Etähoivaajat huolehtivat läheisestään, joka ei asu samassa taloudessa, vaan pidemmän välimatkan päässä. ”Etähoivaajia on Suomessa jo arviolta 100 000 henkilöä. Heidän osansa on huomioitava tulevaisuuden työelämän ja sosiaalipolitiikan käytännöissä”, kirjoittaa Tanja Litmanen FinFamin blogissa.
Millaista on toimia mielenterveyskuntoutujan epävirallisena henkilökohtaisena avustajana puolet elämästä ilman palkkaa, ja uskaltautua viimeiset kymmenen vuotta palkkatöihin vain silloin, kun hoivalta ehtii tai etätyö sopii työnantajalle? Kiitos kysymästä, olen saanut elää seikkailuhenkistä ja hyvää elämää näinkin, mutta halvimmalla makkaralla ja kädestä suuhun.
En vaihtaisi rakastavaa perheyhteyttä hohdokkaampaan uraputkeen, eikä tämä kahden perheenjäsenen pitkäaikaissairauden takia syntynyt tiivis yhteys lapsuudenperheeseen ole rahalla ostettavissa. Alisuoriutuminen työelämässä sekä köyhyys hoivavastuun takia on silti itselle tavattoman vaikea asia.
Mutta entä jos hoivalle omistautuva tarinani onkin yleistyvä tarina nykyhoivasta, joka jonkun on vain tehtävä?
Yhä useampi työikäinen nainen joutuu luopumaan osittain tai kokonaan palkkatyöstä aikuisen perheenjäsenen hoivan takia.
Työelämän sekä perheiden palkan ja tehtävien jaossa on tapahtumassa jotakin suurta ja perinteitä kertaavaa, mutta onko etähoivasta todella tehtävä naisasia, vaikka luulin ettei tarvitse?
Digitaivaan ajassa kaikki käy näppärästi, nopeasti ja napin painalluksella. Mutta aikaa tarvitaan, kun sairastunut tarvitsee omaisen jatkuvaa palvelutarpeen arviointia niin lähellä kuin kaukanakin; apua kotitöissä, kotipalveluiden ja sosiaalitukien hankkimisessa tai päivittämisessä sekä saattamista hoitoa antaviin kohteisiin.
Mikään tuki ei järjesty itsestään ilman omaisen aktiivista panosta.
Mikään tuki ei kävele kotiin ilman omaisen tekemää myyrän työtä, mutta entä jos työstä liikenevä vapaa-aika ei riitä myyräntyöstä suoriutumiseen tai etähoiva ei huvita, vaikka vastuu osoitetaan omaiselle?
Missä luuraa vertaistuki, kun etähoivan termiä ei tunne hommaa tekeväkään, saati likkakaverit ja työnantaja. Kuka valvoo työikäisen etähoivaajan etua? Hoivaajan, joka tarvitsee räätälöityä tukea omasta näkökulmastaan käsin. Moni järjestö tekee työtä asian kyljessä, mutta yksikään ei keskity erityisesti etähoivaajaryhmän edun ajamiseen.
Helmikuun lopussa julkaistaan ensimmäinen suomenkielinen tietokirja etähoivan aiheesta. Kirjoittamaani kirjaan on haastateltu kahtatoista muistisairaan omaista. Kerron joka välissä myös kamppailustani psykoosisairaan mielenterveyskuntoutujan omaisena. Myös muiden vastuuomaisten kannattaa raapia teoksen kansia, sillä erilaiset riippuvuudet, monen sorttiset nepsy-haasteet ja tavallinen ikääntyminenkin vaikeuttavat arkista suoriutumista. Omaisen avulla selvitään, mutta liikaa omaisen kustannuksella.
Mitä puolisot ajattelevat, kun kalenteri täyttyykin hoivamatkoista eikä päivätyöstä, parisuhdeajasta ja lasten asioista? Entä jos kolmekymppinen siirtää lapsentekoa hamaan tulevaisuuteen satojen kilometrien päässä kuumottavan hoivavastuun takia? Millaisia tunteita etähoivaan sekoittuu? Millaisia työlainsäädännön keinoja meillä on omaishoivan ja työelämän yhteensovittamiseksi ja riittävätkö ne?
Etähoivaajan Käsikirjan laajassa vinkkiosiossa kerrotaan yhteiskunnan ilmaisista palveluista ja apuvälineistä, joita kannattaa usein kysyä myös järjestötoimijalta.
Mistä apua, kun kolmekymppisen peti kastuu virtsasta? Kuka viranomainen tai järjestötoimija auttaa, jos kuntoutuja tarvitsee apua omien toimistoasioiden hoitamisessa? Miten nuoren työikäisen kuntoutujan kanssa saadaan kotipalveluita? Miksi kukaan ei kerro palveluista, etkä sinä tullut kysyneeksi.
Etähoivatehtävä on yhtä tärkeää työtä kuin mikä tahansa työ yhteiskunnassa. On aika saada tunnustusta, rahallista tukea sekä hoivan ja työn rauhaa.
Warelia julkaisee Etähoivaajan Käsikirjan 27.2.2025. Tanja Litmasen kirjoittama teos on suomenkielinen tietokirja etähoivasta ja voit ostaa sen Mesenaatin joukkorahoituskampanjan avulla 31.3.2025 asti osoitteessa http://mesenaatti.me/3647
TEKSTI Tanja Litmanen
KUVA Sanna Kyyhkynen
Lisätiedot ja yhteydenotot
Aiheesta muualla
Litmanen, Tanja. Aina Omanne: kertomus etäomaishoitajuudesta, 2022.
Seitsemän vertais- tai asiantuntijahaastattelua työn ja etähoivan yhteensovittamisesta YouTube-kanavalla. ”Mitä on etäomaishoito”