Eduskuntavaalikyselyn vastaukset
FinFami toteutti eduskuntavaalikyselyn, jossa tiedusteltiin eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kantoja mielenterveysomaisille tärkeisiin aihealueisiin. Tutustu, miten puoluejohtajat vastasivat kysymyksiin.
Kysymykset:
1. Miten psyykkisesti sairastuneen tarpeenmukainen ja oikea-aikainen hoito sekä omaisten tuki varmistetaan?
2. Miten varmistetaan, että lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat saavat tarvitsemansa tuen tilanteessa, jossa perheenjäsenellä on mielenterveyden häiriö?
3. Miten edistätte puolueena mielenterveysomaisten oikeuksia?
Lisää tietoa
Haluatko tietää lisää mielenterveysomaisten tilanteesta ja FinFamin eduskuntavaaliteemoista?
Li Andersson, vasemmistoliiton puheenjohtaja
1. Miten psyykkisesti sairastuneen tarpeenmukainen ja oikea-aikainen hoito sekä omaisten tuki varmistetaan?
Tahdomme tukea perustason mielenterveyspalveluita lisäresursseilla, koordinaatiota ja johtamista vahvistamalla. Perustason psykiatrisen osaamisen vahvistaminen on tärkeää, jotta palveluiden hajanaisuutta saadaan karsittua. Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ovat tärkeitä, mutta lyhytterapiajakson jälkeen on taattava jatkohoito sujuvasti, jos sille on tarvetta.
On tärkeä ymmärtää, että kun yksi sairastuu psyykkisesti, koko lähipiiri tarvitsee apua. Pelkästään yksilöihin keskittyvät hoitomuodot eivät huomioi sitä, että ihmisten hyvinvointiin vaikuttavat niin lähiyhteisö kuin ympäröivä yhteiskuntakin.
Vasemmistolaisessa mielenterveyspolitiikassa on tavoitteena rakentaa mielenterveyttä tukevia yhteisöjä. On tärkeää, että varsinkin vakavasti sairastuneiden mielenterveyspotilaiden kohdalla myös omaiset ja läheiset saavat tukea ja pääsevät palveluiden piiriin.
2. Miten varmistetaan, että lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat saavat tarvitsemansa tuen tilanteessa, jossa perheenjäsenellä on mielenterveyden häiriö?
Palveluiden resursointia on vahvistettava. Sosiaali- ja terveyspalveluista ei voida säästää, ainoastaan lykätä ja kasvattaa kuluja myöhemmäksi luoden samalla valtavasti inhimillistä kärsimystä.
Mielenterveysongelmat ovat usein yksi syy ylisukupolvisessa huono-osaisuudessa. Nykyistä saavutettavimmilla palveluilla ja koko yhteisöä, kuten perhettä hoitamalla, voidaan myös nykyistä tehokkaammin puuttua ongelmien siirtymiseen sukupolvelta toiselle. Tämä edellyttää mielenterveystyössä ymmärrystä ja herkkyyttä sosiaalisten ja mielenterveyden ongelmien yhteen kietoutumiselle.
Kun toimeentulo on jatkuvasti epävarmaa, aiheuttaa se ahdistusta ja/tai olemassa olevien mielenterveysongelmien syvenemistä. Siksi on oleellista, että mielenterveyspalveluissa tunnistetaan syyt ongelmien taustalla ja tarjotaan apua myös silloin, kun esimerkiksi päihderiippuvuudesta ei vielä ole päästy eroon.
Varsinkin nuorille, mutta myös aikuisille on tärkeää, että he löytävät mielenterveyden ammattilaisen, joka on samaistuttava ja joka ikään kuin puhuu samaa kieltä.
3. Miten edistätte puolueena mielenterveysomaisten oikeuksia?
Jos perheessä on mielenterveys- tai päihdeongelmia tai joku muu kriisi, koko perheen, varsinkin alaikäisten lasten, tilanne on selvitettävä. Vain näin kaikkia perheenjäseniä tai muuta lähipiiriä voidaan auttaa ajoissa.
Julkaisimme helmikuussa mielenterveyspoliittisen ohjelman, mikä pitää sisällään näkemyksiämme nykytilanteesta sekä ratkaisuehdotuksia mielenterveyspalveluiden parantamiseksi. Mielenterveyspoliittinen ohjelma – Vasemmistoliitto – Vasemmistoliitto
Sari Essayah, KD:n puheenjohtaja
1. Miten psyykkisesti sairastuneen tarpeenmukainen ja oikea-aikainen hoito sekä omaisten tuki varmistetaan?
Tarvitsemme varhaisen ja matalankynnyksen avun lisäämistä. Terapiatakuu on toteutettava kaikkia ikäryhmiä koskevana.
KELA:n kustantamaan kuntoutuspsykoterapiaan pääseminen on tällä hetkellä vaikeaa, sillä kriteerit ovat tiukat ja alueellinen saatavuus vaihtele. Pääsyä erilaisiin lyhytterapioihin, koulukuraattorin ja -psykologin vastaanotoille ja muihin psykoterapiaa kevyempiin mielenterveyspalveluihin olisi helpotettava, sillä ajoissa saatu apu mielenterveyden häiriöihin säästää niin inhimillisiä kuin taloudellisiakin kustannuksia. Riittävillä perustason mielenterveyspalveluilla voidaan vähentää raskaiden erikoistason palveluiden tarvetta.
Omaiset tulee ottaa huomioon mielenterveyspalveluissa, jotta varmistetaan heidän jaksavuutensa ja pystytään myös paremmin varmistamaan asianmukainen hoito mielenterveyspotilaalle.
2. Miten varmistetaan, että lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat saavat tarvitsemansa tuen tilanteessa, jossa perheenjäsenellä on mielenterveyden häiriö?
Yhä useammassa perheessä vanhemmalla on hoitoa vaativa mielenterveysongelma. Terveyhdenhuolto ei riittävästi huomioi perheitä mielenterveyspalveluissa ja usein keskitytään vain yksilöön eikä huomioida muuta perhettä. Lapset tulisi näissä tilanteissa eritysesti huomioida.
Avun tarpeen huomioiminen ja tunnistaminen käy parhaiten neuvola- ja kouluterveydenhuollon ennaltaehkäisevissä palveluissa. Samoin kolmannen sektorin toimijat tekevät tärkeätä työtä. Tiedonkulkua eri toimijoiden välillä tulee parantaa.
3. Miten edistätte puolueena mielenterveysomaisten oikeuksia?
Mielenterveysomaisen jaksavuus tulee säännönmukaisemmin kartoittaa mielenterveyspotilaan hoidon ohessa. On tärkeää, että avun tarve tunnistetaan riittävän ajoissa. Mielenterveysomaisen kannalta parannuksia tarvitaan myös lainsäädäntöön, esim. tiedonsaannin osalta.
Omaisen jaksavuutta parantaa myös se, että itse mielenterveysongelmasta kärsivä läheinen saa ajoissa riittävän avun ja pääsee hoidon piiriin, jotta omainen ei joudu kantamaan osaansa suurempaa taakkaa ja paikkaamaan palveluiden puutteita.
Harry Harkimo, Liike Nyt -puolueen puheenjohtaja
1. Miten psyykkisesti sairastuneen tarpeenmukainen ja oikea-aikainen hoito sekä omaisten tuki varmistetaan?
Mitä nopeammin saa hoitoa ja pääsee terapian piiriin sen parempi.
Tarvitsemme lisää terapeutteja. Psykoterapiakoulutusta tulisi tarjota maksutta terveydenhoidon ammattilaisille. Lyhytkestoista terapiaa voisi tarjota koulutetut sairaanhoitajat.
2. Miten varmistetaan, että lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat saavat tarvitsemansa tuen tilanteessa, jossa perheenjäsenellä on mielenterveyden häiriö?
Koulun, kodin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöllä. Lapsi ei voi olla vastuussa vanhemmastaan, mutta vanhemman tilanne vaikuttaa oleellisesti lapseen.
3. Miten edistätte puolueena mielenterveysomaisten oikeuksia?
Mielenterveysomaisilla on oikeus saada tukea ja niitä pitää kehittää. Perheen toimeentulo tulee varmistaa.
Anna-Maja Henriksson, RKP:n puheenjohtaja
1. Miten psyykkisesti sairastuneen tarpeenmukainen ja oikea-aikainen hoito sekä omaisten tuki varmistetaan?
Haluamme, että mielenterveyden edistämisestä tehdään valtakunnallinen painopistealue. On tärkeää saada hoitoa nopeasti, matalalla kynnyksellä ja omalla äidinkielellä.
Meidän on varmistettava, että henkilökuntaa on tarpeeksi niin, että mielenterveyspalveluita voidaan tarjota kyllin varhaisessa vaiheessa. Sinun on saatava aika perusterveydenhuollon vastaanotolle seitsemän päivän kuluessa.
RKP:lle yhdenvertaiset mielenterveyspalvelut, joihin myös psykoterapia kuuluu, ovat tärkeitä. Psykoterapeuteista, erityisesti ruotsinkielisistä, on akuutti pula. Siksi psykoterapiakoulutus tulee muuttaa maksuttomaksi.
Tarvitsemme yksityistä ja kolmatta sektoria täydentämään julkisia hoitopalveluja, jotta sosiaali- ja terveydenhuolto toimii parhaalla mahdollisella tavalla.
2. Miten varmistetaan, että lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat saavat tarvitsemansa tuen tilanteessa, jossa perheenjäsenellä on mielenterveyden häiriö?
Avun hakemisesta tulee tehdä helppoa nuorille. Ketään ei saa pompotella luukulta luukulle. Siksi tarvitsemme mielenterveyspalveluihin lisää matalan kynnyksen vastaanottoja. Ensimmäinen yhteys on saatava välittömästi, esimerkiksi yksinkertaisten chat-palveluiden kautta. Mielenterveyspalveluissa on erityisen tärkeää, että palvelua tarjotaan omalla äidinkielellä. Näiden palveluiden tulee olla myös lapsiomaisien ja nuorten hoivaajien tukena.
Mielenterveyshuollolle on taattava riittävät resurssit.
Ennaltaehkäisevät toimet, varhainen puuttuminen ja moniammatillinen yhteistyö ovat avainasemassa. Haluamme lisätä moniammatillista kuntien, koulun, hoitoyksiköiden ja kotien välistä yhteistyötä. Koko perheen huomioiminen erilaisissa ongelmatilanteissa on tärkeää, jotta tukea ja apua voidaan tarjota parhaalla mahdollisella tavalla. Haluamme myös helpottaa heikossa asemassa olevien perheiden arkea esimerkiksi lapsiperheille tarjottavan kotipalvelun muodossa.
3. Miten edistätte puolueena mielenterveysomaisten oikeuksia?
Kaikkien oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi on taattava, asuinpaikasta ja tulotasosta riippumatta. Palveluita suunniteltaessa haluamme, että ihminen on keskiössä. Meille on tärkeää, että saat tarvitsemasi hoidon ja avun, eikä sinua pallotella luukulta toiselle. Palveluja on oltava saatavilla ja niiden on oltava tarkoituksenmukaisia.
RKP haluaa, että kaikilla omaishoitajilla on yhtäläinen oikeus korvaukseen ja lepoon. Haluamme siirtää omaishoitajien korvaukset Kelalle. Peräänkuulutamme toimintaohjelmaa omaishoitajien tilanteen parantamiseksi. Omaishoidon tuki on myönnettävä myös silloin, kun hoidettavan sairaus ja oireet ovat psyykkisiä.
Matias Mäkynen, SDP:n varapuheenjohtaja
1. Miten psyykkisesti sairastuneen tarpeenmukainen ja oikea-aikainen hoito sekä omaisten tuki varmistetaan?
Perusterveydenhuollon vahvistamista on jatkettava ja yhteistyötä edelleen kehitettävä. Mielenterveyspalveluihin on osoitettava riittävästi resursseja. Nopea pääsy hoidontarpeen arviointiin sekä perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentaminen auttavat psyykkisesti sairastuneita pääsemään hoidon piiriin nopeammin.
Osa ahdistus- ja masennushäiriöistä on hoidettavissa psykoterapiaa kevyemmillä lyhytterapioilla, kunhan hoitoa on saatavilla oikeaan aikaan. Nuorten mielenterveyden ongelmat edellyttävät usein lyhyempää hoitojaksoa.
Tukea tulee saada arkisissa ympäristöissä ja tietoisuutta erilaisista tuen muodoista ja tarjoajista tulee lisätä. Ihmisen hoidon on oltava kokonaisuus, johon kuuluu olennaisena tekijänä läheiset ja heidän hyvinvointinsa. Läheiset ovat voimavara, josta tulee pitää huolta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntien yhteistyölle kolmannen sektorin kanssa tulee luoda toimiva rakenne.
2. Miten varmistetaan, että lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat saavat tarvitsemansa tuen tilanteessa, jossa perheenjäsenellä on mielenterveyden häiriö?
Aikuisten vastuulla on huolehtia lasten ja nuorten oikeuksien toteutumisesta kaikissa tilanteissa, mutta erityisesti silloin, kun lapsi on erityisen haavoittuvassa asemassa, kuten perheenjäsenen sairastuessa. Hoitoalan ammattilaisten ja muiden auttavien aikuisten on muistettava huomioida lapsen asema ja oikeudet.
Lapsi tai nuori ei voi olla vastuussa perheenjäsenen hoitoonpääsystä eikä saa joutua omaishoitajan asemaan.
Perhelähtöistä lähestymistapaa tulee vahvistaa, sillä se huomioi sairastuneen lisäksi myös hänen läheistensä merkityksen ja heidän tarpeensa.
3. Miten edistätte puolueena mielenterveysomaisten oikeuksia?
Mielenterveysasiakkaat ja heitä hoitavat omaiset tulee huomioida omaishoidon tukipäätöksissä paremmin. On varmistettava, että omaiset pääsevät omaishoidon piiriin samalla tavalla kuin muutkin. On välttämätöntä huolehtia siitä, että omaishoidon tukia ei alibudjetoida. Mielenterveysstrategian toimeenpanoa on jatkettava.
Omaisten taakka vähenee, kun pitkäaikaista psyykkistä sairautta sairastava saa oikea-aikaisesti tarvitsemansa yksilölliset palvelut. Seitsemän päivän hoitotakuun toteutuminen mielenterveyspalveluissa tulee turvata.
Perhelähtöisen lähestymistavan vakiintumista palvelujärjestelmässä tulee lisätä. SDP haluaa yhä vahvistaa sote-palvelujen moniammatillisuutta, jolloin myös omaiset voidaan huomioida paremmin kokonaisvaltaisessa palveluntarpeen arvioinnissa ja hoidon suunnittelussa.
Maria Ohisalo, vihreiden puheenjohtaja
1. Miten psyykkisesti sairastuneen tarpeenmukainen ja oikea-aikainen hoito sekä omaisten tuki varmistetaan?
Olemme keskellä mielenterveyskriisiä ja koko palveluketjumme on heikko. Tarvitaan panostuksia kaikille palveluiden tasoille. Toisaalta ennen kaikkea matalan kynnyksen palveluihin tulee panostaa, jotta apua saa ajoissa. Siksi haluamme toteuttaa terapiatakuun ja perustaa jokaisen kunnan alueelle matalan kynnyksen mielenterveyspisteen.
Vain panostamalla matalan kynnyksen palveluihin ja varmistamalla nopea hoitoonpääsy selviämme kasvavasta paineesta mielenterveyspalveluihin.
2. Miten varmistetaan, että lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat saavat tarvitsemansa tuen tilanteessa, jossa perheenjäsenellä on mielenterveyden häiriö?
Aikuisen perheenjäsenen sairastuminen on kohtuuton tilanne lapselle ja nuorelle. Neuvola- ja lastensuojelupalveluita tulee uudistaa painottaen ennaltaehkäisyä. Lastensuojelulaki tulee uudistaa niin, että panostetaan perheiden hyvinvointiin heti alusta alkaen.
Vihreät ovat mm. esittäneet, että kotipalvelun käyttöaste tulisi palauttaa 90-luvun lamaa edeltävälle tasolle eli nelinkertaistaa. Apua tulisi saada heti omalta neuvolan tai perheneuvolan työntekijältä.
Lisäksi lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin on panostettava, jotta sairastuneiden lapset ja muut nuoret läheiset eivät itse pääse sairastumaan.
3. Miten edistätte puolueena mielenterveysomaisten oikeuksia?
Ajamme systemaattisesti aina myös omaisten oikeuksia palveluihin samalla, kun puhumme mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisestä ja laajentamisesta. On tärkeää tunnistaa läheisten erilaiset tuen tarpeet, ja vastata niihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Keskusteluapua on aina oltava tarjolla.
Haluamme myös korottaa omaishoidontukea niin, että vähimmäishoitopalkkio olisi vähintään 500 euroa kuukaudessa ja hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava vähimmäishoitopalkkio olisi vähintään 1000 euroa kuukaudessa. Lisäksi haluamme turvata omaishoitajien lomat.
Petteri Orpo, kokoomuksen puheenjohtaja
1. Miten psyykkisesti sairastuneen tarpeenmukainen ja oikea-aikainen hoito sekä omaisten tuki varmistetaan?
Sujuva hoitoon ja palveluihin pääsy on turvattava, jotta apua ja tukea saa silloin kun sille on tarve. Myös hoidon jatkuvuus ja palveluiden saumattomuus on tärkeä varmistaa, jotta ihminen saa avun eikä siirry uudelleen jonoon.
Kokoomuksen mielestä mielenterveyspalveluiden nopeampaan saatavuuteen on löydettävä ratkaisut. Jonotusajat mielenterveyspalveluihin ovat kestämättömiä ja eriarvoistavia.
Kokoomus kannattaa terapiatakuuta, joka takaisi nopean pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon. Terapiatakuu rakentaisi Suomesta tällä hetkellä puuttuvan tehokkaan mielenterveyshoidon perustason. Haluamme hyödyntää myös Terapiat etulinjaan -toimintamallin hyviä ratkaisuja mielenterveyskriisin selättämiseksi ja psykososiaalisten hoitojen prosessin kehittämiseksi.
Omaisten mahdollisuus saada tietoa, vertaistukea ja keskusteluapua on pyrittävä aina varmistamaan. Myös järjestöjen tarjoama tuki omaisille on tärkeä hyödyntää.
2. Miten varmistetaan, että lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat saavat tarvitsemansa tuen tilanteessa, jossa perheenjäsenellä on mielenterveyden häiriö?
Lasten ja perheiden tuen tarve on tunnistettava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tukitoimien on oltava nopeasti saatavilla ja riittäviä.
On tärkeää, että perheiden ja lasten parissa toimivien ammattilaisten osaamista vahvistetaan ja esimerkiksi huoli perheen pärjäämisestä ja lapsen tilanteesta otetaan herkästi puheeksi. Myös eri toimijoiden välistä yhteistyötä on vahvistettava.
Uusilla hyvinvointialueilla perhekeskuksilla on tärkeä rooli lasten ja perheiden palveluissa ja on tärkeää, että myös järjestöjen arvokas osaaminen hyödynnetään osana perheiden tukea.
Lapsiomaiset on tärkeä tunnistaa myös aikuisten palveluissa ja varmistaa, että mielenterveyden häiriöistä kärsivän henkilön lähipiirin tarvitsemasta avusta ja tuesta huolehditaan.
3. Miten edistätte puolueena mielenterveysomaisten oikeuksia?
Aito dialogi ja onnistunut tiedonkulku hoitotahon, potilaan ja omaisen välillä on kaikkien etu. Omaisen osallistumista hoitoon voidaan tukea, kun siitä vallitsee yhteisymmärrys potilaan kanssa ja silloin tietojen antamisesta sovitaan. Omaisten kuuleminen ja tukeminen voi rauhoittaa perheen tilannetta ja lopulta säästää hoitoon käytettyä työaikaa.
Omaisten mahdollisuus saada tietoa, vertaistukea ja keskusteluapua myös muuta kautta, kuten järjestöistä, on tärkeä varmistaa. On varmistettava, että omaiset eivät jää läheisensä sairastuessa yksin, vaan että heidät tarvittaessa ohjataan palveluiden, keskusteluavun tai muun tuen piiriin.
Moni huolehtii ja kantaa vastuuta hoivaa tarvitsevasta läheisestään jossain elämän vaiheessa. Erityisesti mielenterveyteen liittyvät erityiskysymykset tulisi nykyistä vahvemmin tunnistaa osana omaishoitajuutta.
Riikka Purra, perussuomalaisten puheenjohtaja
1. Miten psyykkisesti sairastuneen tarpeenmukainen ja oikea-aikainen hoito sekä omaisten tuki varmistetaan?
Kyse on keskeisiltä osin kolmesta asiasta: hyvinvointialueiden rahoituksesta, jotta niillä on mahdollisuus palkata tarvittava hoitohenkilökunta, koulutetun työvoiman tarjonnasta sekä eri palveluiden priorisoinnista hyvinvointialueiden sisällä (johon riittävä rahoitus kytkeytyy keskeisesti).
Eduskuntaryhmämme on kannattanut terapiatakuu-kansalaisaloitteessa esitettyjä tavoitteita ja olemme myös kantaneet huolta hyvinvointialueiden riittävästä rahoituksesta. Olemme nostaneet mielenterveyspalveluiden tarjonnan riittämättömyyden ja epätasa-arvoisen saatavuuden esiin useissa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tekemissämme vastalauseissa.
Olemme tunnistaneet myös hoitotakuun toteutumisen mittaamiseen liittyvän ongelman: puutteelliset resurssit voivat johtaa siihen, että hoitotakuu toteutetaan vain tilastollisesti priorisoimalla ensimmäiselle hoitokäynnille pääsyä, mutta jatkohoitoon ei pääse. Tältä osin tilastointia ja kriteeristöä pitäisi muuttaa siten, että seurannan kohteena ei olisi ainoastaan ensimmäinen hoitokäynti, vaan myös ensimmäisellä hoitokäynnillä tarpeelliseksi katsottujen toimenpiteiden toteuttaminen kohtuullisessa ajassa.
Psykoterapeuttien koulutuksen asemaan osana koulutusjärjestelmäämme olisi myös syytä tarkastella uudestaan, koska tällä hetkellä opiskelija joutuu maksamaan kymmeniätuhansia euroja maksavan koulutuksen itse.
2. Miten varmistetaan, että lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat saavat tarvitsemansa tuen tilanteessa, jossa perheenjäsenellä on mielenterveyden häiriö?
Hyvinvointialueilla tulee olla riittävät resurssit omaishoidon tuen ja perhetyön järjestämiseen. Tilanteessa, jossa perheen huoltajalla todetaan mielenterveysongelma, perhetyöntekijän tulisi käydä perheen tilanne läpi ja selvittää tuen tarve sen sijaan, että omaisen pitäisi sitä itse osata pyytää.
3. Miten edistätte puolueena mielenterveysomaisten oikeuksia?
Pidämme tärkeänä, että hyvinvointialueille osoitetaan riittävä rahoitus palveluiden järjestämiseen. Olemme useissa yhteyksissä korostaneet omaishoitajien aseman parantamista sekä omaishoidon tuen yhdenvertaista tarjontaa koko maassa. On selvää, että tukea pitää tarjota myös psyykkisesti sairaiden omaisille.
Annika Saarikko, keskustan puheenjohtaja
1. Miten psyykkisesti sairastuneen tarpeenmukainen ja oikea-aikainen hoito sekä omaisten tuki varmistetaan?
Nämä tavoitteet tulee sisällyttää hyvinvointialueiden strategioihin. Painopistettä on suunnattava perustason palveluihin, ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen.
Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut pitää varmistaa koko maassa, samoin netissä ja puhelimitse saatavat palvelut. Apu pitää saada kaikkina vuorokauden aikoina.
Psyykkisesti sairastuneelta tulee kysyä, miten hän toivoo omaisten olevan mukana hoidossa.
Omaiset voivat kuormittua ja sairastua itsekin ja perheen dynamiikka ja roolit muuttuvat. Omaiset tarvitsevat tukea ja tietoa hoitavilta tahoilta ja vertaisryhmistä.
2. Miten varmistetaan, että lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat saavat tarvitsemansa tuen tilanteessa, jossa perheenjäsenellä on mielenterveyden häiriö?
Koko perhe tarvitsee tukea perheenjäsenen sairastuessa. Perheen tuen ja avun tarve pitäisi arvioida heti ja säännöllisin väliajoin yhteistyössä hoitavan tahon kanssa. Paljon apua tarvitseville perheille pitäisi nimetä vastuutyöntekijä. Kotipalveluja tulisi olla saatavilla vanhemman sairastumisesta lähtien.
Lapset tarvitsevat tietoa ja apua ymmärtääkseen vanhemman sairautta. Osaamista omaisten tukemisessa ja perhekeskeisten työ- ja toimintatapojen käytössä pitää vahvistaa. Osaamista tarvitaan lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen ja suhteen tukemisesta.
Lapset ja nuoret eivät voi kantaa perheessä aikuiselle kuuluvaa vastuuta. Lapselle ei saa jäädä kuvitelmaa, että aikuisen sairastuminen olisi hänen syytään.
3. Miten edistätte puolueena mielenterveysomaisten oikeuksia?
Mielenterveysomaisten näkökulmia pitää nostaa julkiseen keskusteluun ja päätöksentekoon.
Omaisten jaksamista edistää, että läheinen saa ajoissa apua. Hoitoon pääsyä on nopeutettava, siksi lakia kiireettömään hoitoon pääsyn määräajoista tiukennettiin.
Potilasjärjestöjen tarjoama vertaisryhmätoiminta on tärkeää omaisille. Järjestöjen rahoitus on turvattava, jotta ne voivat tuottaa julkisia palveluja täydentäviä palveluja. Vastuuta omaisten tuesta ei voi kuitenkaan sysätä järjestöille.
Psyykkisesti sairastuneiden läheisistä vain pieni osa saa omaishoidon tukea, vaikka sairastuneen avun tarve voi olla yhtä suuri kuin muilla omaishoidettavilla. Mielenterveysomaisten pääsyä omaishoitajiksi pitää edistää.
Mielenterveysomaisilla on oikeus voida hyvin ja viettää tavallista arkea, käydä töissä, opiskella ja harrastaa. Psyykkisesti sairastuneen ihmisen tilannetta kartoitettaessa on huolehdittava, että vastuu hoidosta ei siirry lähiomaisille.