Joka vuosi noin 20–25 prosenttia suomalaisista sairastaa mielenterveyden häiriöitä. Sairastuneen ympärillä on läheisiä, joiden hyvinvointiin psyykkinen oireilu vaikuttaa. Heitä kutsutaan mielenterveysomaisiksi.
Suomessa arvioidaan olevan lähes puoli miljoonaa mielenterveysomaista, joiden hyvinvointiin läheisen psyykkinen sairastuminen vaikuttaa.
Suomessa on suuri mielenterveyspalveluiden hoitovaje ja alueellisia eroja palveluiden saatavuudessa. Joka toinen suomalainen kokee jossakin vaiheessa elämäänsä mielenterveyden häiriön, mutta vain puolet saa tarvitsemaansa hoitoa.
Omaiselle tärkein tuki on se, että hänen sairastunut läheisensä saa apua. Kun tarpeenmukaista ja oikea-aikaista apua ei saa, läheiset ajautuvat kannattelemaan sairastunutta. Huolen lisäksi läheisillä on usein ympärivuorokautinen hoito- ja jopa valvontavastuu. Epävarma ja raskas tilanne voi johtaa helposti siihen, että myös sairastuneen lähiomainen sairastuu.
Jopa 46 % mielenterveysomaisista on vaarassa sairastua itse masennukseen.
Hoitoon liittyvän tiedon lisäksi omainen tuntee sairastuneen, huomaa voinnissa tapahtuvat muutokset ja voi osaltaan tukea avun hakemista ajoissa. Silti omaisia kuullaan hoitoon liittyen vain harvoin. Jos sairastunut ei saa apua ajoissa, ongelmat voivat kasautua, kroonistua ja aiheuttaa inhimillisen kärsimyksen lisäksi esimerkiksi työkyvyttömyyttä.
Hyvinvointialueiden tavoittelema ehkäisevä ja ennakoiva työ edellyttää mielenterveysomaisten tilanteen ja tuen tarpeen tunnistamista, ja että he saavat tarvitsemaansa apua oikea aikaisesti. Mielenterveysomaiset kohderyhmänä eivät kuulu selkeästi minkään tuen piiriin, ja sen vuoksi FinFami-yhdistykset (mielenterveysomaisjärjestöt) ympäri Suomen kohdentavat tukensa heille.
Inhimillisten vaikutusten lisäksi mielenterveyden häiriöt aiheuttavat huomattavia taloudellisia kuluja.
OECD:n arvion mukaan mielenterveyden häiriöiden kustannukset ovat noin 5 % BKT:stä ja jo ennen koronapandemiaa nämä kokonaiskustannukset Suomessa olivat noin 11 miljardia euroa. Kustannukset koostuvat palveluista, sosiaaliturvamenoista ja tuottavuuden laskusta johtuvista menetyksistä.
Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujärjestelmä on kustannustehokkaampi kuin erikoissairaanhoitoon perustuva järjestelmä: varhaisen hoidon tiedetään ennaltaehkäisevän oireen tai häiriön syvenemistä ja vähentävän muiden terveydenhuoltopalvelujen käyttöä. Sijoitus mielenterveyteen maksaa tutkimusten mukaan itsensä takaisin moninkertaisesti, koska sairausetuuksien käyttö vähenee, työnantajien sairauspoissaolokustannukset ja muut työelämäkustannukset vähenevät.
Mitä voisimme tehdä toisin?
- Yhteistyö ja vuorovaikutus hoitavan tahon kanssa
- Omaistilanteen tunnistaminen ja tarpeenmukainen tuki oikea-aikaisesti
- Hyvinvointialueiden monipuolinen tuki ja asiakasohjautuvuus järjestöpalveluihin
Luottamus ja toimiva yhteistyö hoitavan tahon kanssa parantaa mielenterveysomaisen elämänlaatua ja lisää hyvinvointia.
Omainen ei ole mielenterveystyön ammattilainen, eikä sairastuneen hoitoon pääsy tai vastuu hoidosta saa kaatua läheisten harteille. Omaisen tulee voida luottaa siihen, että hänen läheisensä saa hoitoa ja hoidosta vastaa hoitava taho, eikä omainen. Luottamus ja toimiva yhteistyö hoitavan tahon kanssa parantaa omaisen elämänlaatua ja lisää hyvinvointia.
Sairastuneen hoito ei saa olla ainoastaan lääkehoitoa, vaan siihen tulee kuulua psykososiaalinen tuki ja sairastuneen arjen tukeminen. Perusterveydenhuoltoon pitää saada lisää osaamista omaisten tunnistamisesta ja tukemista sekä ohjaamisesta kohdennetun tuen kuten FinFamin toiminnan piiriin.
Mielenterveysomaisia tulee kuulla läheisen hoitoon liittyen ja sairastunutta hoitavan tahon tulee ottaa omaisen huoli vakavasti.
Omaisilla on usein merkittävä rooli sairastuneen läheisen arjessa ja arvokasta tietoa hänen sairaudestaan ja hoidostaan. Myös aikuisen sairastuneen kohdalla tulee kuulla omaista, kun hänen tilannettaan ja hoitoaan selvitetään.
Omaiset ovat tärkeä ja luonnollinen tukiverkko sairastuneelle. Omaisten ottaminen mukaan hoitoon vaikuttaa pääasiassa myönteisesti kuntoutumisen edistymiseen. On myös tärkeä ottaa heitä mukaan esimerkiksi asiakasraateihin ja kuulla kokemusasiantuntijoina mielenterveyspalveluita suunniteltaessa. Alueellisesti hyvinvointialeilla tulisi ottaa huomioon mielenterveysomaisten ohjautuvuus palveluissa, ja paikallinen yhteistyö järjestöjen ja julkisten sote-palveluiden kesken.
Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFamin kehittämän riskikartoitustyökalun avulla ammattilaiset voivat kartoittaa sairastuneen läheisten jaksamiseen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Työkalu huomioi niin omaista kuormittavat kuin hänen hyvinvointiansa tukevat tekijät. Pirkanmaan FinFamissa on kehitetty myös muita ammattilaisille suunnattuja materiaaleja ja työkaluja, jotka tukevat omaistilanteiden tunnistamista, puheeksi ottamista, arviointia ja tukemista. Esimerkiksi Huomioi omaiset -malli on menetelmä omaisen tuen tarpeen arviointiin. Tutustu materiaaleihin.
Laki velvoittaa tarjoamaan omaisille tukea.
Terveydenhuoltolain 12 § mukaan kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin.
Lisätiedot ja yhteydenotot
