Eduskuntavaalit 2023
Kuka on mielenterveysomainen?
Mielenterveysomainen on henkilö, jonka läheinen sairastaa psyykkisesti. Mielenterveysomainen voi olla sairastuneen sisarus, vanhempi, lapsi, ystävä, sukulainen tai muu läheinen.
Suomessa on arviolta lähes puoli miljoonaa (470 000) mielenterveysomaista, joiden hyvinvointiin läheisen psyykkinen sairastuminen vaikuttaa. Moni uupuu raskaassa elämäntilanteessa.
Nykyinen mielenterveyspalvelujen heikko saatavuus ja hoidon jatkuvuuden haasteet ovat lisänneet huomattavasti omaisten kuormittumista. Omaisilla on usein kohtuuton hoitovastuu sairastuneesta. Ongelmallista on myös omaisille annettavan tuen puute sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Vastuu sairastuneesta on nyt väärillä harteilla. Muutetaan tämä yhdessä.
FinFamin hallitusohjelmatavoitteet 2023-2027
FinFamin hallitusohjelmatavoitteiden avulla voi vahvistaa mielenterveysomaisten terveyttä ja hyvinvointia. Tavoitteet muodostuvat kolmesta teemasta, joihin tulevalta hallitukselta odotetaan kestäviä ja yhteiskunnallisesti kantavia toimia.
FinFami esittää hallitusohjelmaan seuraavia mielenterveysomaisten asemaa tukevia toimenpiteitä:
1. Psyykkisesti sairastunut ja hänen lähipiirinsä saa tarpeenmukaiset ja oikea-aikaiset palvelut.
2. Tunnistetaan, tunnustetaan ja tuetaan lapsiomaisia ja nuoria hoivaajia.
3. Vahvistetaan mielenterveysomaisten oikeudellista asemaa.
Tutustu tavoitteisiimme tarkemmin:
FinFamin hallitusohjelmatavoitteet 2023-2027
#VastuuVäärilläHarteilla #finfami #eduskuntavaalit2023
Mielenterveysomaisten asialla
Eduskunnassa voidaan parantaa mielenterveysomaisten arkea monella tavalla.
FinFami tekee aktiivista yhteistyötä kansanedustajien kanssa. Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami on myös jäsenenä eduskunnan mielenterveyspoliittisessa neuvottelukunnassa, joka on valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen kokoama kaikkien eduskuntapuolueiden yhteistyöelin.
Herätä keskustelua ja vaikuta
Sinä voit vaikuttaa ja edistää mielenterveysomaisten asiaa.
Voit tehdä mielenterveysomaisten tilannetta näkyväksi tykkäämällä ja jakamalla FinFamin postauksia sosiaalisessa mediassa. Voit myös käydä vuoropuhelua muiden kanssa.
FinFamin eduskuntavaalikysymysten avulla voit herättää keskustelua siitä, miten Suomessa varmistetaan mielenterveysomaisten asema ja hyvinvointi. Kysymykset on johdettu FinFamin hallitusohjelmatavoitteista.
Myös päättäjänä voit nostaa omaisia koskettavia teemoja esiin.
Tästä linkistä löydät FinFamin eduskuntavaalikysymykset ja tietoa niiden taustalla vaikuttavista asioista.
FinFamin eduskuntavaalikysymykset
1. TARPEENMUKAISET JA OIKEA-AIKAISET PALVELUT
Miten sairastuneen tarpeenmukainen ja oikea-aikainen hoito sekä omaisten tuki varmistetaan?
Mielenterveysstrategia 2020-2030 on asettanut tavoitteen tarpeenmukaisten ja oikea-aikaisten palveluiden toteutumisesta. Henkilön sairastaessa psyykkisesti omaisia kuormittaa eniten se, että sairastunut ei saa apua.
Joka toinen suomalainen kokee jossain elämänsä vaiheessa mielenterveyden häiriön, mutta vain puolet saa tarvitsemaansa hoitoa. Sairastuneen hoito toteutetaan pitkälti avohoidon palveluina kotona ja valitettavan usein sairastuneen omainen vastaa avohuollon toteutumisesta. Silti omainen saa vain harvoin riittävästi tietoa sairastuneen hoitoon liittyen.
Psyykkisesti sairastuneen läheiset kuuluvat terveydelliseen riskiryhmään kuormittavan omaistilanteensa vuoksi. Mielenterveysomaisilla on kohonnut riski sairastua itse masennukseen tai stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin, minkä vuoksi myös heidän tuen tarpeensa on huomioitava. Mielenterveysomainen on itsenäinen sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakas.
2. LAPSIOMAISTEN JA NUORTEN HOIVAAJIEN TILANNE
Miten varmistetaan, että lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat saavat tarvitsemansa tuen tilanteessa, jossa perheenjäsenellä on mielenterveysongelma?
Arviolta joka neljäs lapsi elää perheessä, jossa vanhemmalla on mielenterveys- tai päihdeongelma. Pikkulapsiperheiden vanhemmista 40 % on huolissaan omasta jaksamisestaan. Masentuneiden vanhempien lapsista 60 % sairastuu alle 25-vuotiaana. Jos vanhempi tekee itsemurhan lapsen ollessa alaikäinen, se nostaa lapsen omaa itsemurhariskiä yli kolminkertaiseksi.
Lapsiomaiset kokevat usein yksinäisyyttä, huolta, pelkoa ja häpeää. Vaikeat tunteet ja leimautumisen pelko estävät lapsiomaisia puhumasta kotona olevista ongelmista. Perheen lapselle voi myös langeta mittavia vastuita oman vanhempansa tai sisarustensa hoivasta ja perheen arjen sujumisesta. Ongelmana on usein palveluiden pirstaleisuus. Tieto eri palveluista vaatii valveutuneisuutta ja varsinkaan lapset eivät aina tiedä, mistä apua voi saada.
Vanhemman sairaudesta huolimatta lasten hyvinvointi ja tasapainoinen kasvu voidaan turvata, kun perheille on tarjolla riittävää ja oikea-aikaista tukea. Lapsella on oikeus saada kehitystään ja terveyttään turvaavia palveluja sekä sosiaalihuolto- että lastensuojelulain nojalla. Sama koskee lapsen perhettä.
3. MIELENTERVEYSOMAISTEN OIKEUDELLINEN ASEMA
Miten edistäisit kansanedustajana mielenterveysomaisten oikeuksia?
Mielenterveyspalvelujen ja sen lainsäädännön kehittämisessä ei huomioida tällä hetkellä riittävästi psyykkisten sairauksien luonnetta. Psyykkinen sairaus vaikuttaa usein henkilön psyykkistä ja fyysistä toimintakykyä alentavasti. Heikentyneen toimintakyvyn vuoksi niin hoitoon hakeutuminen kuin arjessa selviytyminen vaatii sairastuneen omaiselta työtä ja vastuunottoa, vaikka sairastunut olisi täysi-ikäinen henkilö.
Mielenterveysomaiset ovat eriarvoisessa asemassa verrattuna muihin omaishoitajiin, vaikka moni mielenterveysomainen tekee epävirallisesti yhtä paljon työtä kuin virallisetkin omaishoitajat. Suomessa on noin 50 000 sopimusomaishoitajaa, mutta vain muutama prosentti heistä on psyykkisesti sairastuneen omaisia.
Itsenäiset hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden 2023 alussa. Jo nyt on nähtävissä alueiden erilaisuus sekä lähtökohdiltaan erilaiset ja eri vaiheessa olevat järjestelmät.
Kansalaisten tasavertaisen kohtelun varmistamiseksi on huolehdittava, että mielenterveysasiakas saa tarpeenmukaista ja oikea-aikaista hoitoa sekä hänen omaisensa laadukasta tukea asuinpaikasta riippumatta. Huomioitavaa on myös hoidon jatkuvuus, vaikka palveluntarjoaja vaihtuisi tai asiakkaan kotipaikka muuttuisi ennen kuntoutussuunnitelman päättymistä.
Puolueiden puheenjohtajat vastasivat FinFamin vaalikyselyyn
Miten edistää mielenterveysomaisten hyvinvointia ja jaksamista? FinFami toteutti eduskuntapuolueiden puheenjohtajille eduskuntavaalikyselyn, jossa käsiteltiin mielenterveysomaisia koskettavia keskeisiä teemoja.
FinFamin Vastuu väärillä harteilla -infograafi ja eduskuntavaalikysymykset kuvina
Kuvat ovat ladattavissa FinFamin materiaalipankista.
Katso video
ajankohtaista
“Julkiset palvelut eivät pysty korvaamaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen tekemää työtä”
"Suomessa on valtava joukko psyykkisesti sairastuneen läheisiä, joista moni elää jaksamisensa äärirajoilla. Jos järjestöihin kohdistuvat rajut leikkaukset toteutuvat, myös mielenterveysomaisten avun saanti heikentyy. Tällä voi olla kohtalokkaita seurauksia",...
Insändare: “Offentliga sektorn klarar inte av att ersätta det arbete som social- och hälsovårdsföreningarna gör”
"I Finland finns en stor andel anhöriga till personer med psykisk ohälsa, varav många lever på gränsen till utmattning. Ifall de nedskärningar som riktar sig till föreningar genomförs, försvagar detta även det stöd som erbjuds anhöriga till personer med psykisk...
“Vertaistoiminnan isoin ja kirkkain kärki on, että tajuaa, ettei ole yksin”
Alti Forth toimii vertaisena vapaaehtoisena monissa FinFamin tehtävissä: muun muassa ohjaa mielenterveysomaisten vertaisryhmiä, tekee hallitustyötä ja kehittää etänä tapahtuvaa vertaistoimintaa. Hän tietää itsekin, millaista on olla mielenterveyskuntoutuja ja...
ota yhteyttä!
