Last week AGORA group attended a dance performance called Cosmic Latte at Zodiak ─ Centre for New Dance in the Cable Factory in Helsinki. Created by choreographer Sonya Lindfors (UrbanApa) the title of the performance suggests a name given by researchers for the average colour of the universe so to say, when all colours contain each other.
The performance suggested a melting pot of races within what has been created by human kind, therefore a thousand years later there remains the unknown scenario where gestures from the natural phenomenas: human beauty, sweaty and harmony, form a contemporary piece, a cultural mixture.
Within the performance’s blend rises the liquids of a foamy latte; reflection upon the gender of coffee beans and milk drink, aspirations, connections, individuality and plenitude stressed the narrative after an interaction with the Finnish audience ─ those with language barrier lacked understanding followed by the awkward silent, until next enjoyment of the play. Male characters were key to wrap up the play through gestures of love.
I felt that the interaction among the artists lacked a little bit synchronisation, especially when it comes to classic choreography. However, the strength of the performance occurred in a very nice and coherent way ─ light and sound were important elements as well as the costumes. Over all there was a peculiar approach to put in context games, brands and music in current blackness time.
Text by anonymous AGORA-participant. Pictures by Sara.
Viime viikolla AGORA-ryhmä kävi katsomassa Cosmic Latte -tanssiesityksen Uuden tanssin keskus Zodiakissa Helsingin Kaapelitehtaalla. Esityksen on luonut koreografi Sonya Lindfors (UrbanApa) ja sen nimi viittaa nimeen, jotka tutkijat ovat antaneet universumin ns. keskivertovärille, eli jos kaikki olemassa olevat värit sekoitettaisiin.
Esitys näytti ihmisyyden luoman rotujen sulatusuunin, jossa tuhannen vuoden jälkeen on jäljellä tuntematon skenaario jossa luonnolliset ilmiöt kuten ihmisen kauneus, hiki ja harmonia luovat modernin kulttuurillisen sekoituksen.
Esitys oli kuin vaahtoinen lattejuoma; mietteitä kahvipapujen ja maidon sukupuolesta, pyrkimyksiä, yhteyksiä, individualismia ja riittoisuutta. Yleisön suomenkielisille jäsenille suunnatut osuudet menivät kielimuurin kanssa kamppailevilta ohi, kunnes epämukavan hiljaisuuden jälkeen pystyimme jatkamaan esityksestä nauttimista. Miespuoliset hahmot olivat keskeisessä roolissa rakkautta osoittavilla eleillä.
Tuntui, että esiintyjien vuorovaikutuksesta puuttui tiettyä synkronointia, erityisesti jos asiaa tarkastelee klassisen koreografian näkökulmasta. Mutta kuitenkin esityksen vahvuus tuli esiin hyvin mukavalla ja sopusointuisella tavalla ─ valo ja ääni olivat tärkeitä elementtejä, kuten myös puvustus. Yleisesti ottaen esitys käytti uniikkia lähestymistapaa, joka punoi mustuuden kontekstiin pelejä, brändejä ja musiikkia.
Teksti: anonyymi AGORA-osallistuja. Kuvat: Sara.
Käännös suomeksi: Johanna, projektin koordinaattori.