Läheisille tärkein tuki on se, että sairastunut saa apua ja hyvää hoitoa ajoissa. Jokaiselle psyykkisesti sairastuneelle pitää taata hoitokontakti, jossa omainen tulee kuulluksi ja koko perhe huomioiduksi.
Suomessa on suuri mielenterveyspalveluiden hoitovaje ja alueellisia eroja palveluiden saatavuudessa. Mielenterveysongelman hoito toteutetaan pitkälti avohoidon palveluina sairastuneen kotona ja valitettavan usein sairastuneen läheinen vastaa avohuollon toteutumisesta.
Vaikka hoito tapahtuu sairastuneen kotona, omainen saa harvoin riittävästi tietoa sairastuneen hoitoon liittyen. Hoitoon liittyvän tiedon lisäksi omainen tuntee sairastuneen, huomaa voinnissa tapahtuvat muutokset ja voi osaltaan tukea avun hakemista ajoissa. Silti omaisia kuullaan hoitoon liittyen vain harvoin.
– Toivon, että hoitotaho ottaisi omaiset yhä paremmin huomioon tilanteessa, jossa läheinen joutuu hoidon piiriin, sanoo FinFamin kokemustoimija ja mielenterveysomainen Anita Ruutiainen, joka vastasi kysymyksiimme liittyen mielenterveysomaisten kuulemiseen ja huomioimiseen.
1. Psyykkisesti sairastuneen hoidon onnistumisen ja mielenterveysomaisten jaksamisen kannalta on tärkeää, että läheiset saavat riittävästi tietoa sairaudesta ja hoidosta ja tukea itselleen. Millä konkreettisilla keinoilla tiedonkulku mielenterveysomaisten ja ammattilaisten välillä varmistetaan? Millä tavoin psyykkisesti sairastuneen läheiset voidaan huomioida paremmin palveluissa?
”Vaikka kyseessä on täysi-ikäinen henkilö, voi hoitotaho kuunnella omaista. Konkreettinen esimerkki tästä on sopia soittoaika, jolloin omainen voi ottaa yhteyttä sairastuneen omahoitajaan ja mahdollisesti lääkäriin, jos on tarvetta.
Tämä rauhoittaa omaista ja hoitotaho saa paremman kuvan sairastuneen persoonasta ja sairauden tilasta.”
2. Lähes joka toinen (46%) mielenterveysomaisista on vaarassa masentua itse. Miten voidaan edistää mielenterveysomaisten hyvinvointia ja terveyttä?
”Omaista kuormittaa suunnattomasti läheisen huonovointisuus ja se johtaa nopeasti myös omaisen oman psyykeen horjumiseen ja jopa masentumiseen.
Sairastuneella pitäisi olla mahdollisuus saada hoitoapu todella nopeasti. Tämä helpottaisi myös läheisten jaksamista.”
3. Miten omaisia voidaan huomioida ja heidän hyvinvointinsa turvata jo läheisen sairastumisen alkuvaiheessa? Kerro oma myönteinen kokemuksesi tilanteesta, jossa sinut on huomioitu esimerkillisesti omaisena.
”Olisi hyvä, jos omaista kuultaisiin heti, kun sairastunut otetaan hoidon piiriin. Tämä rauhoittaisi omaista ja antaisi tunteen, että omainen ei ole yksin vaikeassa tilanteessa.
Omaiseni viimeisen sairaalajakson aikana sain todella hyvää palvelua: hoitotaho piti minut hyvin tietoisena hoidon aikana ja kotiuttamisen jälkeen myös hoidon jatkosuunnitelmista. Kokemus oli hyvin voimaannuttava.”
4. Positiivinen mielenterveys koostuu omista voimavaroista, sosiaalista suhteista ja mahdollisuuksista vaikuttaa omaan elämään. Miten itse ylläpidät mielenterveyttäsi? Miten mielestäsi voit edistää läheisten mielenterveyttä?
”Toimin aktiivisesti vapaaehtoistyössä FinFamissa, pidän yhteyttä ystäviin ja läheisiin esimerkiksi soittelemalla ja ulkoilen. Myös puutarha kutsuu pian hommiin. Lisäksi jumppaan sisällä, luen paljon, teen kuvaristikoita ja sudokuja ym. mielekästä ajankulua.”
5. Minkä yhden asian toivoisit tulevien päättäjien ja hoitotahojen muuttavan omaisten huomioimisessa?
”Haluaisin, että päättäjät ottaisivat mielen sairaudet todesta ja ohjaisivat rahaa mielenterveyspalveluihin. Ehkä silloin myös mielenterveysomaishoitajatkin saisivat ansaitsemansa korvauksen hoitotyöstä.”
Lisätiedot ja yhteydenotot
