Mielenterveyshäiriöiden yleisyyden vuoksi lähes jokainen meistä kohtaa elämänsä aikana psyykkisesti sairastuneen tai oireilevan läheisen. Mielenterveyshäiriöihin sairastuu joka viides vuoden aikana ja joka toinen elämänsä aikana. Valtaosa sairauksista on lieviä tai keskivaikeita, joista toipumisen ennuste on hyvä. Pieni osa on luonteeltaan vaikeita, osa pitkäaikaisia vuosia, jopa koko elinajan kestäviä.
Mielenterveysomainen voi olla puoliso, lapsi, sisarus, vanhempi, ystävä tai muu läheinen esimerkiksi työkaveri.
Omaisen kuormittumista voidaan tarkastella subjektiivisena ja objektiivisena rasituksena. Subjektiivinen rasitus tarkoittaa läheisen sairaudesta aiheutuvia kokemuksia kuten syyllisyys, häpeä, viha, epävarmuus, suru ja pelko. Objektiivinen rasitus tarkoittaa omaiselle aiheutuvia huolenpidon vaatimuksia ja muutoksia elämässä.
Omaisen vastuu huolehtia sairastuneen läheisen arkipäivän asioista voi kasvaa, esimerkiksi arjen sujumisesta, kodinhoidosta, rahankäytöstä, sosiaalisista suhteista ja lääkityksestä. Tämä voi viedä runsaasti aikaa ja rajoittaa omaisen vapaa-aikaa ja ihmissuhteiden hoitamista. Lisäksi voi tulla taloudellista taakkaa läheisen tarvitseman tuen vuoksi.
Omaiselle voi syntyä ristiriitaisiakin tuntemuksia. On samaan aikaan halu auttaa ja häpeä tai pelko. Omainen voi kokea tarpeelliseksi asettaa rajat huolenpidolle ja ottaa etäisyyttä läheiseen ja samalla tuntea syyllisyyttä. Läheisenä oleminen vaatii joka tapauksessa sopeutumista muuttuvaan tilanteeseen.
Läheisen sairastuminen on riski omaisen hyvinvoinnille. Mitä läheisempi suhde omaisella on läheiseensä, sitä raskaammaksi huolenpitovastuu usein koetaan. Aina läheisen tukeminen ei kuitenkaan tunnu suurena rasitteena omaiselle. Joillekin se voi olla palkitsevaa ja voimaannuttavaa toimintaa.
Omainen nauttii edelleen läheisen seurasta ja kokee olevansa hänelle tärkeä osa elämää. Omaisen ja sairastuneen välinen suhde voi lähentyä entisestään. Kyky selviytyä yhdessä vaikeuksista voi kehittyä ja sitoutuminen läheiseen kasvaa.
Mielenterveysomaiset on huomioitava sote-palveluissa. Sairastuneen omaiselta on tärkeä kysyä, mitä hänelle kuuluu, miten hän voi. Kysymys on hyvä esittää kahden kesken omaisen kanssa.
Hoitotilanteessa sairastunut läheinen on keskiössä, eikä omainen ehkä halua huolestuttaa läheistä kertomalla omasta kuormittuneisuudesta. Omaisen on tärkeää muistaa huolehtia omasta jaksamisesta. Tukea ja keskusteluapua voi saada esimerkiksi FinFami-järjestöltä. Lisäksi psyykkisesti oireilevan omaisen on tärkeä päästä ammattilaisen arvioon ja tarvittaessa saada hoitoa.
TEKSTI
Jukka Kärkkäinen
Lääket.tri, psykiatrian erikoislääkäri
Psykiatrian klinikkaryhmän päällikkö ja vastaava ylilääkäri
Satakunnan hyvinvointialue
KUVA
Suvi Elo
Lisätiedot ja yhteydenotot
