Tämän Labyrintin numeron teemana ovat lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat. Psyykkisesti sairastuneesta vanhemmastaan huolehtivat lapset ja nuoret jäävät liian usein tunnistamatta ja vaille tarvitsemaansa tukea. Maahanmuuttajataustaisissa perheissä lapsiomaisten riski kuormittua voi korostua entisestään. Suomessa syntyneenä tai kasvaneena maahanmuuttajataustaisten perheiden lapset ovat usein vanhempiansa kielitaitoisempia. Sen lisäksi lapset tuntevat suomalaisen yhteiskunnan ja palvelujärjestelmän vanhempiaan paremmin ja ajautuvat huolehtimaan perheen asioiden hoitamisesta vanhempansa puolesta. Lapset saattavat toimia jopa vanhempansa asioimistulkkina. Näin ei saa olla.
Koko väestöön verrattuna psyykkinen kuormittuneisuus on maahanmuuttajaperheissä yleisempää. Erityisesti pakolaistaustaisten psyykkiseen terveyteen on syytä kiinnittää huomiota. Turvapaikanhakijoista jopa 40 % raportoi masennus- ja ahdistusoireita. Monissa maahanmuuttajayhteisöissä mielenterveysongelmiin liittyy voimakasta häpeää ja mustavalkoista ajattelua. Ajatellaan, että ihminen on mieleltään joko terve tai sairas, eikä nähdä mielenterveyttä jatkumona minimaalisesta ihanteelliseen. On kuitenkin hyvä muistaa, että monissa maahanmuuttajayhteisöissä ilmenevät päihteettömyys, uskonnollisuus ja yhteisöllisyys taas toimivat mielenterveyttä vahvistavina tekijöitä.
Maahanmuuttajataustaisten Suomessa kokema syrjintä ja rasismi asettavat valtavia haasteita väestön hyvinvoinnille. Ulkomaalaistaustaisista noin 40 prosenttia oli kokenut syrjintää viimeisen vuoden aikana. Toistuvat rasismikokemukset voivat pahimmillaan johtaa posttraumaattiseen stressihäiriöön, jonka oireet ovat samantyyppisiä kuin sotatrauman: häpeää, ahdistusta, itsesyytöksiä ja masennusta. Yksilön hyvinvoinnin lisäksi rasismin vaikutukset heijastuvat myös henkilön läheisiin ja perheenjäseniin. Syrjinnän vaikutuksista mielenterveyteen voit lukea lisää Michaela Mouan asiantuntijahaastattelusta tästä lehdestä. Maahanmuuttajaväestön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin vaikuttava asia nostettiin esiin myös maaliskuussa FinFamin Rasisminvastaisen viikon kampanjassa, jossa kannustettiin kaikkia tunnistamaan omat ennakkoluulonsa, kysymään olettamisen sijaan ja kohtaamaan mielenterveysomaisia taustasta riippumatta.
Tiedon puute, häpeä ja outo palvelujärjestelmä ovat syitä, jotka estävät maahanmuuttajataustaisia psyykkisesti sairastuneita hakeutumasta hoidon ja avun piiriin. Hoitamattomat sairaudet kuormittavat läheisiä, jotka joutuvat kantamaan vastuuta sairastuneesta läheisestään ilman ulkopuolista apua. FinFami tarjoaa sairastuneiden läheisille kipeästi kaivattua tukea. FinFamin vieraskielisille tarjoama materiaali saakin keväällä täydennystä, kun selkomukautettu versio Omaisen oppaasta julkaistaan. Selkokielinen materiaali tekee FinFamin palveluista saavutettavampia jopa sadoille tuhansille suomalaisille, joille yleiskieli on syystä tai toisesta liian vaikeaa.
Keväällä FinFamin maahanmuuttajatyön kehittämishanke AGORA on tulossa päätökseen. Hankkeen päätöksen myötä siirryn uusien haasteiden pariin repussani valtava määrä uusia oppeja, kuten vahva uskon taiteen hyvinvointivaikutuksiin ja lisääntynyt ymmärrys omaisille tarjotun tuen merkityksellisyydestä ja tarpeesta. Toivon, että FinFamiin jää jälkeeni suurta intoa yhdenvertaisuuden edistämiseen ja moninaisemman asiakaskunnan tavoittelemiseen. Uskon, että FinFamilla on hyvät edellytykset tarjota tietoa ja tukea taustasta riippumatta kaikille, joiden läheinen sairastaa psyykkisesti.
Lisätiedot ja yhteydenotot
