Hyvinvointialueet
Kuka on mielenterveysomainen?
Mielenterveysomainen on henkilö, jonka läheinen sairastaa psyykkisesti.
Mielenterveysomainen voi olla sairastuneen sisarus, vanhempi, lapsi, ystävä, sukulainen tai muu läheinen.
Aluevaltuustot vastaavat sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden ja pelastustoimen tehtävien järjestämisestä hyvinvointialueilla.
Hyvinvointialueilla voidaan parantaa mielenterveysomaisten arkea monella tavalla. Seuraavassa FinFamin kokoamat aluevaalikysymykset, joita voit käyttää vaikuttamisen tukena ja joiden avulla voit käydä keskustelua siitä, miten varmistetaan mielenterveysomaisten palvelut ja asema hyvinvointialueilla.
Puolueiden puheenjohtajat vastasivat FinFamin aluevaalikyselyyn
Kuinka vahvistaa mielenterveysomaisten hyvinvointia ja jaksamista uusilla hyvinvointialueilla? FinFami toteutti eduskuntapuolueiden puheenjohtajille aluevaalikyselyn.
FinFamin aluevaalikysymykset
Sinä voit vaikuttaa oman alueesi mielenterveysomaisten hyvinvointiin ja jaksamiseen. FinFamin aluevaalikysymysten avulla voit herättää keskustelua ja edistää hyvinvointialueesi mielenterveysomaisten asiaa.
Tästä linkistä pääset lukemaan kootusti FinFamin kysymykset ja niiden taustalla vaikuttavista asioista.
FinFamin aluevaalikysymykset
1. HOITOONPÄÄSY MIELENTERVEYDEN PERUSPALVELUIHIN
Mielenterveyden häiriöt koskettavat jossain elämän vaiheessa noin puolta suomalaisista. Valtaosa mielenterveyden palvelukysynnästä kohdistuu terveydenhuollon perustasolle johtuen mielenterveys- häiriöiden suuresta määrästä. Tärkeässä asemassa ovat matalankynnyksen palvelut, kuten puhelinkontaktit, terveyskioskit sekä perustason lyhyet interventiot.
Omaisia kuormittaa kaikista eniten se, että sairastunut ei saa apua. Kun henkilöllä murtuu jalka, hän pääsee välittömästi hoitoon. Mielenterveysongelman kanssa lääkäriin pääsy voi kestää kuukausia.
2. MIELENTERVEYSOMAISTEN TUNNISTAMINEN JA TUKI
Arviolta yli 400 000 suomalaista hoivaa mielenterveysongelmista kärsivää läheistään. Näistä mielenterveysomaisista lähes puolet (46 %) on vaarassa masentua itse.
Hyvinvointialueiden tavoittelema ehkäisevä ja ennakoiva työ edellyttää mielenterveysomaisten tilanteen ja tuen tarpeen tunnistamisen. Sairastuneen läheiset tulee ohjata omaisen omaa hyvinvointia vahvistavan vertaistuen piiriin.
Omaisten huomioiminen palveluissa on ehkäisevää mielenterveystyötä parhaimmillaan ja vahvistaa palveluiden oikea-aikaisuutta.
3. LAPSET JA NUORET SAIRASTUNEEN LÄHEISINÄ
Joka neljäs lapsi elää perheessä, jossa vanhemmalla on mielenterveys- tai päihdeongelma. Pikkulapsiperheiden vanhemmista 40 % on huolissaan omasta jaksamisesta. Masentuneiden vanhempien lapsista 60 % sairastuu alle 25-vuotiaana.
Suurin osa lapsista ja nuorista kohdataan päivittäin varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on hyvinvointialueiden ja kuntien yhteinen tehtävä. Lasten ja nuorten hyvinvointi edellyttää uudenlaisia sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen yhteistyörakenteita.
4. MIELENTERVEYSTAITOINEN JA RIITTÄVÄ HENKILÖSTÖ
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstö siirtyy kokonaisuudessaan hyvinvointialueiden palvelukseen. Yli 173 000 ihmisen työnantaja vaihtuu. Lisäksi opiskeluhuollon kuraattorit ja koulupsykologit siirtyvät hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien palvelukseen.
Nämä kaikki ammattilaiset ovat avainhenkilöitä edistämään alueen mielenterveyttä ja perhelähtöistä työotetta.
5. OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN
Hyvinvointialueiden on varmistettava kuntalaisten ja asiakkaiden mahdollisuus vaikuttaa päätöksen- tekoon. Sairastuneiden omaisilla ja läheisillä on oikeus tulla kuulluksi ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.
Aluevaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Järjestötoiminnassa on mukana useita aktiivisia mielenterveysomaisia, joilla on tärkeää tietoa hyvinvointialueen päätöksenteolle ja toiminnan kehittämiselle.
FinFamin aluevaalikysymykset kuvina
Katso video
ajankohtaista
Vastuu psyykkisesti sairastuneesta on nyt väärillä harteilla
Suomessa on arviolta lähes puoli miljoonaa mielenterveysomaista. Heillä on usein kohtuuton hoitovastuu psyykkisesti sairastuneesta läheisestään. Omaisten jaksamista tukevia sosiaali- ja terveyspalveluita on vahvistettava ja perheet tulee nähdä mielenterveystyön...
Avoin chat mielenterveysomaisille tarjoaa vertaistukea nimettömänä ja missä vain
Mielenterveysomaisille suunnattu avoin chat tarjoaa mahdollisuuden käydä vertaistuellisia keskusteluja nimettömänä muiden samassa elämäntilanteessa olevien omaisten ja läheisten kanssa.Tiesitkö, että omainen voi saada vertaistukea myös verkossa nimettömänä? Ryhmächat...
”Omaishoitajat ovat ainoa ryhmä, joka säästää kaupungille”
Hilkka Ahde on ehtinyt olla omaishoitajana useaan otteeseen. Hän on ollut siinä roolissa työelämässä ja jäätyään eläkkeelle, virallisesti ja epävirallisesti. Tällä hetkellä hän on äitinsä omaishoitaja. Suomessa on arviolta noin miljoona omaishoitajaa. Yksi heistä on...
ota yhteyttä!
