Valitse sivu

Kielitaidon ja tiedon puute sekä outo palvelujärjestelmä asettavat maahanmuuttajataustaiset mielenterveysomaiset eriarvoiseen asemaan. Myös Suomessa koettu rasismi asettaa valtavia haasteita heidän hyvinvoinnilleen.

Maahanmuuttajataustaiset perheet ovat erityisen tuen tarpeessa monestakin syystä. Ulkomaalaistaustaisessa väestössä psyykkinen kuormittuneisuus on yleisempää, mutta maahanmuuttajataustaiset käyttävät mielenterveyspalveluita koko väestöön verrattuna vähemmän.

Suomen kieltä taitamattomille mielenterveyspalvelut ovat entistä vaikeammin saavutettavissa. Outo palvelujärjestelmä ja syrjivät käytännöt vaikeuttavat avun saamista. Stigman ja tiedon puutteen vuoksi psyykkinen oireilu jää usein tunnistamatta, eikä apua ymmärretä hakea.

Myös rasismin kokemukset luovat vakavia haasteita hyvinvoinnille ja ne heijastuvat usein läheisiin. Päivittäin rasismia kohtaavilla kuormittavat vaikutukset ovat pitkäkestoisia. Syrjintä heikentää elämänlaatua, lisää häpeän tunnetta, yksinäisyyttä ja ahdistusta sekä vähentää luottamusta viranomaisia kohtaan. Toistuvat rasismikokemukset ovat merkittävä uhka mielenterveydelle. Pahimmillaan ne voivat johtaa vakavaan traumatisoitumiseen.

Psyykkinen oireilu vaikuttaa aina myös läheisiin ja perheenjäseniin. Jos sairastunut ei saa apua, läheisten huoli ja hoitovastuu sairastuneesta kasvavat entisestään.Tutkimusten mukaan sairastuneen läheisillä on iso riski sairastua myös itse. Pahimmillaan tilanne perheessä voi johtaa siihen, että lapsi ajautuu omaishoitajan rooliin. Riski korostuu maahanmuuttajaperheissä, joissa lapset kielitaitoisempina osallistuvat usein muutenkin perheen asioiden hoitamiseen.

– Koronapandemian myötä mielenterveysomaiset ovat jääneet yhä useammin yksin, mikä lisää sairastuneiden läheisten kuormitusta ja omaa sairastumisriskiä, kertoo FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen.

Kulunut kevät on ollut erityisen vaikea maahanmuuttajille. Tilanteiden nopeasti muuttuessa kielitaidottomat perheet jäivät auttamatta pimentoon. Tietoa koronasta on ollut saatavilla lähinnä suomen ja ruotsin kielillä, jolloin monelle varsinkin juuri maahan muuttaneelle ymmärrettävän informaation löytäminen on voinut olla hankalaa. Moni onkin turvautunut lähtömaansa tietoihin, jotka eivät useinkaan vastaa Suomen viranomaisten ohjeita.

Reagointia tarvitaan niiden vieraskielisten perheiden auttamiseksi, joissa on mielenterveyden haasteita. Jotta huolen ja vastuun uuvuttamat perheet tavoitetaan, on tehtävä etsivää työtä ja tarjottava erityisryhmät huomioivia palveluita.

– Tarvitsemme enemmän juuri maahanmuuttajien mielenterveysongelmiin sekä rasismiin erikoistuneita työntekijöitä, joilla on kyky ymmärtää paremmin maahanmuuttajien tarpeita sekä käsitellä ongelmia, joita muut suomalaiset eivät tavallisesti kohtaa, korostaa Hytönen.

FinFamin tuore psyykkisesti sairastuneiden läheisille suunnattu monikielinen materiaali edistää yhdenvertaisuutta ja tekee järjestön tarjoaman tuen saavutettavaksi myös vieraskielisille mielenterveysomaisille. Selkokielinen materiaali on käännetty kahdeksalle kielelle. Materiaali on verkossa helposti saavutettavissa myös silloin, jos yhteiskunnan rajoituksia joudutaan uudelleen kiristämään.

Yhteiskunnan on huolehdittava heikoimmassa asemassa olevista, eikä yhdenvertaisuuden tavoitteesta saa poikkeusoloissakaan tinkiä. Jos perheet jäävät ilman tukea, inhimillisen kärsimyksen lisäksi siitä aiheutuu merkittäviä sosiaalisia, terveydellisiä ja taloudellisia kustannuksia.

Puuttuminen syrjiviin puheisiin, tekoihin ja rakenteisiin sekä omien ennakkoluulojen kohtaaminen ja avoin suhtautuminen auttavat tunnistamaan avun tarpeen ja ohjaamaan palveluiden piiriin.

– Ketään ei saa jättää selviämään yksin. Meidän on varmistettava riittävä tuki niin psyykkisesti sairastuneille kuin heidän läheisilleenkin, taustasta riippumatta.

Lisätiedot ja yhteydenotot

Pia Hytönen
Pia Hytönen

toiminnanjohtaja

p. 040 776 5911
[email protected]

Pin It on Pinterest