Valitse sivu

Kuinka eri tahoila saatu sosiaalinen tuki vastaa sairastuneen läheisen tarpeisiin? Annettu tuki voi olla esimerkiksi myötätuntia, taloudellista auttamista tai vertaistukea. Sosiaalista tukea tarjoavat esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan toimijat, perheenjäsenet sekä ystävät.

Etäyhteyksin läheiseensä harvoin yhteyttä pitävät omaiset olivat myös muita kriittisempiä.Sosiaalinen tuki tarkoittaa kaikkea sitä tukea, jota ihminen voi saada toisilta ihmisiltä ja viranomaisilta eri palvelujärjestelmistä. Sosiaalinen tuki voi olla emotionaalista eli tunnetukea, toiminnallista ja käytännöllistä tukea, informatiivista eli tiedollista tukea sekä henkistä tukea.

Tunnetuki voi olla esimerkiksi empatiaa, myötätuntoa, välittämistä, läsnäoloa ja kuuntelua. Käytännöllistä tukea ovat muun muassa palvelukset sekä aineellinen tai taloudellinen tuki. Tiedollinen tuki on informaatiota, tietoja ja neuvoja muun muassa erilaisista tarpeiden mukaisista palveluista. Henkinen tuki voi olla arvostusta ja rakentavaa palautetta tai kiitosta esimerkiksi toiminnasta tai tavoitteiden saavuttamisesta.

Sosiaalinen tuki on merkityksellistä ihmisen hyvinvoinnin kannalta.

Sitä, kuinka sosiaalinen tuki vastaa sairastuneen tarpeisiin, kuvataan termillä ”tarvevastaavuus”. Mielenterveyomaisten keskusliitto – FinFami toteutti vuonna 2019 Mielenterveysomaisten hyvinvointikyselyn, jossa 799 omaista kertoi näkemyksensä aiheesta.

Mielenterveysomaisille kohdennetussa kyselyssä omaiset arvioivat perheen antaman tuen vastanneen parhaiten heidän sairastuneen läheisensä tarpeisiin.

Hieman yli 40 prosenttia omaisista arvioi julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon tuen tarvevastaavuuden hyväksi. Lähes yhtä moni piti ystäviltä saatua tukea merkittävänä.

Omaisista neljäsosa arvioi vertaistuen vastanneen hyvin läheisensä tarpeisiin ja viidesosa piti järjestöllistä tukea merkittävänä läheisensä tarpeiden näkökulmasta. (Taulukko 1.)

Taulukko 1. Omaisten näkemykset eri tahojen antaman sosiaalisen tuen vastaavuudesta läheisensä tarpeisiin (%:a, n=258–794).

Perheenjäsenten antama tuki

Kyselyssä omaiset arvioivat eri tahoilta saatavaa sosiaalista tukea, joista yksi oli perheen antama tuki. Monet eri tekijät asuinpaikasta taloudelliseen tilanteeseen olivat yhteydessä omaisten vastauksiin.

Esimerkiksi omaisen asuinkunnalla oli yhteys näkemykseen perheen antaman tuen merkityksestä. Kaupunkimaisissa kunnissa asuvat arvioivat perheenjäsenten antaman tuen merkityksellisemmäksi kuin taajaan asutuissa tai maaseutumaisissa kunnissa asuvat omaiset. Vastaajat arvioivat perheen jäsenten tuen tarvevastaavuuden hyväksi erityisesti silloin, kun sairastunut läheinen oli lapsi tai oma sisarus.

Myös läheisen hoitokontakti tai sen puute vaikutti arviointeihin perheen antamasta tuesta. Omaiset, joilla ei ollut tietoa läheisensä hoitokontaktista tai jotka tiesivät hoitokontaktin puuttuvan, arvioivat perheen tuen vastaavan sairastuneen tarpeisiin heikommin kuin hoitokontaktin olemassaolosta tietoiset omaiset.

Omaiset, jotka kokivat olevansa ainoita, joiden perheessä on mielenterveyden ongelmia, arvioivat perheen antaman tuen merkityksen heikommaksi kuin muut.

Kyselyn avovastauksissa korostui kriittisyys omaisille jäävästä vastuusta:

”Minua harmittaa, että mielenterveyspotilaat jätetään omaisten kontolle…”.

Omaisen taloudellinen tilanne oli yksi arviointeihin vaikuttava tekijä. Sillä oli yhteys omaisen käsitykseen siitä, kuinka paljon muilta läheisiltä saatu tuki merkitsee sairastuneelle. Taloudellisen tilanteensa heikoksi kokeneet omaiset arvioivat muilta läheisiltä saadun tuen tarvevastaavuuden heikommaksi kuin muut.

Samoin etäyhteyksin sairastuneeseen yhteyttä pitäneet arvioivat, että muiden läheisten antama tuki vastaa heikommin sairastuneen tarpeisiin. Myös kokemuksilla muiden ihmisten leimaavasta puheesta ja mielenterveyden häiriöiden harvinaisuudesta perheissä oli samankaltainen yhteys arviointeihin muiden läheisten antaman tuen merkityksestä sairastuneelle.

Omaisen kokema syyllisyys ja häpeä läheisen ongelmista sekä ongelmien salaaminen liittyivät sosiaalisen tuen tarvevastaavuuden kokemuksiin. Syyllisyyttä ja häpeää kokevat sekä ongelmia salaavat omaiset arvioivat muiden läheisten antaman tuen vastaavan sairastuneen tarpeisiin heikoiten.

Ystävät tukevat

Sosiaalista tukea tarjoavat perheen lisäksi myös ystävät ja yhteiskunta.

Oman positiivisen mielenterveytensä kohtalaiseksi tai korkeaksi kokeneet omaiset arvioivat ystävien tuen vastaavan läheisensä tarpeisiin paremmin kuin positiivisen mielenterveytensä alhaiseksi kokeneet omaiset. Samankaltainen yhteys oli kokemuksissa omasta osallisuudesta ja arvioinneissa ystävien tuen merkityksestä sairastuneelle läheiselle.

Myös omaisen taloudellinen tilanne vaikutti siten, että taloudellisen tilanteensa melko hyväksi tai hyväksi kokeneet arvioivat positiivisemmin ystävien tuen vastaavuutta läheisensä tarpeisiin.

Omaiset arvioivat ystävien antaman tuen tarvevastaavuuden paremmaksi, jos sairastunut oli oma lapsi. Jos sairastunut oli oma vanhempi, niin ystävien tuen tarvevastaavuus arvioitiin heikommaksi.

Sairastuneeseen läheiseen etäyhteyksin yhteydessä olevat omaiset kokivat ystävien tuen tarvevastaavuuden muita heikommaksi.

Jos omaiset kokivat omien perheidensä olevan ainoita, jonka piirissä on psyykkisiä sairauksia, he todennäköisemmin kokivat ystävien tuen tarvevastaavuden heikkomaksi kuin muut. Samoin ystävien tuen tarvevastaavuuden arvioivat heikommaksi he, jotka häpesivät ongelmia perheessään tai pyrkivät salaamaan ne.

Sosiaali- ja terveysala reagoi ongelmiin

Yksi sosiaalisen tuen tarjoaja on julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto. Sen antaman tuen arvioivat muita heikommaksi omaiset, joiden läheiseltä ei ollut mielenterveyshäiriöön liittyvää diagnoosia.

Osallisuutensa korkeaksi kokeneet omaiset puolestaan arvioivat yksityiseltä sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilta itse ostettujen palvelujen tuen merkityksen muita suuremmaksi. Avovastauksissa kävi ilmi, että vakuutus ja oma taloudellinen tilanne mahdollistivat yksityissektorilta ostettavat palvelut.

”Hoitoon pääsyyn olemme joutuneet käyttämään yksityistä sektoria, onneksi vakuutus.”

 ”Kela terapia, meillä oli varaa omaosuuteen.”

Tukea tarjoavat myös mielenterveysalan tuen järjestöt.  Järjestöjen antaman tuen vastaavuutta läheisensä tarpeisiin arvioivat myönteisimmin omaiset, jotka kokivat positiivisen mielenterveytensä ja osallisuutensa korkeaksi. Toisaalta näiden omaisten joukossa oli myös eniten niitä, jotka eivät ilmaisseet tarvetta järjestölliselle tuelle.

Sairastuneen läheisensä kanssa yhdessä asuvat tai päivittäin yhteydessä olevat omaiset arvioivat muita harvemmin läheisensä tarvitsevan järjestöllistä tukea. Omaiset, joiden sairastuneella läheisellä ei ollut hoitokontaktia mielenterveyspalveluihin tai he eivät tienneet asiasta, arvioivat järjestöllisen tuen tarvevastaavuuden heikoimmaksi.

Myös omaiset, jotka kokivat perheidensä olevan ainoita mielenterveysongelmia omaavia ja olivat salanneet ongelmat, arvioivat järjestöllisen tuen vastaavan sairastuneen tarpeita heikoiten.

Kyselyn avovastauksissa osa omaisista korosti järjestöllisen toiminnan ja tuen merkitystä, mutta he kokivat niistä tiedottamisen vähäiseksi:

Järjestöt toimivat aktiivisesti, mutta työntekijät eivät niistä puhu riittävästi omaisille eikä ehkä kuntoutujillekaan”.

Yksi sosiaalista tukea tarjoava taho ovat vertaiset. 

Ne omaiset, jotka tapaavat sairastunutta läheistään päivittäin, arvioivat muita myönteisemmin vertaistuen tarvevastaavuutta. Jos sairastuneella läheisellä oli hoitokontakti mielenterveyspalveluihin, arvioivat omaiset vertaistuen merkitystä muita myönteisemmin.

Sen sijaan omaiset, jotka olivat salanneet läheisen mielenterveysongelmat, arvioivat vertaistuen merkityksen muita heikommaksi. Etäyhteyksin läheiseensä harvoin yhteyttä pitävät omaiset olivat myös muita kriittisempiä.

Jos omainen koki oman positiivisen mielenterveytensä ja osallisuutensa muita alhaisemmaksi, hän todennäköisemmin arvioi vertaistuen tarvevastaavuutta muita kriittisemmin. Näin arvioivat myös oman taloudellisen tilanteensa huonommaksi kokeneet.

Läheisensä kanssa samassa taloudessa asuvat omaiset arvioivat vertaistuen merkitystä läheisensä tarpeiden kannalta kriittisemmin kuin muut. Heissä oli toisaalta muita enemmän niitä, jotka eivät pitäneet vertaistukea tarpeellisena.

Pohdintaa sosiaalisen tuen merkityksestä

Sekä tarpeita vastaavan sosiaalisen tuen saaminen että sen antaminen ovat tärkeitä ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Mielenterveysomaisten hyvinvointitutkimuksen tulokset osoittavat, että omaisten näkemykset sairastuneen läheisen saamasta tuesta ovat yhteydessä heidän omiin kokemuksiinsa positiivisesta mielenterveydestä ja osallisuudesta.

Sosiaalisen tuen antaminen sairastuneelle läheiselle vaikuttaa myös omaisten kokemuksiin omasta osallisuudestaan ja psyykkisestä hyvinvoinnistaan.

Mielenterveyden haasteisiin voi liittyä stigma ja sen aiheuttama häpeä, syyllisyys ja salaaminen. Nämä ilmiöt ovat yhteydessä siihen, miten omaiset kokevat eri tahojen antaman tuen vastaavan sairastuneen läheisen tarpeisiin. Omaisten tiedonsaanti mielenterveyden häiriöistä ja niiden yleisyydestä on tärkeää senkin vuoksi, että se vaikuttaa heidän arvioihinsa sosiaalisen tuen merkityksestä sairastuneelle läheiselleen.

TEKSTI: Marjatta Martin, tutkimuspäällikkö, Lapin yliopisto. Minna Vuorio, FinFami ry. Tutkimus on toteutettu Recovery-toimintaorientaatio mielenterveyspalveluissa -hankkeessa.

Kaikki mielenterveysomaisten hyvinvointitutkimuksen artikkelit  finfami.fi/hyvinvointitutkimus

Pin It on Pinterest