Mielen ongelmia kohtaavan nuoren tulee saada varhaisessa vaiheessa tuki vaikeuksiinsa omassa yhteisössään siellä, missä nuoret ovat: oppilaitoksissa, työssäoppimisjaksoilla ja uraohjauksessa. Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin tulee päästä nykyistä helpommin, ja palvelut tulisi saada yhdeltä luukulta.
Hoidon saavutettavuuden parantamiseksi on luotava nuoren psykoterapiatakuu hoitoon pääsemiseksi kuukauden sisällä. Lisäksi hoidon kustannusten omavastuuosuutta on kevennettävä merkittävästi, jottei nuoren tai hänen perheensä talous olisi este hoitoon hakeutumiseen ajoissa. Toimeentulon turvaaminen vapauttaa nuoren ja hänen läheistensä voimavaroja kuntoutumisessa. Myös kuntoutusrahan tasokorotusta tulee harkita.
Työpaikoilla kannattaa panostaa nuorten työkykyyn. Vuoden 2017 Mielenterveysbarometrin tulosten mukaan noin puolella työpaikoista ei ole toteutettu psyykkistä työkykyä tukevia toimenpiteitä. Työkyvyn vahvistamiseksi on kehitettävä työnantajien mahdollisuuksia ja kannustimia palkata ja tukea osatyökykyisiä nuoria.
Kun nuori siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle, työpanoksen menetyksen arvo on yli miljoona euroa jokaista nuorta kohden. Varhainen ja oikea-aikainen apu nuoren omia näkemyksiä kuunnellen voi tehokkaasti estää työkyvyttömyyttä ja muuttaa nuoren elämän suunnan.
Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen kokoama kaikkien eduskuntapuolueiden yhteinen mielenterveyspoliittinen yhteistyöelin. Mukana ovat järjestöistä Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami, Mielenterveyden keskusliitto, Suomen Mielenterveysseura sekä Psykosociala Förbundet.