Hyvinvointialueet

Miten vaikutat siihen, että hyvinvointialueesi mielenterveyspalveluissa tarjotaan tukea myös sairastuneen omaisille ja lähipiirille?

Suomessa arvioidaan olevan lähes puoli miljoonaa mielenterveysomaista, joiden hyvinvointiin läheisen psyykkinen sairastuminen vaikuttaa. Näistä mielenterveysomaisista lähes puolet (46 %) on vaarassa masentua itse.

Hyvinvointialueiden tavoittelema ehkäisevä ja ennakoiva työ edellyttää mielenterveysomaisten tilanteen ja tuen tarpeen tunnistamisen.

Sairastuneen läheiset tulee ohjata omaisen omaa hyvinvointia vahvistavan vertaistuen piiriin. Omaisten huomioiminen palveluissa on ehkäisevää mielenterveystyötä parhaimmillaan ja vahvistaa palveluiden oikea-aikaisuutta.

Miten varmistetaan, että hyvinvointialueen lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat saavat tarvitsemansa tuen tilanteessa, jossa perheenjäsenellä on mielenterveysongelma?

Arviolta joka neljäs lapsi elää perheessä, jossa vanhemmalla on mielenterveys- tai päihdeongelma. Pikkulapsiperheiden vanhemmista 40 % on huolissaan omasta jaksamisesta. Masentuneiden vanhempien lapsista 60 % sairastuu alle 25-vuotiaana.

Suurin osa lapsista ja nuorista kohdataan päivittäin varhaiskasvatuksessa ja koulussa.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on hyvinvointialueiden ja kuntien yhteinen tehtävä. Lasten ja nuorten hyvinvointi edellyttää uudenlaisia sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen yhteistyörakenteita.

Miten varmistat, että hyvinvointialueellasi on riittävä, hyvinvoiva ja ammattitaitoinen henkilöstö työskentelemässä mielenterveyden ja mielenterveysomaisten hyvinvoinnin parantamiseksi?

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstö siirtyi kokonaisuudessaan hyvinvointialueiden palvelukseen. Yli 173 000 ihmisen työnantaja vaihtui. Lisäksi opiskeluhuollon kuraattorit ja koulupsykologit siirtyivät hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien palvelukseen.

Nämä kaikki ammattilaiset ovat avainhenkilöitä edistämään alueen mielenterveyttä ja perhelähtöistä työotetta.

Miten turvataan hyvinvointialueiden ja järjestöjen yhteistyö?

Julkiset palvelut eivät yksinään pysty vastaamaan lisääntyneeseen avun tarpeeseen. Avun turvaamiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä ja järjestöjen tarjoamia palveluita. Sosiaali- ja terveysjärjestöt toimivat matalalla kynnyksellä ja auttavat vaikeassa tilanteessa eläviä.

Järjestöt pystyvät tarjoamaan omaisille ja perheille tukea, johon muut mielenterveyspalvelut eivät kykene. Niissä hyvinvointia edistävät mm. kuuluminen ryhmään ja kuulluksi tuleminen sekä itsensä toteuttaminen, osallisuus ja avun saaminen.

 Järjestöjen tarjoama vertaistuki on erittäin tärkeä ja vaikuttava toiminnan muoto. Vertaistuen tarjoama sosiaalinen tuki on merkittävä mielenterveystyön osa.

Miten sinä lisäisit kuntalaisten ja asiakkaiden osallistumista hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen?

Hyvinvointialueiden on varmistettava kuntalaisten ja asiakkaiden mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon. Sairastuneiden omaisilla ja läheisillä on oikeus tulla kuulluksi ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.

Aluevaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista.

Järjestötoiminnassa on mukana useita aktiivisia mielenterveysomaisia, joilla on tärkeää tietoa hyvinvointialueen päätöksenteolle ja toiminnan kehittämiselle.