Valitse sivu

akuutti avuntarve ja kriisit

Soita 112:

  • Kun tiedät tai epäilet hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön olevan uhattuna tai vaarassa.
  • Kun on tarvetta ambulanssille tai sosiaaliviranomaiselle

 

Älä soita 112:

  • kiireettömissä tilanteissa,
  • kysely- tai tiedustelutarkoituksessa tai häiriötilanteissa,
  • joissa kukaan ei ole vaarassa: sähkökatkokset, liikenneruuhkat

Henkilöt, jotka eivät kuule tai pysty tuottamaan puhetta, voivat tehdä hätäilmoituksen tekstiviestillä. Lue lisää hätätekstiviestistä

Tarvitessasi kiirellistä apua, joka ei kuitenkaan ole hätätilanne, ole yhteydessä omalle terveysasemallesi. Terveysaseman ollessa suljettuna saat apua ja neuvoja:

  • Päivystystalo on terveydenhuollon ammattilaisten kehittämä eTerveyspalvelu. Se Päivystytalo tarjoaa äkillisiin terveysongelmiin, neuvoja itsehoitoon ja ohjausta päivystyspalveluihin hakeutumisessa. 
  • 116 117 päivystysapu toimii seuraavilla alueilla: Uusimaa, Päijät-Häme, Keski-Suomi, Kainuu, Pohjois-Savo, Itä-Savon shp, Etelä-Savo, Etelä-Karjala. Palvelun on tarkoitus olla käytettävissä koko maassa vuoden 2020 aikana. Lue lisää 116 117 päivystysavusta

Perheväkivallaksi voidaan kutsua tilannetta, jossa perheessäsi tai ihmissuhteessasi tapahtuu väkivaltaa. Väkivalta voi olla fyysistä tai henkistä. Henkisen väkivallan muodot voivat olla moninaisia, esim. taloudellisia.

Yleensä perheväkivallasta puhuttaessa tarkoitetaan joko vanhempien tai pariskunnan osapuolten välille sijoittuvaa väkivaltaa. Väkivallan tekijä voi kuitenkin olla kuka tahansa perheesi jäsen, kuten esimerkiksi perheesi aikuinen lapsi. 

Apua, tukea ja suojaa on saatavilla:

Jos läheisesi on kuollut itsemurhan kautta, voit löytää tukea itsellesi  Surunauhan vertaisryhmistä sekä chat- ja puhelinpalveluista-

Jos läheisesi puhuu harkitsevansa itsemurhaa, on tärkeää kuunnella häntä rauhallisesti. On tärkeää muistaa, että itsemurha-aikeista kysyminen ja puhuminen ei lisää itsemurhan riskiä, vaan keskusteleminen kannattaa. Lue lisää siitä, miten voi auttaa itsemurhaa harkitsevaa

 

 

Kriisikeskukset

Sekasin -chat tarjoaa keskusteluapua 10-29 v nuorille arkisin klo 9-24 ja viikonloppuisin klo 15-24

Kriisipuhelin p. 09 2525 0111 tarjoaa apua akuutissa kriisitilanteessa vuorokauden ympäri, vuoden jokaisena päivänä.

Suomen mielenterveys ry:n Kriisikeskuksisssa, Sekasin-chatissa sekä kriisipuhelimessa työskentelee sekä kriisityöhön koulutettuja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia että vapaaehtoisia  tukihenkilöitä. 

SELMA – selviytymismatka kriisistä eteenpäin tarjoaa tukea äkillisen järkyttävän tapahtuman itsenäiseen käsittelyyn. Selma sopii esim. parisuhteen päättymisen, läheisen kuolema tai vakava sairastumisen käsittelyyn, kun tapahtumasta on vähintään 6 kuukautta. Pitkäaikaista traumatisoitumista kokeneille Selma ei sovellu.

Tukinetistä  löytyy monien järjestöjen verkkovertaistukiryhmiä  

Palaa sivun alkuun 

muiden järjestöjen tuki omaisille

Kun henkilöllä on samaan aikaan sekä mielenterveys- että päihdehäiriö, puhutaan kaksoisdiagnoosista. Katso päihdelinkin tietoisku kaksoisdiagnoosista

Päihteitä käyttävien omaisille ja läheisille tukea tarjoavat mm.

Irti Huumeista

Alkoholistien läheisille Al-Anon

Alkoholistien aikuisen lapset ACA

Alateen 10-20 v nuorille

Päihdelinkki

 

Päihteisiin liittyvää luotettavaa tietoa löydät mm.

Syömishäiriöön sairastuneiden läheisille tukea tarjoaa Syömishäiriöliitto, jonka opas Sinulle syömishäiriöön sairastuneen läheinen antaa perustietoa syömishäiriöistä sekä vinkkejä arkeen.

Vankien omaisille tukea tarjoavat: Vankien omaiset VAO sekä Kriminaalihuollon tukisäätiö, jonka sivuilta vangin läheinen saa tietoa ja tukea mm. perheen sekä parisuhteen hoitamiseen. Lapsille on omat sivut. Myös nuorille, joiden vanhempi on vankilassa, on omaa sisältöä.

Vailla Vakinaista Asuntoa ry toimii asunnottomien edunvalvojana. Heidän sivultaan löytyy myös omaisia hyödyttävää tietoa mm. siitä, miten toimia jos jää asunnottomaksi. 

Valtakunnalliselta ruoka-apu -sivustolta löytyvät tiedot ruoka-aputapahtumsita ja yhteisöllisistä ruokailuista

 Sivulta löydät ajantasaiset tiedot ruoka-aputapahtumista ja yhteisöllisistä ruokailuista valitsemallasi alueella.  Tukihenkilöitä välittävät mm. tukinet sekä maaseudun tukihenkilöverkko, joista myös omainen voi löytää itselleen tukihenkilön.

Palaa sivun alkuun 

asiakkaan oikeudet ja puolesta asiointi

Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on neuvoa asiakkaita sosiaalihuoltoon ja asiakkaan oikeuksiin liittyvissä asioissa

  • Sosiaaliasiamies palvelee sekä julkisen että yksityisen sosiaalihuollon asiakkaita. 
  • Myös asiakkaiden omaiset ja muut läheiset voivat olla yhteydessä sosiaaliasiamieheen. 
  • Oman kuntasi sosiaaliasiamiehen yhteystiedot saat kunnan puhelinvaihteesta ja usein ne löytyvät myös kunnan verkkosivulta. 

Lue lisää sosiaaliasiamiehen tehtävistä ja siitä, missä sosiaaliasiamies voi auttaa.

Potilasasiamiehen tehtävänä on neuvoa ja antaa tietoa potilaan asemasta ja oikeuksista terveydenhuollossa.

Potilasasiamiehen yhteystiedot saa hoitopaikasta ja useimmiten myös toimintayksikön internetsivuilta. 

Lue lisää siitä, missä potilasasiamies voi auttaa ja mistä löydät yhteystiedot

Potilaan itsemääräämisoikeus

Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992). Potilaan kieltäytyessä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Jos täysi-ikäinen potilas ei mielenterveydenhäiriön vuoksi pysty päättämään hoidostaan, on ennen tärkeän hoitopäätöksen tekemistä otettava huomioon potilaan aiemmin ilmaisema tahto eli (psykiatrinen) hoitotahto ja kuultava potilaan laillista edustajaa, lähiomaista tai muuta läheistä. Näin selvitetään, millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. Jos asiasta ei saada selvitystä, potilasta on hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena.

Psykiatrinen hoitotahto

Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

  • Laatimalla psykiatrisen hoitotahdon ihminen voi vaikuttaa hoitoonsa ja toivomustensa huomiointiin silloin, kun oma arviointikyky ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla tai hän ei itse pysty ilmaisemaan omia toiveitaan.
  • Psykiatrinen hoitotahto välittää hoitohenkilökunnalle tietoa potilaan toiveista silloin, kun hän ei niitä itse pysty ilmaisemaan.

Esimerkiksi henkilö, joka on kerran sairastunut psykoosiin, voi siitä toivuttuaan ja paremmassa voinnissa ollessaan määritellä, miten haluaisi itseään kohdeltavan, jos tilanne myöhemmin taas heikkenee.

Hoitotahtoon voi määritellä mm.

  • Läheisen, jolle saa antaa tietoa
  • Toiveita omaa hoitoa koskien, esim. miten haluaisi itseään kohdeltavan esimerkiksi ahdistuneena – haluaako olla yksin vain haluaako, että joku on vieressä.
  • Oman henkilökohtainen kriisisuunnitelma-

Hoitotahto välittää tietoa, mutta ennen kaikkea se on keskustelun apuväline myös sairastuneen ja omaisen välillä. Hoitotahtoa laatiessa päästään keskustelemaan asioista usein aivan uudella tasolla, joka auttaa myös omaista ymmärtämään tilannetta.

Hoitotahto kannattaa tehdä kirjallisesti, omaisten lisäksi yhteistyössä lääkärin tai hoitajan kanssa. Paperiversio jää psykiatrisen hoitotahdon laatineelle henkilölle itselleen. Hoitotahdosta kannattaa jättää kopio potilasasiakirjoihin ja antaa se tiedoksi myös läheisille. Hoitotahdosta voidaan laittaa merkintä myös potilaskertomusjärjestelmään. Terveydenhuollon ammattilaisten pitää ottaa psykiatrinen hoitotahto huomioon aina, kun se on mahdollista, mutta hoitotahdolla ei voida kumota lainsäädännön määräämiä asioita.

Hoitotahto ei sisälly lainsäädäntöön, mutta se on käytössä osana potilaan hyvää hoitoa ainakin näissä sairaanhoitopiireissä

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri

Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite

Helsingin ja Uudenmaa sairaanhoitopiiri HUS

Tampereen yliopistollinen sairaala TAYS

Lapin sairaanhoitopiiri

Satakunnan sairaanhoitopiiri 

 

Artikkeleita psykiatrisesta hoitotahdosta

Psykiatrinen hoitotahto välittää potilaan toiveet lääkäreille ja läheisille

psykiatrisesta hoitotahdosta jo käytännön kokemuksia

 

Edunvalvonta

Jos henkilö ei esimerkiksi heikentyneen terveydentilansa vuoksi pysty enää itse huolehtimaan asioistaan eivätkä hänen asiansa tule hoidetuiksi asianmukaisesti muulla tavoin, käräjäoikeus voi määrätä hänelle edunvalvojan. Edunvalvojan määräämisestä tehdään kirjallinen hakemus käräjäoikeudelle. Hakemuksen voi tehdä henkilö itsensä lisäksi myös hänen isänsä, äitinsä, aviopuolisonsa, lapsensa tai muu läheisensä. Ennen päätöksen tekemistä digi- ja väestötietovirasto (ent. maistraatti) tarvitsee lääkärinlausunnon edunvalvonnan tarpeesta. Edunvalvojana voi toimia esimerkiksi henkilön sukulainen, ystävä tai muu läheinen, jolla on tehtävään riittävä taito ja kokemus. Ellei se ole mahdollista, tuomioistuin määrää edunvalvojaksi yleisen edunvalvojan.

Edunvalvoja voidaan määrätä tehtäväänsä toistaiseksi tai määräajaksi. Useimmiten edunvalvonnan tarve jatkuu henkilöiden kohdalla koko eliniän, vaikka osa kuntoutuukin riittävästi edunvalvonnan purkamiseen. Edunvalvonnan purkamista voi hakea joko edunvalvoja, maistraatti, henkilön läheinen tai henkilö itse. Lisätietoja edunvalvonnasta saa digi- ja väestötietovirastosta

Lue terveyskirjaston artikkeli: Edunvalvojan määrääminen

 

Edunvalvontavaltuutus 

Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan esimerkiksi heikentyneen terveydentilansa vuoksi. Valtuutus tehdään kirjallisesti sille säädettyjä muotovaatimuksia noudattaen. Valtakirjalla henkilö (valtuuttaja) nimeää valtuutetun hoitamaan asioitaan. Valtuutetun tulee suostua tehtävään. Valtuuttaja määrittelee itse ne asiat, jotka valtuutus kattaa. Valtuutus voi sisältää sekä valtuutetun hoitoon että talouteen liittyviä asioita ja toiveita.

Valtuutus tulee voimaan vasta, kun digi- ja väestötietovirasto (DVV, ent. maistraatti) on sen vahvistanut. Valtuutettu voi pyytää vahvistamista, kun valtuuttaja on tullut kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Useimmiten vahvistaminen edellyttää lääkärintodistusta valtuuttajasta. Valtakirjan laatimisessa on hyvä pyytää apua asiantuntijalta.  Digi- ja väestötietovirasto voi hakemuksesta tietyin perustein myöhemmin peruuttaa valtuutuksen, jos sille ei enää valtuuttajan terveydentilan paranemisen vuoksi ole tarvetta. 

Lisätietoa edunvalvontavaltuutuksesta 

HUOM! Edunvalvontavaltuutusta ei voida tehdä enää siinä vaiheessa, kun henkilö itse ei ymmärrä valtuutuksen merkitystä. Tällaisessa tilanteessa on kuitenkin mahdollisuus hakea henkilölle edunvalvojaa.

Jos asioit jonkun muun puolesta, tarvitaan siihen hänen suostumuksensa. 

 Yksityishenkilö voi antaa toiselle ihmiselle valtuutuksen asioiden hoitamiseen Suomi.fi-palvelussa. Valtuutus on sähköinen valtakirja, jonka tiedot tallennetaan valtuusrekisteriin. Kun haluat asioida toisen puolesta Suomi.fi-valtuuksia hyödyntävässä palvelussa, oikeutesi tarkistetaan valtuusrekisteristä.  Mihin palveluihin valtuutuksen antaminen onnistuu Suomi.fi:n kautta?

Tästä voit lukea Kela-asioinnista valtakirjalla

 

Palaa sivun alkuun 

omaishoito

Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla (Laki omaishoidon tuesta 935/2005).

Omaishoitosopimus on hoitajan ja hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan välinen toimeksiantosopimus omaishoidon järjestämisestä.

Omaishoitajan määritelmä omaishoitolain mukaan: Omaishoitaja on hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö, joka on tehnyt omaishoitosopimuksen eli hoitajan ja hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan välisen toimeksiantosopimuksen omaishoidon järjestämisestä.

Omaishoitajan määritelmä Suomen omaishoidon verkoston mukaan: Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti.

FinFamissa käytämme tätä laajempaa omaishoitaja-käsitettä, jonka mukaan omaishoitaja on jokainen läheistään hoitava tai avustava henkilö, vaikka hän ei olisikaan omaishoidon tuen piirissä.

Omaishoidon tuki koskee myös mielenterveyskuntoutujan omaisia.

Omaishoidon tukea haetaan hoidettavan kotikunnasta ja se on verotettavaa tuloa.

Omaishoidon tuki on kokonaisuus, johon kuuluvat

  • hoidettavalle annettavat tarvittavat palvelut sekä
  • omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio, vapaa ja omaishoitoa tukevat palvelut.

Tukihakemuksessa kannattaa selvittää hoidettavan läheisen avun tarve konkreettisesti, esimerkiksi jos hän ei uskalla liikkua yksin kodin ulkopuolella tai ei uskalla käyttää julkisia kulkuneuvoja. Henkilö saattaa tarvita jatkuvaa apua myös ruokailustaan ja henkilökohtaisesta hygieniastaan huolehtimisessa sekä raha-asioiden hoitamisessa. 

Kun hakemus on tehty, omaishoidon tuesta vastaava henkilö tekee kotikäynnin hoito- ja palvelutarpeen arvioimiseksi.

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja hoitopalkkioiden suuruus voivat vaihdella kuntien välillä. 

 

Palaa sivun alkuun 

Pin It on Pinterest