“Elämä ei aina mene tietyn kaavan mukaan”

Niila Rahko työskentelee suunnittelijana Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Poskessa, Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa. Hän asuu puolisonsa kanssa Oulussa ja on viisikuukautisen pojan isä. Niila on kotoisin Rovaniemeltä ja hänen sukujuurensa sijoittuvat Karigasniemen eteläpuolelle Kaamasmukkaan ja Muddusjärven rannoille, sekä Norjan puolelle.

Rahko antaa haastattelussaan vinkkejä siihen, miten ottaa saamenkielinen asiakas huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja mistä saamenkielinen asiakas saa tukea silloin, kun hänellä on mielenterveyden haasteita tai läheinen sairastaa psyykkisesti.

Haastattelun lopusta löytyy myös linkkilista yhteistyötahoista, joiden puoleen voi kääntyä silloin, kun on huoli mielenterveydestä.

Miten mielenterveysasioihin suhtaudutaan ja miten mielenterveysomaisten tilanne tunnistetaan saamelaiskulttuurissa?

Mielenterveyden asioihin suhtaudutaan saamelaiskulttuurissa nykyään suhteellisen myönteisesti. Tämä näkyy mm. siinä, että etenkin nuoret hakevat apua mielenterveyden haasteisiin.

Osa saamelaisista ihmisistä puhuu julkisesti ja avoimesti mielenterveyden asioista, osa ei, ja kuten kaikissa yhteisöissä myös saamelaisessa on vivahde-eroja. Henkilökohtaisista asioista puhuminen vaatii voimavaroja, kun yhteisö on pieni ja edustaa alkuperäiskansaa valtaväestön varjossa.

Perheet kuitenkin tukevat toisiaan mielenterveyden pulmissa. Lähiyhteisölle, joka voi olla voi olla hyvinkin laaja, pystytään kertomaan asioista suhteellisen avoimesti, mutta ei välttämättä sen ulkopuolelle.

Mitä tarkoitetaan saamelaisella perhekäsityksellä?

Saamelainen perhekäsitys on laaja. Siihen kuuluu koko lähisuku, ei vain ydinperhe. Perheeseen pidetään yhteyttä, vaikka välimatkaa olisi enemmänkin. Perhettä, tai suomalaisen käsityksen mukaan sukua, yhdistää yhteinen kulttuuri ja suvun sisällä kulkeva suullinen perimä.

Saamelainen perhekäsitys on myös yhteisöllinen. Esimerkiksi Helsingissä saamelaiset perheet hakeutuvat muiden saamelaisten perheiden seuraan.

Mitä asioita perhekeskeisestä ajattelumallista voi hyödyntää koko Suomessa?

Tuoreena vanhempana voisin sanoa, että lapsi tarvitsee useamman turvallisen ihmissuhteen ympärilleen.

Saamelaisessa kulttuurissa on aina eletty luonnon armoilla. Koskaan ei tiedä, mitä tapahtuu ja kaikkien kanssa on tultava toimeen. Toimeen ei tarvitse tulla itsensä tähden, vaan esimerkiksi tulevien jälkipolvien takia. Siitäkin huolimatta, että ristiriitoja olisi. Vaikka perhe tai suku ei tarjoaisi sinulle turvaa, se voi tarjota tulevaisuudessa omalle lapsellesi turvan ja yhteisön.

Tukiverkot näkyvät saamelaisissa perheissä laajalla kummiperinteellä: lapsella voi olla kuusi tai useampia kummeja. Kummiajattelu on perinne siitä, että lapsella on tarvittaessa useampi roolimalli ja huolehtija. Kummeilla on erilaisia ominaisuuksia ja he pystyvät opettamaan lapselle hyvin monenlaisia taitoja.

Ovatko jotkut puheenaiheet vaiettuja saamelaisten keskuudessa ja onko saamelaisten keskuudessa häpeää tuottavia aiheita?

Häpeä on saamelaiskulttuurissa kuin Pandoran lipas, joka pitää sisällään useita häpeään liittyviä traumoja. Moni trauma juontaa juurensa esimerkiksi vaiettuihin asuntolakouluaikoihin. Lisäksi alkoholismista puhuminen perheen tai yhteisön ulkopuolisten kanssa koetaan haasteelliseksi.

Saamelaisilla on myös paljon epäluottamusta julkisia palveluita kohtaan. Tämä liittyy häpeään ja siihen, että saamenkielistä asiakasta ei ole ymmärretty tai häntä on kohdeltu palveluissa huonosti kielierojen takia.

Lisäksi saamelaiset ovat historian saatossa kokeneet, että he ovat enemmän tutkimuskohde kuin kansalaisia, joilla on perusoikeuksia.

Onko saamelaisille tarjolla mielenterveyspalveluita?

Jos olisit esittänyt kysymyksen vuosi sitten, olisin vastannut kieltävästi. Tällä hetkellä voin sanoa, että apua on tarjolla. Meillä on olemassa saamelaisten psykososiaalisen tuen keskus Uvja, joka tarjoaa matalan kynnyksen mielenterveyspalvelua saamen ja suomen kielellä. Huomioitavaa on, että palvelusta saa tukea kaikilla kolmella virallisella saamen kielellä.

Uvja on mielenterveyspalvelu, jonka ammattilaisiin voi ottaa yhteyttä missä tahansa mielenterveyteen ja kulttuuriin liittyvässä asiassa. Alkuun tapaamisia ei kirjata, eikä hoitosuhdetta aloiteta ilman asiakkaan suostumusta tai ilman että on tarve. Keskuksen ammattilaiset myös jalkautuvat saamelaisyhteisön keskuuteen tapahtumien, festivaalien ja markkinoiden kautta.

Norjan puolella mielenterveyspalveluita tarjoaa Sanks. Sanks on Finnmarksykkehusetin alainen pohjoissaamenkielisiä mielenterveys- ja päihdepalveluita tarjoava erityisen tason hoitotaho, jossa on otettu huomioon saamelainen perheajattelu. Sanksissa tarjotaan lapsiperheille tutkimus- ja arviointijaksoja. Heillä on myös mahdollisuus majoittaa koko perhe lapsen tutkimusten ajaksi. Samassa yhteydessä tutustutaan perheen arkeen ja keskustellaan perheen vuorovaikutuksesta.

Työskentely ei rajoitu vain tutkimushuoneen tutkimustilanteisiin lapsen kanssa, vaan työntekijät toimivat koko perheen kanssa, perheen arjessa.

Mitä vinkkejä antaisit sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaisille saamenkielisten asiakkaiden kohtaamiseen?

Tärkeintä on ymmärtää joidenkin asioiden olevan eri tavalla kuin tutussa suomalaisessa kulttuurissa. Saamenkieliseltä asiakkaalta voi kysyä, miten teidän perheessänne hoidettava asia näkyy, eikä tarvitse ammattilaisena olettaa että asiat toimivat tietyllä tapaa.

Ammattilaisena on hyvä käydä sisäinen keskustelu itsensä kanssa ja olla armollinen itselle, jos ei tiedä saamelaisuudesta mitään. Saamelaisuudesta ei opeteta Suomessa juurikaan mitään, vaikka saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa. Ei siis haittaa, jos ei tiedä ja sen voi myös sanoa saamenkieliselle asiakkaalle.

Olemme tehneet sote-ammattilaisille saamen kielten ja kulttuurin perusteiden verkkokurssin. Verkkokurssi on tarkoitettu ammattilaisille, jotka kohtaavat saamenkielisiä asiakkaita tai saamelaisia perheitä. Verkkokurssi antaa tietoa saamelaisesta kulttuurista ja kielistä, lainsäädännöstä sekä saamenkielisen asiakkaan kohtaamisesta. Kurssi sisältää myös tentin ja tentin suorittamisesta saa halutessaan todistuksen. Ammattilaisten ei tarvitse taistella riittämättömyyden tunteen kanssa, vaan he voivat tukeutua verkkokoulun materiaaleihin.

Saamelaiselle asiakkaalle on mahdollista järjestää tulkkausta omalle äidinkielelleen asiakkaan näin halutessa. Tulkki toimii kielellisenä tulkkina, mutta myös kulttuuritulkkina.

Hyvä esimerkki kulttuurin ymmärtämisessä on saamelainen vuodenkierto. Saamelaisessa kulttuurissa on kahdeksan (8) vuodenaikaa, jotka seuraavat luontoa, eivätkä tarkkoja päivämääriä tai kuukausia. Tämä liittyy siihen, että eläimet elävät luonnon mukaan, mikä määrää pitkälti myös eriperinteisten elinkeinojen ajankohdat. Saamenkieliselle asiakkaalle ei siis kannata varata tärkeitä tapaamisia syksyn poroerotusten ja marjastuksen tai kevään kalastuksen ja erotusten ajaksi.

Mitä sanoisit heille, joita omaistilanne kuormittaa saamelaiskulttuurissa?

Jos tuntuu, että omat voimavarat eivät riitä arjessa, hakekaa tukea ja turvaa omasta yhteisöstä. Jos ei ole lähimmäisiä, pitää rakentaa omat juuret. Tukena toimivat esimerkiksi mielenterveysjärjestöt kuten FinFami ry, EHYT ry ja Mieli ry sekä SámiSoster ry, joka on saamelaisten oma sote-alan järjestö saamelaisten kotiseutualueella.

Julkinen terveydenhuolto toimii monesti jäykästi tietyllä kaavalla, mutta järjestöt ovat matalan kynnyksen paikkoja, jonne on helppo tulla. Ne pystyvät tarjoamaan monipuolisesti ja joustavasti palveluita. Ihmisten elämä ei kuitenkaan toimi tietyllä ennalta määritellyllä kaavalla, mikä on hienosti huomioitu järjestötyössä. Se on suuri etu suhteessa julkiseen terveydenhuoltoon.

TEKSTI Jaana Saarelainen
KUVA nrk sápmi