Valitse sivu

Tämän Labyrintin numeron teemana on ystävyys, jonka vastakohtana voidaan pitää yksinäisyyttä. Ei siis itse valittua yksin olemista, vaan elämäntilanteesta tai olosuhteista johtuvaa muista ihmisistä irrallaan olemista.

Tutkimusten mukaan krooninen yksinäisyys ja eristäytyneisyys aiheuttaa paitsi masennusta myös fyysisiä sairauksia. Tutkijat ovat löytäneet yhteyden yksinäisyyden ja sydänsairauksien, Alzheimerin taudin ja jopa aivoinfarktiriskin välillä.

Länsimaissa asuvien ihmisten kokema yksinäisyys on kasvussa. Syyksi mainitaan usein elämäntapamme, jossa elintaso nousee mutta ihmisten välinen henkilökohtainen kontakti vähenee sosiaalisen median, kotiin tilatun ruoan ja verkkoasioinnin tahdissa. Varsinkin ikääntyneiden ihmisten yksinäisyys puhuttaa. Briteissä on tänä jopa vuonna perustettu yksinäisyysministerin virka, jonka tehtävänä on kehittää keinoja yksinäisyyden vähentämiseksi.

Monessa muussa maassa ja varsinkin länsimaiden ulkopuolisilla alueilla on huomattavasti vahvempi yhteisöllisyyden kulttuuri kuin Suomessa. On totuttu elämään lähekkäämmin ja myös juttelemaan enemmän vieraille. Monet tänne muualta muuttaneet ihmettelevätkin ensi alkuun muun muassa suomalaisten bussimatkustajien kollektiivista kykyä levittäytyä istumaan niin kauas toisistaan kuin mahdollista.

Muutto uuteen maahan pitää sisällään paitsi uudet mahdollisuudet, myös luopumisen entisestä elämästä ja siellä asuvista ihmisistä. Moni maahanmuuttajataustainen elää arkeaan kaukana omasta perheestä ja suvusta. Kun sukulaiset ovat kaukana, korostuu muiden ihmissuhteiden merkitys entisestään. Olen kuullut joidenkin maahanmuuttajien toteavan, että ystävät ovat nyt heidän perheensä.

Valitettavasti maahanmuuttajataustaiset kuitenkin kokevat muita enemmän yksinäisyyttä. Viime vuoden kouluterveyskyselyssä selvisi, että maahanmuuttajataustaisista pojista 29% oli ilman läheistä ystävää ja tytöistä 17%. Vastaavat luvut suomalaistaustaisilla oli 9% pojista ja 6% tytöistä. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat kokevat myös merkittävästi enemmän koulukiusaamista, fyysistä väkivaltaa ja ahdistuneisuutta.

Vaikka ystäviä olisikin, niin varsinkin aikuisten maahanmuuttajien ystävät ovat usein itsekin muualta muuttaneita. Pakolaistaustaisista ihmisistä miltei joka neljännellä ei ole yhtään suomalaista ystävää. Tämä ei ole paras lähtökohta uuteen yhteiskuntaan kiinnittymiselle.

Usealla maahanmuuttajalla onkin kaksikertainen haaste. Toisaalta koetaan vaikeaksi tutustua suomalaisiin ja saada suomalaisia ystäviä. Yksi syy löytyy varauksellisuudesta ja jopa asenteellisuudesta muualta tulleita kohtaan. Tuoreessa Eurobarometri-tutkimuksessa vain puolet suomalaisista ilmoittaa, että olisi täysin halukas ystävystymään ihmisen kanssa, jolla on maahanmuuttajatausta.

Toinen haaste liittyy suomalaiseen yksilökeskeiseen kulttuuriin. Vaikka mitään asenteellisuutta ei olisikaan, näyttäytyisi suomalainen elämänmeno ja julkinen tila kuitenkin monesta maahanmuuttajasta aika epäsosiaaliselta. Kun on tottunut puheensorinaan ja jutusteluun bussin vierustoverin kanssa kännykkään keskittymisen sijasta, voi minimaalinen kontakti arkisissa tilanteissa tuntua hämmentävältä.

Tätä kirjoittaessani vietetään kansainvälistä vertaistuen päivää. Sen lisäksi, että voimme tutustua muualta muuttaneeseen työkaveriin, naapuriin tai vaikkapa siihen kanssamatkustajaan bussissa, kannattaa myös pitää silmällä vertaisuuden tuomia mahdollisuuksia. Jaettuja elämäntilanteita ja vertaisuuden kulmia löytyy myös eri maailmankolkissa syntyneiden kesken. Itse aloin juuri käymään lasta odottavien naisten ryhmässä maahanmuuttajataustaisen ystäväni kutsumana. Minun onnekseni maahanmuuttaja kutsui tällä kertaa kantasuomalaisen mukaan suomalaisen järjestön vertaisryhmään!

Lisätiedot ja yhteydenotot

Johanna Warius
Johanna Warius

Asiantuntija, maahanmuuttajatyö

Aiheesta muualla

Pin It on Pinterest