Ilonan päivä
Miten sinä jaksat? Kysymys on yksinkertainen, mutta sillä voi olla suuri merkitys.
Valtakunnallista mielenterveysomaisten päivää eli Ilonan päivää vietetään vuosittain 9.10.
Kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu. Vuonna 2026 mielenterveysomaisten päivän teemana on näkymättömät hartiat. Teeman avulla nostetaan esiin läheisten kantama huoli ja vastuu psyykkisesti sairastuneesta sekä heidän oma, usein näkymättömiin jäävä tuen tarpeensa.
Erityisesti tuomme näkyväksi nuoret huolenkantajat.
Olet tärkeä. Jokainen meistä voi välittää sekä vaikuttaa asenteisiin ja ennakkoluuloihin.
Haastamme kaikki kysymään, kuinka voit ja tarvittaessa ohjaamaan tuen piiriin. FinFami-yhdistykset ympäri Suomen tarjoavat tietoa ja tukea kaikille, joilla on huoli läheisensä mielenterveydestä.
Tykkää ja jaa #ilonanpäivä -postauksiamme somessa sekä osallistu keskusteluun. Jo pienet teot ratkaisevat.
Osallistu webinaariin 8.10. klo 17-18
Mikä auttaa mielenterveysomaista jaksamaan muuttuneessa elämäntilanteessa? Tule mukaan maksuttomaan Läheisen näkymättömät hartiat – kokemuksista toivoa -webinaariin, joka järjestetään torstaina 8.10. klo 17-18.
Vuoden 2026 mielenterveysomaisten päivän tapahtumat
Valtakunnallisena mielenterveysomaisten päivänä FinFami-yhdistykset ympäri Suomen järjestävät erilaisia tapahtumia ja jakavat tietoa toiminnastaan. Tutustu tapahtumiin ja tule tervehtimään meitä finfamilaisia!
Meillä kaikilla on mielenterveys ja kenen tahansa mielenterveys voi myös horjua. Pidetään yhdessä huolta, että kukaan ei jää yksin huoliensa kanssa.
Mielenterveyden haasteet koskettavat jossain vaiheessa valtaosaa ihmisistä. Suomessa arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden häiriön diagnoosin (Helsingin yliopisto, 2025).
Sairastuminen vaikuttaa myös läheisiin, jotka kantavat usein vastuuta sairastuneesta ja koko perheen arjesta.
Mielenterveysomaiset tarvitsevat tukea muuttuneessa elämäntilanteessa. FinFami-yhdistykset ympäri Suomen tarjoavat tukea kaikille, joilla on huoli läheisensä mielenterveydestä tai omasta jaksamisestaan sairastuneen rinnalla.
Kuka tahansa voi olla mielenterveysomainen. Jos sinulla herää huoli, uskalla ottaa asia puheeksi.
Avoimella puheella ja ennakkoluuloja vähentämällä yhä useampi uskaltautuu puhumaan mielenterveyden huolista ja samalla kynnys hakeutua avun piiriin madaltuu.
olenko mielenterveysomainen?
Mielenterveysomainen
Mielenterveysomainen on henkilö, jonka läheinen sairastaa psyykkisesti. Mielenterveysomaisella voidaan tarkoittaa esimerkiksi sairastuneen vanhempaa, lasta, sisarusta, puolisoa, ystävää, työkaveria tai muuta läheistä. Jäädessään ilman tukea, omaisilla on riski sairastua itse.
Hoitamattomat sairaudet kuormittavat läheisiä, jotka ajautuvat kantamaan heille kuulumatonta vastuuta sairastuneesta ja koko perheen arjesta.
Kun tilanne kotona on hankala, moni mielenterveysomainen voi muuttua huolehtijaksi, joka jättää omat tarpeensa syrjään. Moni antaa henkisen tuen lisäksi myös taloudellista tukea.
Omaishoidon tuki tuo omaisille tunnustusta, helpotusta taloudelliseen ahdinkoon sekä lakisääteisiä vapaapäiviä. Silti vain noin 3 % omaishoidontuen saajista on mielenterveysomaisia.
Perusterveydenhuoltoon pitää saada lisää osaamista mielenterveysomaisten tunnistamisesta, tukemisesta ja ohjaamisesta omaisille suunnatun tuen kuten FinFamin toiminnan piiriin.
Lapsiomainen
Lapsiomainen on alaikäinen, jonka vanhemmalla on psyykkisiä tai fyysisiä sairauksia ja/tai päihdeongelmia. Aikuinen lapsiomainen (ALO) on täysi-ikäinen, jonka taustalla on sairastava vanhempi.
Lapsiomaiset kokevat usein yksinäisyyttä, huolta, pelkoa ja häpeää.
Lapsiomaisten kohdalla riski ongelmien ylisukupolviseen siirtymiseen on korkea. Lapsiomaisten tunnistaminen, tunnustaminen ja tukeminen on siksi tärkeää.
Tällä hetkellä lapsiomaisia ei ole huomioitu palveluissa asian vakavuuteen nähden riittävästi. Erityisesti varhaiskasvatuksen, opetushenkilöstön ja oppilashuollon ammattilaisten tehtävä on tunnistaa lapsiomaisten tilanne, nostaa asia puheeksi turvallisella tasolla ja tarjota apua.
Lapsiomaisille on tärkeää välittää tunne siitä, että heillä on oikeus puhua ja saada tukea myös vaikeiden asioiden käsittelyyn.
Nuori hoivaaja
Nuori hoivaaja tarkoittaa alaikäistä lasta tai nuorta, joka kantaa merkittävää hoivavastuuta omasta läheisestä perheenjäsenestään. Perheenjäsen voi olla vanhempi, sisarus tai isovanhempi.
Tilanteessa, jossa perheessä on mielenterveyden haasteita tai päihteiden väärinkäyttöä, lapset ja nuoret saattavat ottaa liikaa vastuuta ja perheen roolit voivat vääristyä. Lapset ja nuoret voivat alkaa hoitaa kotia ja sairastunutta, jos vanhemmalla ei ole siihen voimavaroja.
Lapsi tai nuori toimii käytännössä oman läheisensä omaishoitajana, usein vailla yhteiskunnan tukea.
Usein nuoret käyvät itsenäistymisen nivelvaiheessa läpi kipeitä asioita suhteessa lapsuuden perheeseen tai lähipiiriin. Nuori saattaa pohtia omaa identiteettiään ja esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Kuka minä olen? Mitä otan mukaan lapsuudestani, mitä voin rakentaa täysin uusiksi? Kuka minä olen suhteessa vanhempiini tai perheeseeni?
Syyllisyyden ja häpeän tunteet saattavat olla voimakkaita, ja omien rajojen rakentaminen voi olla vaikeaa.
Moni nuori ei tunnista olevansa mielenterveysomainen. Ammattilaisten lisäksi myös nuorten itsensä on tunnistettava oma tilanteensa.
Häpeä avun esteenä
Monesti perheenjäsenen psyykkisestä sairaudesta vaietaan. Oma tilanne saatetaan salata, koska pelätään muiden asenteita, syrjintää, erilliskohtelun kohteeksi joutumista ja leimautumista.
Mielenterveysongelmiin liittyy yhä häpeää ja stigmaa, vaikka asenneilmastoa on pyritty muuttamaan sallivammaksi. Häpeän ja stigman kokemukset liittyvät vahvasti myös muihin negatiivisiin kokemuksiin sairaudesta.
Psyykkisistä sairauksista puhuttaessa sairastumiseen ja hoitoon liittyvä häpeä voi hidastaa tai jopa estää avun piiriin hakeutumista.
Häpeä ja stigma voivat myös lisätä omaisen kokemaa ahdistusta ja vaikuttaa omaisen kokemaan kuormittuneisuuteen sekä uupumiseen. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat lapset ja nuoret, joiden perheenjäsenellä on mielenterveyden ongelmia.
Lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat tuntevat usein häpeän ja ulkopuolisuuden tunteita. Vaikeat tunteet estävät heitä puhumasta kotona olevista ongelmista. Lapset ja nuoret voivat myös pelätä, mitä perheelle tapahtuu, jos kodin tilanne paljastuu.
Kun mielenterveysomainen ei kerro läheisen sairaudesta ja sen vaikutuksista omaan elämään, hän jää yksin huoliensa kanssa ja vaille kuulluksi tulemista.
On tärkeää rohkaista ihmisiä puhumaan mielenterveyden huolista, kertoa avun saannin mahdollisuuksista ja tarvittaessa ohjata tuen piiriin.
Tue mielenterveysomaista
Mielenterveysomaisen hyvinvointia tukee:
- Ennaltaehkäisevä tuki
- Mahdollisuus puhua avoimesti
- Sairastuneen nopea hoitoonpääsy
- Tieto sairaudesta
- Keskusteluapu ammattilaisen kanssa
- Vertaistuki
- Apu arkeen
Jokainen voi auttaa: kysy, kuinka voit, pysähdy kuuntelemaan vastaus ja tarvittaessa ohjaa avun piiriin.
Oletko huolissasi läheisestäsi?
et ole yksin
Mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä. Suomessa arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden häiriön diagnoosin.
Sairastuminen vaikuttaa myös perheeseen ja läheisiin.
Mielenterveyden häiriöt eivät ole kenenkään syytä, eikä sairastumista tarvitse hävetä. Hoitoa on saatavilla, ja monesti sairaudesta voi toipua.
Elämä voi olla hyvää ja onnellista myös psyykkisen sairauden kanssa.
FinFamista saat apua
FinFami on järjestö, joka tarjoaa tietoa ja tukea sinulle, jonka läheinen on sairastunut psyykkisesti tai joka olet huolissasi läheisesi mielenterveydestä.
FinFami tarjoaa sinulle:
- tietoa ja neuvontaa
- vertaistukea
- kursseja
- virkistystä
- vapaaehtoistoimintaa
- muuta toimintaa
FinFamin tuen ja neuvonnan ammattilaiset ovat sinua varten. FinFamilla on omaisyhdistyksiä ympäri Suomea.
Tarjoamme tukea suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Löydät alueesi FinFami -järjestön täältä.
muiden tahojen tarjoama apu
Mielenterveystalo-sivustolla on tietoa psykiatrisista sairauksista ja niiden hoitamisesta.
Vaikeisiin hetkiin sekä mieleen nouseviin kysymyksiin saat apua Kriisipuhelimesta.
Kriisipuhelin päivystää numerossa 09 2525 0111 suomen kielellä 24/7.
Kriisipuhelimen ruotsinkielinen linja, Kristelefon är öppen må och ons kl. 16-20 och tis, tors och fre kl. 9-13. på telefon 09 2525 0112
Apua saa myös esimerkiksi englanniksi, arabiaksi, venäjäksi ja somaliksi.
Tukea, tietoa ja neuvontaa
oletko huolissasi lapsesta tai nuoresta?
ota huoli puheeksi
Suomessa noin joka viides lapsi elää perheessä, jossa ainakin toisella vanhemmalla on psykiatrinen diagnoosi.
Lapselle ja nuorelle muutokset arjessa voivat olla hyvin pelottavia, erityisesti jos ne koskevat omaa vanhempaa.
Ongelmien pitkittyessä lapsi tai nuori voi ajautua oman vanhempansa omaishoitajaksi. Näin ei saa olla.
Jos huoli lapsesta tai nuoresta herää, uskalla tarjota tukeasi. Lue lisää:
Kysy nuorelta -lyhytelokuvasarja kertoo niistä monista tunteista ja ajatuksista, joita herää, kun on huoli läheisestä.
Miltä masennus näyttää omaisten ja perheenjäsenten silmin? Miten psyykkisesti sairastuneen läheiset voidaan huomioida palveluissa? Katso video.
Miltä huoli omista vanhemmista tuntuu?
Katso aiheesta tehty musiikkivideo.
ajankohtaista
Tietoa lapsiomaisista
Lapsiomainen on alaikäinen lapsi tai nuori, jonka vanhemmalla tai sisaruksella on psyykkinen sairaus ja joka joutuu sen vuoksi omaisen ja huolehtijan rooliin. Lapsi katsotaan lapsiomaiseksi vain silloin, kun hän on itse terve tai oireilee vain vähän. Lapsiomaiseksi...
Näyttelijä Sami Uotila: ”Koen, että erilaisuus on ehdottomasti rikkaus”
Näyttelijä Sami Uotila puhui nuorille rohkeudesta, erilaisuudesta ja toivosta. Puheenvuorossaan hän korosti avoimen keskustelukulttuurin ja myötätuntoisen suhtautumisen merkitystä, jotka lisäävät ymmärrystä ja auttavat elämän haastekohdissa. Sami Uotila vieraili...
”Puolustusvoimissakin on alettu ymmärtää, että työntekijät ovat ihmisiä, eivät koneita”
Kaartin jääkärirykmentissä Santahaminassa sosiaalikuraattorina työskentelevä Jarmo Österlund on varusmiesten ja kantahenkilökunnan tukena kuormittavissa elämäntilanteissa. – Paljon on menty eteenpäin, mutta kulttuurinmuutos ei tapahdu hetkessä, sanoo Jarmo Österlund....
Seuraa kampanjaa somessa
ota yhteyttä!
Median yhteydenotot
Muut yhteydenotot
