Satavuotinen Suomi on monen kielen ja kulttuurin maa. Suomessa on aina ollut lukuisia kansallisia vähemmistöjä, saamelaisista romaneihin. Viime vuosikymmeninä väestö on moninaistunut maahanmuuton myötä. Suomessa puhutaan nyt enemmän kuin 150 kieltä ja täällä asuu yli 350 000 ulkomailla syntynyttä henkilöä. Saman verran ihmisiä asuu Tampereella ja Jyväskylässä yhteensä.
Valtaosa maahanmuuttajista käy töissä tai opiskelee, on koulussa ja päiväkodissa, ostaa ruokansa lähimarketista ja viettää aikaa Facebookissa. Kuten kenellä tahansa, on elämässä ilon aiheita ja suruja. Osa sairastuu, toiset löytävät itsensä omaisen asemasta.
Mielenterveyden haasteet ovat yleisiä varsinkin pakolaistaustaisten kohdalla, jotka edustavat noin kymmenesosaa kaikista maahanmuuttajista. Tutkimusten mukaan kolme neljästä pakolaistaustaisesta ihmisestä on kokenut jonkun traumaattisen tapahtuman. Yleensä ne liittyvät vakavaan väkivaltaan ja sotaan.
Myös elämän puitteet uudessa kotimassa ovat ratkaisevia hyvinvoinnin kannalta, tutkijoiden mukaan usein jopa enemmän kuin menneisyyden kokemukset. Monet maahanmuuttajataustaiset kokevat turvattomuutta ja ulkopuolisuuden tunteita suomalaisessa yhteiskunnassa. Esimerkiksi pakolaistaustaisista ihmisistä miltei joka neljännellä ei ole yhtään suomalaista ystävää. Kansainvälisen suvaitsevaisuuden päivän (16.11.) lähestyessä haastankin sinut tutustumaan paremmin maahanmuuttajataustaiseen naapuriisi tai opiskelukaveriisi.
Omaisjärjestöt tekevät mahtavaa työtä sairastuneiden omaisten parissa. Väestön moninaistuessa on tärkeää, että saamme mukaan myös maahanmuuttajataustaiset omaiset. Jos epäonnistumme tässä, on Suomessa pian suuri omaisryhmä vailla tukea.
FinFamissa on syyskuussa käynnistetty AGORA-projekti, jossa tuetaan pakolaistaustaisia mielenterveysomaisia teatterin ja taiteen keinoin. Projektissa tehdään muun muassa teatterinäytelmä, joka vierailee eri paikkakunnilla. Luovien menetelmien avulla voidaan lähestyä vaikeitakin teemoja, joita muuten olisi vaikea käsitellä. Projektissa myös tuetaan FinFamin jäsenjärjestöjen edellytyksiä ottaa toimintaansa vastaan eri taustoista olevia omaisia.
Kun puhutaan suomalaisten ja maahanmuuttajataustaisten välisestä kohtaamisesta, mainitaan usein kulttuurinen kompetenssi. Aikaisemmin käsitteellä tarkoitettiin sitä, että tunnetaan maahanmuuttajan kulttuurin ja uskonnon keskeisiä piirteitä. Nykyään ajatellaan, että kulttuurinen kompetenssi perustuu yhtä paljon, ellei enemmän, omasta kulttuuri- ja uskontotaustasta kumpuavien ajatusmallien tunnistamiseen. Aito kohtaaminen on helpompaa jos tunnistamme, että olemme kaikki oman elinympäristömme tuotteita.
Itse pohdin välillä sitä, kenestä oikeastaan puhumme, kun puhumme maahanmuuttajista. Arkipuheessa maahanmuuttajat muuttuvat helposti massaksi, kenties huivipäisten naisten tai tummaihoisten miesten näköiseksi joukoksi. Tarkemmin ajateltuna maahanmuuttaja on henkilö, joka on kotoisin jostain toisesta maailman kahdestasadasta maasta kuin Suomesta. Tässä valossa näyttäytyy absurdilta puhua maahanmuuttajista yhtenäisenä ryhmänä.
Yhteistä maahan muuttaneille on kuitenkin tarve päästä osalliseksi uuteen yhteiskuntaan ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. FinFamin toimintaan ovat tervetulleita kaikki mielenterveysomaiset, taustasta riippumatta.
Lisätiedot ja yhteydenotot
Johanna Warius
Asiantuntija, maahanmuuttajatyö