Valitse sivu

Moni mielenterveysomainen huolehtii sairastuneesta läheisestään ilman tarvittavaa tukea. Tutkimus osoittaa, että on tärkeää investoida toimenpiteisiin, joilla tuetaan epävirallisia omaishoitajia sekä tunnistaa potentiaaliset riskitekijät, jotka voivat johtaa omaishoitajan kuormittumiseen. Omaisten tekemän työn arvo ja vaativuus tulee tunnistaa.

Psyykkisesti sairastuneen läheiset käyttävät usein huomattavan määrän aikaa sairastuneen hoiva- ja hoitotehtäviin. Moni heistä huolehtii sairastuneesta ilman virallista omaishoitajan statusta. Esimerkiksi Suomessa vain noin 3% omaishoidon tuen saajista on mielenterveysomaisia. Omaishoidon tuki tuo omaisille tunnustusta, helpotusta taloudelliseen ahdinkoon sekä lakisääteisiä vapaapäiviä.

Monet mielenterveysomaisista ovat ns. epävirallisia omaishoitajia, jotka eivät saa tukea, vaikka heidän psyykkisesti sairastunut läheisensä vaatii paljon hoitoa ja hoivaa. Merkittävästä hoito- ja hoivavastuusta huolimatta heillä on vain vähän tietoa toimintansa tueksi, eikä apua jaksamiseen ja omaan hyvinvointiin liittyen ole tarjolla.

FinFamin keskeinen eurooppalainen yhteistyötaho, EUFAMI, toteutti yhdessä London School of Economicsin (LSE) kanssa (Economic Case) ”The Value of Caring” -tutkimuksen (2020), jossa selvitettiin epävirallisten omaishoitajien usein piiloon jäävien hoivatehtävien arvoa. Tutkimukseen osallistui yli 700 mielenterveysomaista ympäri Eurooppaa ja Kanadaa.

Mielenterveysomaisten antama hoito ja hoiva on hyvinvointiyhteiskunnalle merkittävä panos, joka jää usein piiloon.

EUFAMIn aikaisempaan Caring for Carers -tutkimukseen (2015) osallistui yli 1000 omaista 22 maasta. Tutkimus toi esiin monia haasteita, joita mielenterveysomaiset kohtaavat. Se osoitti, että enemmän kuin yksi kolmesta omaisesta on joutunut tilanteeseen, jossa heillä oli vaikeuksia jatkaa läheisensä huolenpitoa ja hoivaa oman voimakkaan, tilanteesta aiheutuneen ahdistuksensa takia.

Sama tutkimus osoitti, että suurin osa epävirallisista omaishoitajista on naisia, jotka käyttävät sairaan lapsensa hoivatehtäviin keskimäärin 22 tuntia viikossa. Noin 40 % mielenterveysomaisista raportoitiin olleen huolissaan myös omasta fyysisestä terveydestään.

Caring for Carers -tutkimuksen mukaan epävirallisten omaishoitajien mielenterveys on koetuksella hoivatehtävien vaativuuden vuoksi ja lähes yksi kolmesta vastaajasta tunsi itsensä masentuneeksi. Omaan terveydentilaan liittyvän stressin lisäksi epävirallisia omaishoitajia kuormittaa usein myös taloudellinen huoli ja sosiaalinen eristäytyminen.

Eufami Cost of Caring (2020) Kuva epävirallisten omaishoitajien huolenpitoon kuluvasta ajasta

Tuore The Value of Caring (Economic Case, Cost of Caring ) -tutkimus tuo esiin, miten tärkeässä roolissa omaiset ovat läheisen hoidossa. Ilman mielenterveysomaisten (usein erityisesti perheenjäsenten) apua ja tukea sairastuneen sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaisi huomattavasti.

Vaikka epäviralliset omaishoitajat ovat monissa maissa merkittävä osa mielenterveyspalvelujärjestelmää, heidän panostaan ei usein tunnisteta ja he eivät itse saa tarvitsemaansa tukea omaan terveyteensä ja hyvinvointitarpeisiinsa liittyen. Esimerkiksi poliittiset päättäjät eivät aina ole tietoisia omaishoidon laajuudesta ja niistä säästöistä, joita omaisten tekemä epävirallinen hoiva tuo yhteiskunnalle ja palvelujärjestelmälle.

Mielenterveysomaisten antamaa hoivaa ja hoitoa ei tunnisteta, eikä arvosteta riittävästi.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden riittävyys on riippuvainen epävirallisten omaishoitajien antamasta panoksesta. On tärkeää investoida toimenpiteisiin, joilla tuetaan epävirallisia omaishoitajia sekä tunnistaa potentiaaliset riskitekijät, jotka voivat johtaa omaishoitajan omaan sairastumiseen.

Artikkelikuva: Satu Kemppainen

Lisätiedot ja yhteydenotot

Vaula Ollonen
Vaula Ollonen

Asiantuntija, vapaaehtois- ja omaistoiminnan kehittäminen

p. 040 027 4624
vaula.ollonen
@finfami.fi

Pin It on Pinterest