Omaisneuvojan Q&A: ”Onks kellään muulla lähipiirissä tällästä?”

Läheisen mielenterveyden haasteet vaikuttavat aina lähipiirin elämään. Seuraavassa tavallisimpia nuorten esittämiä kysymyksiä, jotka nousevat usein esiin omaisneuvonnassa. Omaisneuvojan Q&A -kysymyksiin vastasivat Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset –  FinFamin työntekijät.

1. ”Häpeän niin paljon, etten oo puhunut tästä kellekään aiemmin. Häpeääkö kukaan muu perhettään?”

Moni meistä häpeää perhettään ja läheisiään erilaisista syistä. Moni on huolissaan läheisestään, mutta ei halua kertoa aiheesta juuri häpeän takia. Aiheesta puhuminen on kuitenkin hyvin tärkeä osa häpeän käsittelyä, ja usein jo aiheesta kertomisen jälkeen voi tulla todella vapautunut ja helpottunut olo.

Häpeä on tunteena täysin normaali, ja kaikki meistä kokevat sitä ajoittain. Haitallinen häpeän tunne saattaa kuitenkin alkaa rajoittaa elämää, ja ikään kuin sanelee sitä, miten voi elää, toimia ja tuntea. Häpeästä voi muodostua epämiellyttävä vieras, joka on jatkuvasti läsnä ja rajoittaa omaa elämääsi. On todella hyvä, että tunnistat häpeän tunteen ja olet selkeästi pohtinut sitä!

Kahlitsevasta ja voimakkaasta häpeästä voi alkaa vapautua, kun tunnistaa ja tunnustaa sen. On hyvä muistaa, ettei kaikilla muillakaan ole täydellisiä perheitä ja moni muukin kokee häpeää läheisistään. Tiedostamalla asian voi pyrkiä pois siitä täydellisyyden taakasta, joka meillä ihmisillä helposti on ja sallia asiat sellaisina, kuin ne ovat.

Häpeän tunteesta irti päästäminen ei suinkaan tapahdu hetkessä, vaan on hyvä antaa itselleen aikaa ja olla armollinen! FinFami-yhdistysten toiminnassa, esimerkiksi erilaisissa ryhmissä, voi myös tavata muita samankaltaisessa elämäntilanteessa eläviä. Häpeän tunne voi helpottaa, kun saa keskustella muiden samassa tilanteessa olevien kanssa.

2. ”Kuuluuko mun kantaa vastuuta ja huolehtia mun äidistä?”

Sinun tehtäväsi ei ole kantaa vastuuta ja huolehtia sairastavasta vanhemmasta. Äitisi on ensisijaisesti vastuussa omasta sairaudestaan ja sairauden hoidosta huolehtii sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset.

Vanhemman mielenterveysongelma voi tuntua hämmentävältä ja pelottavalta, ja saatat kokea tilanteessa syyllisyyden, pelon, häpeän ja surun tunteita. On ymmärrettävää, että huoli vanhemmasta täyttää ajatukset ja saattaa tuntua, että kaikki vastuu tilanteesta on sinulla. Vastuun ei kuitenkaan kuulu olla sairastavan läheisellä.

Jos äitisi on hakenut apua itselleen ja hänellä on hoitokontakti, heillä on ensisijainen vastuu tilanteesta. Lisäksi voitte hakea tukea myös arjen asioiden hoitamiseen ja esimerkiksi lomakkeiden täyttöön sosiaalitoimelta.

Jos tilanne on sellainen, että äitisi ei ole hakenut itselleen apua, mutta koet hänen tarvitsevan sitä, sinun kannattaa puhua tilanteesta jonkun ammattilaisen (koulukuraattori, terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä) kanssa esimerkiksi koulussa. Myös aikuisesta voi tehdä anonyymin huoli-ilmoituksen sosiaalitoimeen, jos äitisi ei halua hakea tukea tilanteeseen muttei sairauden takia pysty huolehtimaan arjesta. Tällöin sosiaalitoimi ottaa tilanteen hoitaakseen.

Joskus nuori saattaa alkaa syyttämään itseään vanhemman sairaudesta. Tämä on aiheetonta, sillä äitisi sairaus ei ole sinun vikasi. Äitisi sairaudesta huolimatta sinun olisi tärkeä pyrkiä elämään mahdollisimman täysipainoista, ikäisellesi kuuluvaa elämää. On tärkeää, että käyt harrastuksissa ja näet ystäviäsi entiseen tapaan ja pyrit myös nauttimaan elämästä. Mistä asioista sinä saat voimavaroja arkeen? Mistä tulee hyvä mieli?

3. ”Tuntuu siltä, että täytyy 24/7 huolehtia läheisestä ja mietityttää, voinko elää omaa elämää ollenkaan? Tulee syyllinen olo edes ajatella, että laittaisin oman elämäni läheisen sairauden edelle.”

Sinulla on kaikki oikeus ja itseasiassa vastuu elää omaa elämääsi läheisen sairaudesta huolimatta. On tärkeää, että pyrit laittamaan oman hyvinvointisi etusijalle. Läheisen sairaus ei saa viedä kaikkia voimavaroja, vaan on hyvä, jos voisit keskittyä myös itseesi ja omaan elämääsi. Jos laiminlyöt omaa hyvinvointiasi ja jaksamistasi, voi tilanne pitkittyessään johtaa sinun uupumiseesi, jolloin et jaksa myöskään toimia läheisesi tukena.

Tilanteessa, jossa joutuu huolehtimaan läheisestään, tulee omasta hyvinvoinnista huolehtimisesta helposti syyllinen olo. Syyllisyys onkin sellainen tunne, jota moni kantaa sairastavan tai oireilevan läheisensä rinnalla. Syyllisyyden tunteet kuuluvat tietyin annoksin normaaliin elämään, mutta liiallisena tunteena syyllisyys voi alkaa rajoittaa elämää sekä viedä paljon energiaa ja voimavaroja.

Syyllisyyden tunteen käsittelyyn auttaa tunteen tunnistaminen ja aiheen käsittely jonkun kanssa.

On myös tärkeä opetella tunnistamaan omat rajansa sekä rajaamaan läheistään jämäkästi. Jämäkkyydellä tarkoitan käytöstä, jossa pystyy puolustamaan omia rajojaan loukkaamatta kuitenkaan toista. Jokaisen meidän tarpeet ja hyvinvointi ovat yhtä tärkeitä, myös sinun.

Omien rajojen tunnistaminen ja puolustaminen sekä oman itsensä arvostaminen tukevat myös hyvinvointiasi – ja niitä taitoja voi harjoitella!

4. ”Voinko mä sairastua itse, koska mun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia?”

Tätä teemaa pohtii varmasti moni nuori, jonka vanhemmalla on mielenterveyden haasteita. On totta, että mielenterveyden häiriöille on olemassa altistavia tekijöitä, mutta mielenterveyden häiriöt eivät ole suoraan perinnöllisiä. Usein puhutaan riski- ja suojatekijöistä.

Suojaaviksi tekijöiksi kutsutaan niitä tekijöitä, jotka haastavissakin elämäntilanteissa kannattelevat ja ikään kuin suojaavat meitä. Suojatekijöitä ovat esimerkiksi ystävä- ja kaverisuhteet, keskustelu mieltä painavista asioista, harrastukset ja muut mielekkäät toiminnat arjessa, omasta fyysisestä terveydestä huolehtiminen, riittävä uni ja lepo, terveelliset elämäntavat, omien tunteiden sanoittaminen ja niistä keskustelu sekä tukiverkosto, johon kuuluu ystävien ja perheenjäsenten lisäksi muut turvalliset kontaktit kodin ulkopuolella, vaikka harrastustoiminnan parissa.

Omaan mielen hyvinvointiin voi siis vaikuttaa monin eri tavoin! Jos oma sairastuminen kuitenkin huolettaa, on aiheesta hyvä keskustella lisää esimerkiksi FinFamin työntekijän kanssa.

5. ”Onks kellään muulla lähipiirissä tällästä?”

Kyllä, moni nuori kantaa huolta läheisensä mielenterveydestä tai päihteidenkäytöstä. Joka toinen meistä kohtaa elämänsä aikana mielenterveyden tai päihteiden käytön haasteita. Välillisesti nämä haasteet koskettavat siis jossain vaiheessa meitä kaikkia. Vaikka voi tuntua siltä, että on yksin tilanteessa eikä kenelläkään kaverilla ole kotona samanlaista, on hyvä tiedostaa, ettei ulkopuolelta voi nähdä, millaisessa tilanteessa ihmiset elävät.

Vertaistuki auttaa usein ymmärtämään, että muillakin voi olla samanlaisia kokemuksia. Vertaistuessa pääsee keskustelemaan kokemuksistaan, ja jakamaan tunteitaan ja ajatuksiaan samaa kokeneiden ihmisten kanssa. Vertaistukea on saatavilla FinFami-yhdistyksissä. Voit keskustella tilanteestasi esimerkiksi kahdenkeskisissä keskusteluissa eli omaisneuvonnassa tai erilaisissa ryhmissä.

6. ”Oon todella huolissani porukoista. Miten huolta voisi helpottaa?”

On täysin ymmärrettävää, että kannat huolta vanhemmistasi. Huoli ja murehtiminen ovat mielen tapa käydä läpi asioita, jotka aiheuttavat meille epävarmuutta tai tuntuvat uhkaavilta. Huoli tuntuu usein ihan fyysisenä tunteena kehossa, kun sitä pysähtyy tunnistamaan ja havainnoimaan. Miltä se sinussa tuntuu?

Huoli voi tuntua rauhattomuutena tai vaikka möykkynä rintakehässä. On todella hyvä, että otat sen puheeksi. Usein huolen tunteeseen helpottaa, kun aiheesta keskustelee jonkun kanssa. Huolet voivat tuntua sen jälkeen paljon pienemmiltä, kun ne on jakanut jollekin.

Itsepintainen huolentunne ei kuitenkaan aina katoa mihinkään, vaan se on hyvä oppia tunnistamaan ja hyväksymään tunteena muiden joukossa. Silloin siitä voi olla helpompi päästää irti, niin kuin muistakin tunteista. Oletko puhunut huolestasi jollekin?
 

Mistä apua, kun läheisen mielenterveys ja oma jaksaminen huolettaa?

Jos sinua mietityttää läheisen mielenterveys ja oma jaksamisesi, voit ottaa yhteyttä FinFamiin. FinFami-yhdistysten yhteystiedot löydät täältä. FinFamista saat tukea ja apua myös etänä. Katso esimerkiksi järjestön verkkoryhmät ja verkkoluennot.

FinFamin Mahdollisuuksia-verkkopalvelusta saat tietoa ja tukea omaistilanteeseen asuinpaikasta riippumatta.

Varsinais-Suomen FinFamissa on käynnissä Kysy nuorelta -hanke, joka tähtää nuorten mielenterveys- ja päihdeomaisten aiempaan tunnistamiseen ja kohtaamiseen. Hankkeessa on mm. julkaistu lyhytelokuvasarja, joka kertoo niistä monista tunteista, kun on huoli läheisen mielenterveydestä tai päihteiden käytöstä. Lyhytelokuvia pääset katsomaan Kysy nuorelta -hankkeen YouTube-kanavalta.

Seuraa myös FinFami-yhdistysten somekanavien tapahtumia, joissa nuoret mielenterveysomaiset voivat keskustella mieltään askarruttavista asioista.