Valitse sivu

Mielenterveyspalveluiden uudistamisen myötä psykiatrinen hoito Helsingissä on ajautunut tilanteeseen, jossa osa kipeästi apua tarvitsevista jää ilman hoitoa. Mielenterveyspotilaat voivat joutua odottamaan kuukausia hoitavan työntekijänsä tapaamista tai liian pitkään jopa yhteydenottoa psykiatrian klinikalta. Kuten tiedämme, tällä voi olla kohtalokkaat seuraukset.

Kun sairastunut ei saa mielenterveysongelmiinsa tarvitsemaansa apua, tämä heijastuu myös hänen lähipiiriinsä. Käytännössä odottaminen ja hoitoon pääsyn pitkittyminen tarkoittaa sitä, että mielenterveyspotilaiden tulisi pärjätä kotona omin avuin, perheenjäsenen tai muun omaisen tuella. Valtavan huolen lisäksi sairastuneen läheisillä on siis valitettavan usein myös ympärivuorokautinen hoito- ja valvontavastuu. Näin ei tulisi olla.

Jatkuvassa päivystysvalmiudessa olevalla omaisella on paljon vastuuta, mutta usein vain vähän tietoa ja tukea toimintansa pohjaksi. Epävarma, raskas ja kuormittava elämäntilanne voi vaikuttaa erittäin voimakkaasti sairastuneen lähiomaisen hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan mielenterveysomaisilla on suuri riski sairastua psyykkisesti myös itse.

Jos emme pidä huolta sairastuneen lisäksi myös mielenterveysomaisten hyvinvoinnista, on meillä käsissä suurempi haaste. Koska mielenterveyskuntoutujien omaiset kuuluvat mielenterveyshäirioiden riskiryhmään ja ovat monesti kuormittavan elämäntilanteen vuoksi itsekin tuen tarpeessa, voi sairastuneita olla ajan kuluessa useampi ilman tarvittavaa apua ja tukea. Siksi myös omaistilanteen kuormittavuus tulee tunnistaa nykyistä paremmin terveydenhuollossa.

Mielenterveyspalveluihin on ohjattava nykyistä enemmän resursseja ja psyykkisesti sairastuneiden tulee päästä hoitoon niin, ettei hoitoon pääsy ja vastuu sairastuneen hoidosta kaadu omaisten harteille.

Mielenterveysjärjestöjen vireille paneman Terapiatakuu-kansalaisaloitteen tavoitteena on nopeampi pääsy mielenterveyshoitoon. Ehdotettu lakimuutos parantaisi hoidon saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. Terapiatakuu rakentaisi Suomeen tehokkaan mielenterveyshoidon perustason ja täydentäisi nykyjärjestelmää tuomalla avun saataville nopeammin ja helpommin. Pitkällä aikavälillä se myös maksaisi itsensä moninkertaisesti takaisin.

Mielenterveyspalvelut ja niiden saatavuus on mitoitettava sen mukaan, mitä sairastuneen hoito vaatii. Kenenkään sairastuneen ei tule joutua odottamaan hoitoon pääsyä, vaan riittävää ja oikea-aikaista apua tulisi saada ajoissa. Tämä helpottaisi myös sairastuneen läheisten huolta.

Suuressa mittakaavassa kyse on siitä, millaisen yhteiskunnan haluamme. Kuten sanottua hyvän mielenterveyshoidon laadun pitäisi olla yhteiskunnan sivistyksen mitta. Unohtamatta helppoa saavutettavuutta.

Mielipide on julkaistu Helsingin Sanomissa 6.7.2019. Se liittyi aiemmin Helsingin Sanomissa (3.7.2019) julkaistuun ”Otamme potilaat näennäishoitoon” -juttuun.

Lisätiedot ja yhteydenotot

Pia Hytönen
Pia Hytönen

Toiminnanjohtaja

p. 040 776 5911
[email protected]

Aiheesta muualla

#äläsuljesilmiäsi
#terapiatakuu

Pin It on Pinterest