Valitse sivu

Kielitaidon ja tiedon puute sekä outo palvelujärjestelmä asettavat maahanmuuttajataustaiset mielenterveysomaiset haavoittuvaan asemaan. He tarvitsevat erityistä tukea.

Koronaepidemia ja sitä torjuvat toimet vaikuttavat yhä edelleen tuntuvasti arkeemme. Poikkeusoloihin liittyvä epävarmuus aiheuttaa jonkinasteista stressiä meille kaikille, mutta epidemian vaikutukset iskevät kaikkein kovimmin jo valmiiksi heikommassa asemassa oleviin.

Maahanmuuttajataustaiset perheet ovat erityisen tuen tarpeessa monestakin syystä. Ulkomaalaistaustaisessa väestössä psyykkinen kuormittuneisuus on yleisempää, mutta maahanmuuttajattaustaiset käyttävät mielenterveyspalveluita koko väestöön verrattuna vähemmän. Suomen kieltä taitamattomille mielenterveyspalvelut ovat vaikeasti saavutettavissa. Outo palvelujärjestelmä ja syrjivät käytännöt vaikeuttavat avun saamista. Stigman ja tiedon puutteen vuoksi psyykkinen oireilu jää usein tunnistamatta, eikä apua ymmärretä hakea.

Psyykkinen oireilu vaikuttaa aina myös läheisiin. Koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen myötä mielenterveysomaiset jäävät entistä useammin yksin, koska monet viranomaispalvelut ovat sulkeneet ovensa. Jos sairastunut ei saa apua, läheisten huoli ja hoitovastuu sairastuneesta kasvavat entisestään. Pahimmillaan tilanne perheessä voi johtaa siihen, että lapsi ajautuu omaishoitajan rooliin. Riski korostuu maahanmuuttajaperheissä, joissa lapset kielitaitoisempina osallistuvat usein muutenkin perheen asioiden hoitamiseen.

Koulu ja harrastukset vahvistavat maahanmuuttajaperheiden lasten sosiaalisen osallisuuden kokemusta eli tunnetta suomalaiseen yhteiskuntaan kuulumisesta. Poikkeustilanteessa moni lapsi jää vaille tarvitsemaansa tukea. Kasvokkain tapahtuvien, turvallisten aikuiskontaktien puuttuessa lapsen hätä ja hienovaraiset avunpyynnöt voivat jäädä piiloon.

Tilanteiden nopeasti muuttuessa kielitaidottomat perheet jäävät auttamatta pimentoon. Varsinkin hiljattain maahan muuttaneet jäävät usein epätietoisuuteen. Ilman kielitaitoa tai kontakteja ei ole ketään, joka voisi auttaa ymmärtämään tilannetta. Kun virallista tietoa ymmärrettävällä kielellä ei löydy, monet pohjaavat tietonsa oman lähtömaansa tilanteeseen ja omakielisiin ohjeistuksiin.

Viranomaiset ja järjestöt ovat tehneet viime viikkoina hartiavoimin töitä sen eteen, että monikielistä tietoa koronaviruksesta ja poikkeustilan aiheuttamista rajoituksista on saatavilla. Samankaltaista tavoitteellisuutta tarvitaan niiden vieraskielisten perheiden auttamiseksi, joissa on mielenterveyden haasteita. Jotta huolen ja vastuun uuvuttamat perheet tavoitetaan, on tehtävä etsivää työtä ja tarjottava erityisryhmät huomioivia palveluita.

FinFamin tuore psyykkisesti sairastuneiden läheisille suunnattu monikielinen materiaali edistää yhdenvertaisuutta ja tekee järjestön tarjoaman tuen saavutettavaksi myös vieraskielisille mielenterveysomaisille. Materiaali on verkossa helposti saavutettavissa myös silloin, jos yhteiskunnan rajoituksia joudutaan uudelleen kiristämään.

 Perheitä ei saa jättää selviämään yksin. Nyt tarvitaan entistä enemmän ennakkoluulottomia toimia avun tarpeessa olevien perheiden tavoittamiseksi. Yhteiskunnan on huolehdittava heikoimmassa asemassa olevista, eikä yhdenvertaisuuden tavoitteesta saa poikkeusoloissakaan tinkiä.

Lisätiedot ja yhteydenotot

Pia Hytönen
Pia Hytönen

toiminnanjohtaja

p.  040 776 5911
[email protected]

Pin It on Pinterest