Valitse sivu

Mielenterveyspalveluiden puute ja katastrofaalisen pitkät hoitojonot ovat asettaneet perheet mahdottomaan tilanteeseen. Arki kodeissa on kriisiytynyt ja moni psyykkisesti sairastuneen läheinen on uupunut raskaan hoivataakan alle.

Joka viidennellä suomalaisella on mielenterveyden häiriö. Suurimmalla osalla heistä on yksi tai useampi omainen, jonka elämään läheisen sairastuminen tuo merkittävää kuormitusta. Tällä hetkellä Suomessa on arviolta puoli miljoonaa (470 000) mielenterveysomaista. Osa heistä on lapsiomaisia: noin joka neljäs lapsi elää perheessä, jossa on mielenterveysongelmia.

Monet mielenterveystilastot huolestuttavat. Mm. Kelan viimeaikaiset luvut ovat olleet hurjaa katsottavaa: ne osoittavat sekä nuorten mielenterveyden häiriöiden hälyttävän kasvun että mielenterveyskuntoutujien määrän rajun nousun (890 % viimeisen 25 vuoden aikana). Tiedetään myös, että mielenterveysongelmat ovat suurin työkyvyttömyyseläkkeiden peruste.

– Elämme keskellä mielenterveyskriisiä, jota todentavat paitsi ihmisten näkyvä inhimillinen hätä, myös monet pysäyttävät tilastot. Terveydenhuollon kantokyky ei kestä psyykkisen oireilun radikaalia lisääntymistä, mutta meillä on vielä mahdollisuus vaikuttaa tähän, sanoo mielenterveysomaisjärjestö FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen.

Tarpeenmukaista ja oikea-aikaista apua on vaikeaa saada. Psykiatriasta hoitoa odottaneiden määrä on yli kaksinkertaistunut kahdessa viime vuodessa. Pitkät jonotusajat heijastuvat välittömästi myös psyykkisesti oireilevan lähipiiriin.

– Hoidon odottaminen kestää tällä hetkellä kohtuuttoman kauan. On järkyttävää, että yli kolmannes sairastuneista joutuu odottamaan psykiatrista hoitoa yli puoli vuotta. Se on laittoman kauan.

Mielenterveysomaisten terveys ja hyvinvointi on heikentynyt

Psyykkinen sairastuminen ei vaikuta ainoastaan sairastuneen terveyteen, vaan se heikentää merkittävästi myös hänen omaistensa terveyttä. Jo ennen koronaa lähes puolet omaisista oli riskissä sairastua itse masennukseen raskaan elämäntilanteen myötä. Myös lapsiomaisella on kohonnut riski sairastua psyykkisesti: yli puolet masentuneiden vanhempien lapsista sairastuu itse, useimmiten alle 25-vuotiaana.

– Tilastot kertovat karua viestiä, mutta totuus niiden takana on vielä vakavampi. Kun omainen joutuu ottamaan hänelle kuulumatonta vastuuta ja kannattelemaan sairastunutta, uhkaa se myös omaisen omaa terveyttä, kertoo Hytönen.

Pitkään jatkunut epävarma maailmantilanne on pahentanut omaisten tilannetta entisestään.

– Erityisesti heikoimmassa asemassa olevien omaisten tuen tarvetta on vahvistettava nopeasti, sillä epävarmojen aikojen vaikutukset heijastuvat vahvimmin juuri heihin.

Vaikka aihe koskettaa suurta osaa suomalaisista, kuormittavan läheistilanteen vaikutuksia ja omaisten tuen tarvetta ei usein tunnisteta. Psyykkinen sairaus tuo omaisten elämään ennakoimattomuutta ja usein myös ympärivuorokautista hoito- ja valvontavastuuta. Voimavarat kuluvat arjesta selviytymiseen.

– Hädän ja huolen keskellä on tavanomaista, että omaisella ei ole aikaa eikä voimia huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Kuin huomaamatta omainen voi ajautua tilanteeseen, jossa hän uupuu. Siksi myös omaisia on osattava tukea ajoissa, eikä unohtaa selviämään yksin, muistuttaa Hytönen.

Mielenterveysomaisella on oikeus terveyteen

Mielenterveyskriisi on ajanut omaiset jaksamisen äärirajoille. Monia perheitä varjostaa terveysuhka, johon mm. terapiatakuu toisi helpotusta. Tutkimusten mukaan riittävän ajoissa annettu apu suojaa myös omaista läheisen psyykkisen sairauden tuomilta riskeiltä.

– Omaisille tärkein tuki on, että sairastunut saa apua oikea-aikaisesti. Nopeasta hoitoon pääsystä hyötyvät kaikki, kun taas mielenterveysavun odottaminen kaataa vastuun ja taakan omaisten harteille, korostaa Hytönen.

Oikea-aikaisen tuen varmistamiseksi on huolehdittava perhe- ja mielenterveyspalveluiden sekä psykososiaalisen tuen saatavuudesta.

– On äärimmäisen surullista, että terapiatakuun toteutuminen uhkaa nyt vesittyä.

Omaisten huomiointi sairastuneen hoidossa ja perhekeskeinen toimintatapa on merkittävä ennaltaehkäisevän mielenterveystyön keino. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava mielenterveysomaisten oma tuen tarve sekä järjestöjen kuten FinFamin tarjoama apu.

– Katse on käännettävä yksilöistä perheisiin. Omaistyö on yksi merkittävä mielenterveyskriisin ratkaisija.

Mielenterveysomaisten määrä kasvaa koko ajan, mutta he jäävät silti monesti näkymättömiin. Tähän tulee saada muutos.

– Kun mielen sairaudet lisääntyvät ja ongelmat syvenevät hoitojonoissa, omaisten määrä ja terveysriski kasvavat. Näin ei voi olla. Mielenterveysomaisilla on oikeus terveyteen, eivätkä he saa siirtyä synkiksi luvuiksi mielenterveystilastoihin.

– Peräänkuulutamme yhteistä vastuunkantoa, koska tällä hetkellä vastuu on väärillä harteilla. Haastammekin kaikki mukaan toimimaan käsissämme olevan kriisin ratkaisemiseksi ja myös mielenterveysomaisten terveyden takaamiseksi. Mielenterveyskriisi on pysäytettävä nyt, painottaa Hytönen.

Valtakunnallista mielenterveysomaisten päivää eli Ilonan päivää vietetään sunnuntaina 9.10. Päivän aikana FinFamin alueelliset omaisyhdistykset ympäri Suomen järjestävät erilaisia tapahtumia, jakavat tietoa ja tekevät toimintaansa tutuksi. Tänä vuonna teemana on mielenterveysomaisten oikeudet. Päivän aikana rohkaistaan puhumaan omaisten oikeuksista osana mielenterveydestä käytävää keskustelua.

Lisätiedot ja yhteydenotot

Marika Finne
Marika Finne

Asiantuntija, viestintä

p. 045 844 0135
marika.finne
@finfami.fi

Pin It on Pinterest