Valitse sivu

Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta vaatii mielenterveyspalveluiden turvaamiseen ja mielenterveyden edistämiseen riittävää rahoitusta. Investoinnit mielenterveyspalveluihin, mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja mielenterveyden edistämiseen maksavat itsensä takaisin ihmisten parempana työ- ja toimintakykynä sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten laskuna.

Neuvottelukunta on huolestunut mielenterveysongelmista kansansairautena. Mielenterveyssyistä johtuvien sairauspoissaolojen osuus työelämässä sekä mielenterveyden häiriöihin perustuvien työkyvyttömyyseläkkeiden osuus ovat kasvaneet.

Riittämätön toimeentulo, vähäinen koulutus ja haavoittuva asema lisäävät mielenterveysongelmien riskiä. Kouluterveyskyselyn mukaan osa nuorista ei ole saanut apua esimerkiksi ahdistuneisuuteen tai kiusaamiskokemuksiin.

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta muistuttaa, että Suomella on olemassa hyvä kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuoteen 2030 asti. Lähtökohtana on mielenterveyden kokonaisvaltainen huomioiminen yhteiskunnassa ja sen eri toimialoilla ja tasoilla. Mielenterveysstrategia määrittelee suuntaviivat mielenterveyspolitiikan päätöksenteolle sekä toiminnan ja voimavarojen suuntaamiselle.

Neuvottelukunta peräänkuuluttaa strategian toimeenpanolle pitkäjänteistä ja riittävää rahoitusta.

Mielenterveysstrategian tehokas toimeenpano edellyttää myös laaja-alaista yhteistyötä ja ohjaavia rakenteita, jotka tuovat yhteen eri sektorien viranomaiset ja kansalaisjärjestöt.

“Mielenterveyteen vaikuttavaa politiikkaa tehdään kaikilla hallinnonaloilla. Mielenterveys ei ole ainoastaan sosiaalipoliittinen kysymys, vaan yhtä lailla koulutuspolitiikkaa, talouspolitiikkaa, ympäristöpolitiikkaa ja turvallisuuspolitiikkaa sekä työelämää. Tästä syystä säädösvalmistelussa tulee aina arvioida vaikutukset eri väestöryhmien mielenterveyteen”, neuvottelukunnan puheenjohtaja, eduskunnan varapuhemies Paula Risikko sanoo.

Uusi mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on nimetty kaudelle 2023-27. Neuvottelukunta piti ensimmäisen kokouksensa 18.10.2023.

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta

Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on eduskuntaryhmien ja valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen mielenterveyspoliittinen yhteistyöelin. Neuvottelukunta seuraa ja edistää mielenterveysstrategian ja hallitusohjelman muiden mielenterveyskirjausten toimeenpanoa sekä osallistuu julkiseen keskusteluun mielenterveydestä.

Kukin eduskuntaryhmä on nimennyt neuvottelukuntaan edustajansa. Neuvottelukunnan pysyvinä jäseninä toimivat valtakunnalliset mielenterveysjärjestöt Mielenterveyden keskusliitto, Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami, Mieli ry ja Psykosociala förbundet.

Neuvottelukunnan puheenjohtajana kaudella 2023-27 toimii eduskunnan varapuhemies Paula Risikko. Neuvottelukunnan pääsihteerinä toimii Mielenterveyspoolin pääsihteeri Aija Salo.

FinFami chat

Tervetuloa FinFami-Chattiin! Välkommen till FinFami-Chatten! Welcome to FinFami-chat!

Tule chattailemaan FinFamin työntekijän tai vapaaehtoisen kanssa ja etsitään sinulle sopiva tuki tai tietoa.

Diskutera på svenska med en av FinFamis arbetstagare: måndagar 5.1., 2.2., 2.3., 30.3., 27.4., 25.5. kl. 11-14

Tule keskustelemaan työntekijän kanssa suomen kielellä: maanantaisin 12.1., 26.1., 9.2., 23.2., 9.3., 23.3., 20.4., 4.5., 18.5. klo 11-14

Tule keskustelemaan FinFamin vapaaehtoisen kanssa suomen kielellä: torstaisin 22.1., 5.2., 19.2., 2.4., 16.4., 30.4., 21.5. klo 17.30-19

Chat with us in English: Mondays 19.1., 16.2., 16.3., 13.4., 11.5. 11am-2pm

HUOM! Muina aikoina Chat on suljettu! OBS! Övriga tider är Chatten stängd! Please note: The chat is closed at other times.