Mielenterveysomaiset näkyvät uudessa kansallisessa mielenterveysstrategiassa

Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma perustuu pitkäaikaiseen valmisteluun ja laaja-alaiseen yhteistyöhön. FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen on ollut mukana tuoreen strategian ohjaus- ja asiantuntijaryhmissä ja tuonut niissä esiin järjestöjen ja mielenterveysomaisten ääntä.

– On ollut ilo ja kunnia olla mukana yhdessä tekemässä pitkäkestoista, ajantasaista ja tavoitteellista mielenterveysstrategiaa ja itsemurhien ehkäisyohjelmaa. Seuraavaksi on edessä tärkeä toimeenpanovaihe, jonka etenemistä odotamme ja seuraamme tiiviisti.

Perheenjäsenen psyykkinen sairaus kuormittaa läheisiä. Mielenterveysomaisten kannalta on merkittävää, että tuoreessa mielenterveysstrategiassa on huomioitu myös sairastuneen omaisten ja läheisten tuen tarve. Strategiassa mm. linjataan että palvelut vastaavat ihmisten tarpeita, kun varmistetaan, että ne huomioivat omaiset ja läheiset sekä voimavarana että tuen tarvitsijoina. Kun läheiset osallistuvat potilaan hoitoon ja pitävät huolta sairastuneen arjesta, on tärkeää kiinnittää huomiota tiedonsaantiin. Aito vuoropuhelu ja onnistunut tiedonkulku hoitotahon, potilaan ja omaisen välillä on kaikkien etu.

– Omaisilla on paljon tärkeää tietoa sairastuneesta läheisestään. Toisaalta hoitoprosessissa mukana oleminen myös helpottaa omaisten huolta. Tiedonsaantimahdollisuus sekä omaisten kuuleminen ja tukeminen rauhoittaa koko perheen tilannetta.

Mielenterveysstrategiassa nousee esiin lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen lähtökohtien vaihtelevuus. Yhteiskunnallinen eriarvoistuminen sekä ongelmien kasaantuminen ja siirtyminen sukupolvesta toiseen jyrkentävät eroja lasten ja nuorten välillä. Tämä on tunnistettu myös niiden lasten ja nuorten kohdalla, joiden vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia.

–  Joka neljäs lapsi elää perheessä, jossa vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia. Lisäksi tiedetään, että mielenterveyden ongelmat siirtyvät usein sukupolvelta toiselle. Tällä hetkellä lapsiomaiset ovat äänettömiä, näkymättömiä ja heitä on vaikea tunnistaa. Toivon, että uuden mielenterveysstrategian linjauksilla tähän saadaan muutos.

Mielenterveysstrategiassa ehdotetaan, että molempien vanhempien mielenterveyttä tulee tukea jo raskausaikana. Lisäksi tulee tukea niitä lapsia ja nuoria, joiden elämässä on psyykkistä kuormitusta kuten vanhemman mielenterveyden ongelmia.

–  Hienoa, että strategian yksi sisällöllinen painopiste on lasten ja nuorten mielenterveys. Ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen kautta vahvistetaan tämän ikäryhmän voimavaroja jaksaa kuormittavissa tilanteissa ja luodaan edellytykset turvalliselle elämälle. Tällä on vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen.