Valitse sivu

Kun mielenterveysongelmiin sairastunut nuori ei saa tarvitsemaansa apua, tämä heijastuu voimakkaasti myös hänen lähipiiriinsä. Vastuu sairastuneen nuoren hoidosta jää liian usein vanhempien harteille, mikä vaikuttaa myös heidän hyvinvointiinsa. Tutkimusten mukaan mielenterveysomaisilla on suuri riski sairastua psyykkisesti myös itse.

”Olen taistellut epätoivoisesti koko vuoden saadakseni lapselleni inhimillistä psykiatrista hoitoa Helsingissä.” (HS 27.9.2019) Tilanne on valitettavan yleinen monelle vanhemmalle. Kun vanhempi hakee apua omalle lapselleen, on raastavaa ja kuormittavaa, että sitä ei ole saatavilla.

Nykypäivän Suomessa mielenterveysongelmista kärsivät nuoret eivät saa tarvitsemaansa apua ajoissa. Nuorten mielenterveyspalveluiden tilanne on huolestuttavasti kuormittunut ja esimerkiksi Helsingissä alaikäisten perustason mielenterveyspalvelut eivät vastaa tarpeeseen. Palvelut ovat pirstoutuneita, mikä johtaa lopulta siihen, että erikoissairaanhoito kuormittuu ja jonot ovat pitkiä. Näissä tilanteissa sairastuneiden lasten ja nuorten vanhemmat joutuvat kantamaan kohtuutonta taakkaa.

Hoitojärjestelmä olettaa usein automaattisesti, että vanhemmat ovat yksin vastuussa sairastuneen lapsensa hoidosta. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että vanhemmat joutuvat monesti toimimaan lapsensa apuna ilman riittäviä tukitoimia. Jatkuvassa päivystysvalmiudessa olevalla vanhemmalla on paljon vastuuta, mutta usein vain vähän tietoa ja tukea toimintansa pohjaksi. Näin ei saa olla.

Usein sairastuneen lapsen ja nuoren lähiomaiset kuvaavat mielenterveyspalveluita vaikeasti tavoitettaviksi ja palveluiden kokonaisprosessia lannistavaksi. Pitkät jonotusajat, ongelmien vähättely ja huonot kohtaamiset ammattilaisten kanssa on ongelma, johon kaivataan muutosta.

Mielenterveyspalvelut ja niiden saatavuus on mitoitettava sen mukaan, mitä sairastuneen hoito vaatii. Mielenterveyspalveluihin on ohjattava nykyistä enemmän resursseja ja psyykkisesti sairastuneiden lasten ja nuorten tulee päästä hoitoon niin, ettei hoitoon pääsy ja vastuu sairastuneen hoidosta kaadu omaisten harteille. Tarvitsemme palvelujärjestelmän uudistamista ja erityisesti matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä palveluita.

Mielenterveysjärjestöjen vireille panema Terapiatakuu-kansalaisaloitteen tavoitteena on nopeampi ja helpompi pääsy mielenterveyden tuen piiriin ja se tulee toteuttaa kiireellisesti.

Kenenkään sairastuneen lapsen tai nuoren ei tule joutua odottamaan hoitoon pääsyä, vaan riittävää ja oikea-aikaista apua tulee saada ajoissa. Tämä helpottaisi myös sairastuneen läheisten hätää ja huolta.

Lisätiedot ja yhteydenotot

Pia Hytönen
Pia Hytönen

Toiminnanjohtaja

p. 040 776 5911
[email protected]

Aiheesta muualla

Pin It on Pinterest