Valitse sivu

Psyykkinen sairaus vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin. Jos emme pidä huolta myös sairastuneen läheisistä ja heidän tuestaan, voi sairastuneita olla useampi.

Jo ennen koronaepidemiaa joka toinen suomalainen kärsi mielenterveyden häiriöistä jossain elämänsä vaiheessa. Pitkittynyt poikkeusaika sekä sitä seurannut turvallisuuspoliittinen epävarmuus on lisännyt pahoinvointia ja kärjistänyt tilanteita etenkin niissä perheissä, joissa on jo aiemmin ollut vakavia vaikeuksia kuten hoitamattomia mielenterveysongelmia.

– Melkein jokaisen lähipiirissä on henkilö, jolla on psyykkisiä oireita. Kerrannaisvaikutusten kautta mielenterveysongelmat koskettavat taustasta riippumatta jossain vaiheessa meistä jokaista, sanoo mielenterveysomaisjärjestö FinFamin toiminnanjohtaja Minna Vuorio.

Lähes 20 prosentilla suomalaisista on jokin mielenterveyden häiriö. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa hoidettiin vuonna 2020 yhteensä noin 203 000 potilasta, joista vuodeosastolla oli noin 24 000 ja avohoidossa hieman yli 200 000 potilasta. Useimmilla vuodeosastohoidon potilailla oli myös avohoidon kontakteja saman vuoden aikana. Tiedetään myös, että arviolta joka neljäs alaikäinen elää perheessä, jossa vanhemmalla on mielenterveysongelmia. Lapsiomaisella on riski sairastua psyykkisesti: yli puolet masentuneiden vanhempien lapsista sairastuu itse, useimmiten alle 25-vuotiaana.

– Näillä tilastoilla kuvatut mielenterveysongelmat ovat jokaisen suomalaisen hyvinvointialueen iso, ratkaisuja tarvitseva haaste. Luvut kertovat karua viestiä ja totuus lukujen takana on vielä vakavampi. Jokaisen psyykkisesti sairastuneen tilanne ei vaikuta terveyttä heikentävästi vain sairastuneeseen, vaan myös hänen lähipiirinsä hyvinvointiin, toteaa Vuorio.

Mielenterveysomaisilla on kohonnut riski sairastua itse

Kun mielenterveyspalveluiden saanti on heikentynyt, huolet ja ongelmat ovat syventyneet. Tämä heijastuu voimakkaasti myös psyykkisesti oireilevan lähipiiriin.

Räjähdysmäisesti kasvanut hoitovaje ja huutava pula sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista on johtanut siihen, että läheiset joutuvat kannattelemaan sairastunutta ja huolehtimaan asioista, jotka kuuluisivat ammattilaisille. FinFamin omaiskyselyn (2021) mukaan jopa 71 % vastaajista koki, että heidän vastuunsa sairastuneen läheisen hoidosta on lisääntynyt.

– Meillä on huoli mielenterveysomaisten jaksamisesta. Kun sairastunut ei saa apua, läheiset ovat pakotettuja toimimaan läkähdyttävän monissa rooleissa. Omaiset joutuvat kantamaan vastuuta sairastuneen hoidosta ja huolenpidosta sekä pohtimaan, miten voisivat parhaiten olla sairastuneen tukena, kertoo Vuorio.

Psyykkinen sairastuminen tuo läheisten elämään ennakoimattomuutta ja usein myös ympärivuorokautista valvontavastuuta.

– Suunnattoman hädän, huolen ja hämmennyksen keskellä on tavanomaista, että omaisella ei ole aikaa eikä voimia huolehtia omasta hyvinvoinnista. 

Mielenterveysomaisilla on kohonnut riski sairastua itse masennukseen tai stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin, minkä vuoksi heidän tuen tarpeensa on tunnistettava.

– Lähes puolet mielenterveysomaisista ovat vaarassa sairastua itse. Huomioimalla ja tukemalla heitä ajoissa ehkäisemme merkittävällä tavalla sitä, että mielenterveystilastot eivät tulevaisuudessa näytä nykyistä pahemmilta. Omaistyö onkin yksi merkittävä mielenterveyskriisin ratkaisija, painottaa Vuorio.

Perhelähtöisyys on kirjattava osaksi hyvinvointialueiden strategiaa

Mielenterveyspalvelut eivät vastaa lisääntyneeseen tarpeeseen ja psykiatriseen hoitoon pääsyn kynnys on monin paikoin korkea. Alueelliset erot oikea-aikaisessa hoitoon pääsyssä ja monipuolisten avohoitopalveluiden saatavuudessa ovat suuria.

Palveluiden riittävyyden lisäksi Vuorio kaipaa sitä, että perheet tunnustetaan mielenterveystyön perusyksiköksi ja läheissuhteiden merkitys keskeiseksi osaksi mielen sairauksista toipumista.

– Jos hyvinvointialue haluaa parantaa alueen asukkaiden mielenterveyttä, on katse käännettävä yksilöistä perheisiin. Perheiden tarpeisiin tulee vastata kokonaisvaltaisesti ja perheenjäsenten yksilölliset tarpeet on huomioitava.

Jokaisen hyvinvointialueen on jatkossa huolehdittava siitä, että perhelähtöinen toimintatapa toteutuu mielenterveys- ja muissa palveluissa.

– On tärkeää, että sosiaali- ja terveysalan ammattilainen osaa kysyä perhetilanteesta ja tunnistaa asiakkaansa roolin mielenterveysomaisena.

–  Omaiset on huomioitava nyt, sillä muuten edessä on vielä suurempi mielenterveyskriisi, päättää Vuorio.

Tiedote julkaistu STT:ssä 16.5.2022.

Lisätiedot ja yhteydenotot

Marika Finne
Marika Finne

Asiantuntija, viestintä

p. 045 844 0135
marika.finne
@finfami.fi

Pin It on Pinterest