäri Suomea.

Löydät alueesi FinFami -järjestön täältä.

 

 

muiden tahojen tarjoama apu

Mielenterveystalo-sivustolla on tietoa psykiatrisista ongelmista ja niiden hoitamisesta.

Vaikeisiin hetkiin sekä mieleen nouseviin kysymyksiin saat apua Kriisipuhelimesta.
Kriisipuhelin päivystää numerossa 09 2525 0111 suomen kielellä 24/7.

Kriisipuhelimen ruotsinkielinen linja, Kristelefon,
päivystää numerossa 09 2525 0112 
ma, ke klo 16.00-20.00 sekä ti, to, pe klo 9.00-13.00

Kriisipuhelimen arabiankielinen linja
päivystää numerossa 09 2525 0113
ma, ti klo 11.00-15.00, ke klo 13.00-16.00 ja 17.00-21.00 sekä to 10.00-15.00

Apua saa myös esimerkiksi englanniksi, venäjäksi ja somaliksi.

Tukea, tietoa ja neuvontaa

oletko huolissasi lapsesta tai nuoresta?

ota huoli puheeksi

Arviolta joka neljäs alaikäisistä lapsista ja nuorista elää perheessä, jossa vanhemmalla on mielenterveysongelmia. Luku tuntuu suurelta, mutta voi olla jopa korkeampi. Lapselle ja nuorelle muutokset arjessa voivat olla hyvin pelottavia, erityisesti jos ne koskevat omaa vanhempaa.

Ongelmien pitkittyessä lapsi tai nuori voi ajautua oman vanhempansa omaishoitajaksi. Näin ei saa olla.

Jos huoli lapsesta tai nuoresta herää, uskalla tarjota tukeasi.  Lue lisää:

 

Kysy nuorelta -lyhytelokuvasarja kertoo niistä monista tunteista ja ajatuksista, joita herää, kun on huoli läheisestä.

Miltä huoli omista vanhemmista tuntuu?
 
Katso aiheesta tehty musiikkivideo.

ajankohtaista

Normaalien maihinnousu

Normaalien maihinnousu

Pari vuotta sitten tyttä-reni totesi minulle aseistariisuvan musta-valkoisella murrosikäisen suoruudella näin: ”Etkö sä vois olla joskus normaali?!??” Mielenkiintoni tietysti heräsi, ja tiedustelin häneltä, mitä tarkoitat normaalilla? Vastaus tuli kuin apteekin...

lue lisää

Seuraa kampanjaa somessa

This error message is only visible to WordPress admins

Error: API requests are being delayed for this account. New posts will not be retrieved.

Log in as an administrator and view the Instagram Feed settings page for more details.

This message is only visible to admins.

Problem displaying Facebook posts. Backup cache in use.
Click to show error

Error: Error validating access token: The session has been invalidated because the user changed their password or Facebook has changed the session for security reasons.
Type: OAuthException

ota yhteyttä!

Lähetä viesti

Viestin aihe

13 + 10 =

Käsittelemme yhteystietojasi turvallisesti. Lue lisää tietosuojasta.

Median yhteydenotot

Pia Hytönen
Pia Hytönen

Toiminnanjohtaja

p. 040 776 5911

[email protected]

Muut yhteydenotot

Marika Finne
Marika Finne

asiantuntija, viestintä

p. 045 844 0135

[email protected]

Pin It on Pinterest