Valitse sivu

Maahanmuuttajaväestön lisääntyessä järjestöissä tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota ihmisten välisen yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Huomioimalla eri taustaiset omaiset ja heidän erityistarpeensa varmistetaan, että kukaan taustasta riippumatta ei jää yksin.

FinFamilla on pitkä ja vaikuttava historia mielenterveysomaisten parissa tehdystä työstä. Tulevaisuuteen ei kukaan voi ennustaa, mutta arvioiden mukaan maahanmuuttajien määrä Suomessa kasvaa lähitulevaisuudessa ja FinFamin palveluita tarvitsee jatkossa entistä moninaisempi joukko mielenterveysomaisia. Suomen väkiluvun kasvu pohjaa maahanmuuttoon ja esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vieraskielisen väestön on ennustettu tuplaantuvan vuoteen 2035 mennessä.

 

FinFamin AGORA-projektissa maahan muuttaneiden hyvinvointia tuetaan taiteen ja teatterin keinoin. Projektin hyvinvointia tukevaan toimintaan on osallistunut 180 maahanmuuttajataustaista henkilöä. Jokainen 180 kohtaamisesta on ollut yksilöllinen ja erilainen, mutta kohtaamisten myötä on syntynyt hyvä ymmärrys siitä, minkälaisia erityispiirteitä liittyy maahanmuuttajien kohtaamiseen ja mitä asioita on hyvä huomioida muualta muuttaneiden kanssa toimiessa.

Kohtaamiset erilaisista kulttuureista lähtöisin olevien ihmisten kanssa voivat jännittää. Monia saattaa mietityttää osaako toimia maahanmuuttajan kanssa oikein. Voiko maahanmuuttajan kanssa ottaa puheeksi mielenterveysasioita, mitä jos hänen kulttuurissaan mielenterveyteen liittyvät asiat ovat tabuja? Miten toimin, jos emme löydä yhteistä kieltä? Entä jos hän loukkaantuu, jos en tunne hänen uskontoon tai kulttuuriin liittyviä tapoja?

Näihin kysymyksiin ei valitettavasti ole yksiselitteistä vastausta. Vieraskielisiä perheitä tai omaisia kohdatessa tärkeintä on muistaa, että kohtaat yksilön, etkä tietyn kulttuurin tai uskontokunnan edustajaa. On hyvä tiedostaa, että meillä kaikilla on ennakkoluuloja, sillä se on ihmiselle luontaista. Ennakkoluulosi eivät kuitenkaan saa vaikuttaa siihen, miten kohtelet yksittäisiä ihmisiä. Lisäksi on muistettava, että olet itsekin oman kulttuurisi muovaama. Vaikka toisessa kulttuurissa toimitaan eri tavoilla kuin omassasi, se ei tarkoita, että sinulle vieras tapa olisi automaattisesti huonompi.

 

Maahanmuuttajat Suomessa ovat hyvin moninainen joukko ihmisiä. Merkittävimmät vieraskielisten ryhmät ovat venäjän ja vironkieliset ja seuraavaksi suurimmat kieliryhmät ovat arabia, somali ja englanti. Mielenterveysomaistyön näkökulmasta maahanmuuttajaryhmiin liittyy tutkimusten mukaan joitakin huomioitavia erityispiirteitä: somaattisten vaivojen yleisyys, mahdolliset menneisyyden traumat ja niiden vaikutus mielen hyvinvointiin, erilaiset hoitomuodot, omaisten ja perheiden merkittävämpi rooli yhteisöllisistä kulttuureista lähtöisin olevilla, kotoutumisprosessin vaiheet sekä syrjinnän ja rasismin vaikutukset mielenterveyteen. Keskeisintä on kuitenkin muistaa, että omaistyöntekijän osaaminen ei katoa minnekään, oli omaisen tausta mikä tahansa.

Edellä mainittujen erityispiirteiden lisäksi on totta, että monissakin kulttuureissa mielenterveyden häiriöihin liittyy voimakasta häpeää, ennakkoluuloja ja uskomuksia. Oletusten ja yleistämisen sijaan on parempi ottaa asia rohkeasti puheeksi. Voit kysyä henkilöltä suoraan, miten mielen hyvinvointiin liittyviin asioihin hänen lähtömaassaan tai kulttuurissaan suhtaudutaan ja miten hän niihin itse suhtautuu. Samalla on hyvä kertoa, miten psyykkisiin sairauksiin suhtaudutaan Suomessa. Myös muista kulttuuriin tai uskontoon liittyvistä asioista on hyvä olettamisen sijaan kysyä henkilöltä itseltään. Sinun ei tarvitse olla kaikkien uskontojen ja kulttuurien asiantuntija voidaksesi kohdata maahanmuuttajataustaisia mielenterveysomaisia, kunnioittava suhtautuminen ja halu ymmärtää riittää.

Vieraskielisen omaisen kanssa toimiessa on tärkeää varmistaa riittävä ymmärrys. Käytä selkokieltä, kuvia, elekieltä ja varaa tarvittaessa tulkki. Tulkkiavusteinen työskentely vaatii perehtyneisyyttä, mutta ei erityistaitoja. Tulkkiavusteiseen työskentelyyn voi tutustua esimerkiksi THL:n PALOMA-käsikirjan avulla. Selkokielen periaatteisiin voi perehtyä tutustumalla Kehitysvammaliiton Selkokieli – Saavutettavan kielen opas -teokseen. (2014)

 

FinFamin toiminnassa ovi on avoin kaikille. Maahanmuuttajien, kuten muidenkin erityisryhmien kohdalla tämä harvoin riittää. Maahanmuuttajien saaminen mukaan mielenterveysomaisille suunnattuun toimintaan vaatii usein toimenpiteitä. Jalkautuminen alueen monikulttuuristen järjestöjen kautta maahanmuuttajien pariin madaltaa osallistumisen kynnystä ja lisää maahanmuuttajaverkostoissa tietoutta mielenterveysomaisten palveluista. On hyvä kiinnittää huomiota siihen, että toimintaa kuvaavissa materiaaleissa esiintyy myös eri taustaisia henkilöitä. Selkokielinen tai erikielinen materiaali on avuksi toiminnan esittelyssä. AGORA-projektissa tuotetaan parhaillaan selkokielistä materiaalia mielenterveysomaistyön tueksi.

Mielen hyvinvoinnin tukemiseen maahan muuttaneiden parissa sopii AGORA-projektissakin hyödynnetyt taidelähtöiset menetelmät. Ne mahdollistavat sellaistenkin asioiden käsittelyn, joita on syystä tai toisesta vaikea käsitellä sanoin. Tutkimusten mukaan taiteella on runsaasti erilaisia hyvinvointivaikutuksia. Taidelähtöiset menetelmät tukevat mielen hyvinvointia ennaltaehkäisevästi. Luovia menetelmiä hyödyntämällä voimme jopa ilman yhteistä kieltä löytää yhteyden toisiimme. Taiteen avulla lisätään tietoisuutta positiivisesta mielenterveydestä ja haastetaan mielenterveyshaasteisiin liittyvää häpeää. Erilaisista taidelähtöisistä menetelmistä hyötyvät ihmiset taustasta ja tilanteesta riippumatta.

Kulttuurinen osaaminen vahvistuu vain kohtaamalla rohkeasti eri taustaisia ihmisiä. Moninaisempi joukko ihmisiä on suuri rikkaus, joka tuo mukanaan uudenlaisia näkökulmia ja kiehtovia kohtaamisia erilaisten ihmisten välillä.

Lisätiedot ja yhteydenotot

Marika Finne
Marika Finne

Asiantuntija, viestintä

p. 045 844 0135

[email protected]

Aiheesta muualla

Pin It on Pinterest