Moni sosiaali- ja terveysalan ammattilainen on kaksoisroolissa eli he ovat sekä ammattilaisia että psyykkisesti sairastuneen läheisiä. Kuormittavassa läheistilanteessa oleva ammattilainen on ensisijaisesti mielenterveysomainen, jonka on tärkeää opetella tunnistamaan omat rajansa.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat jossain elämän vaiheessa suoraan noin puolta suomalaisista. Välillisesti ne koskettavat jokaista.
Psyykkinen sairastuminen vaikuttaa aina sekä sairastuneen omaan että hänen läheistensä elämään; sairastuminen tuo läheisten elämään huolta, ennakoimattomuutta sekä usein suurta huolenpitovastuuta. Tilanne on kuormittava, arviolta 46 % mielenterveysomaisista on vaarassa sairastua itse.
Mielenterveysomaisia kuormittaa eniten se, että psyykkisesti sairastunut ei saa apua. Hoitoa voi joutua odottamaan tai esimerkiksi laitospaikkaa ei saa. Psyykkisesti sairastunut ei myöskään välttämättä itse halua hakea apua.
Läheisten huomiointi on ensiarvoisen tärkeää silloin, kun ihminen hakeutuu mielenterveyden haasteiden vuoksi hoitoon.
Kun sairastunut ei saa ajoissa apua, vastuu hänen hoidostaan kaatuu läheisten harteille.
Kuka tahansa koulutustaustasta, työtehtävästä tai ammattinimikkeestä riippumatta voi olla läheinen henkilölle, joka sairastaa tai oireilee psyykkisesti. Läheinen voi oman läheisroolinsa lisäksi toimia samaan aikaan esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaisena. Jokaisella on myös oikeus saada apua ammattitaustastaan riippumatta.
Valtakunnallisena mielenterveysomaisten päivänä 9.10 järjestettiin Ammattilainen läheisenä -webinaari, jossa käsiteltiin kaksoisroolia. Webinaarissa muistutettiin, että vaikka olisit ammattilainen, olet ensisijaisesti läheinen. Tilaisuudessa kuultiin sekä kokemustoimijoiden että ammattilaisten puheenvuoroja. Webinaarin järjestivät yhteistyössä FinFami-yhdistykset ympäri Suomen (Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Suomi, Savo ja Satakunta).
Ammattilaisroolissa olevat mielenterveysomaiset ovat saattaneet joutua tilanteisiin, joissa heidän oletetaan hoitavan sairastunutta läheistään, koska ovat ammatillisesti kouluttautuneita siihen. Tällaisissa tilanteisiin usein oletetaan, että perhe pärjää itsenäisesti. Vaikka omaisrooli ja palvelut voivat olla ammattilaiselle tuttuja, tilanne on poikkeuksellinen, kun oma läheinen on sairastunut.
Psyykkisesti sairastuneen ympärillä olevien läheisten tilanne tulee aina kartoittaa yksilöllisesti ja muistaa, että meillä kaikilla on samat tunteet, oli koulutuksemme mikä tahansa.
Mielenterveysomainen tulee kohdata palveluissa aina ensisijaisesti läheisenä eikä ammattilaisena.
Kuormittava läheistilanne voi ja saa tuntua myös ammattilaisten kohdalla. Ihmisyys ei katoa mihinkään. Läheinen voi työskennellä missä tahansa tehtävässä ja olla samaan aikaan huolissaan sairastuneesta.
Oma työrooli voi tuntua silti tärkeältä. Omaisrooli taas tuo ammattilaiselle erilaista kokemusta oman työtehtävän hoitoon. Oman henkilökohtaisen elämän tilannetta voi verrata asiakkaiden haasteisiin.
”Motivaatio tehdä työtä on suuri. Kokemus tuo ymmärrystä asiakkaiden tilanteisiin, vaikka omaisena on ammattilaisen roolissa. Oma kokemus täydentää osaamista”, kertoo FinFamin kokemustoimija.
Kaksoisroolissa olevien omaisten tilanne voi olla hyvin kuormittava. Omaistilanne voi vaikuttaa nukkumiseen ja aiheuttaa unettomuutta, minkä seurauksena jaksaminen ja keskittyminen työtehtävässä voi olla koetuksella. Vaikea elämäntilanne voi heijastua myös muistiin, jolloin on tärkeää pitää huoli omasta jaksamisesta.
On tärkeää opetella tunnistamaan omia rajojaan läheisenä, vaikka työskentelisi itse samaan aikaan sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaisena.
Kaksoisroolissa olevaa ammattilaista voi auttaa, jos hän voi kertoa omaistilanteesta esihenkilölle ja luotetuille työkavereille. Muuttunut elämäntilanne voi herättää mielenterveysomaisessa erilaisia tunteita, esimerkiksi jos hän itse kohtaa työtehtävässään muita samassa tilanteessa olevia.
Työelämässä olevaa omaista voi tukea lämmin ja ymmärtävä työyhteisö, jossa esihenkilö tiedostaa omaisen muuttuneen elämäntilanteen. On myös hyvä, jos työelämäjoustojen hyödyntäminen sekä työn uudelleen järjestäminen on tarvittaessa ja väliaikaisesti mahdollista.
“Puhuin avoimesti, että oli sairas perheenjäsen kotona. Sain tukea ja ymmärrystä, ja sen myötä oli parempi olo itsellä, kun asiaa ei tarvinnut salailla”, sanoo FinFamin kaksoisroolissa oleva kokemustoimija.
Ammattilais- ja omaisroolin yhteensovittamisessa on hyvä tunnistaa oman jaksamisen rajat ja tarvittaessa pyytää apua tilanteeseen riittävän ajoissa.
“Myönnä se, että en jaksa töissä enää enkä kotona”, rohkaisee FinFamin kaksoisroolissa oleva kokemustoimija.
FinFami on järjestö, joka tarjoaa tietoa sekä keskustelu- ja vertaistukea psyykkisesti sairastuneen läheisille.
Tukea saa aina myös mielenterveysomaisten omasta järjestöstä. FinFami-yhdistykset ympäri Suomen ovat mielenterveysomaisten voimaantumisen ja kohtaamisen paikkoja. Yhdistykset tarjoavat mm. maksutonta keskusteluapua ja voimauttavia verkkoryhmiä sekä etätoteutuksella että paikan päällä.
Moni omainen on löytänyt toivoa järjestön vertaistukiryhmistä. Järjestön vertaistukiryhmiin voi tutustua FinFami-yhdistysten sivujen kautta.
”Minulle suurin apu oli vertaistukiryhmä. Olin FinFamin kautta vertaistukiryhmässä, joka auttoi siihen, että minulla lähti oma kuntoutumiseni eteenpäin”, toteaa FinFamin kokemustoimija.
Mielenterveysomaisella on oikeus ja mahdollisuus elää itselleen mielekästä, merkityksellistä ja toivorikasta elämää, jolloin läheisen sairaus ei määritä koko elämää.
Lisätiedot ja yhteydenotot
