Select Page

Mielenterveyspalveluiden katastrofaalinen tilanne vaikuttaa suoraan myös sairastuneen perheisiin ja läheisiin. Sosiaali- ja terveyspalveluihin pitää saada lisää osaamista vaativan läheistilanteen tunnistamisesta, tukemisesta ja ohjaamisesta läheisille suunnatun tuen piiriin. Ilman tukea sairastuneita voi olla yhden sijasta monta.

Joka toinen suomalainen kärsii mielenterveyden häiriöstä jossain vaiheessa elämäänsä. Sairastuneen ympärillä on aina myös läheisiä, joihin psyykkinen oireilu vaikuttaa. Vaikka aihe koskettaa suurta osaa suomalaisista, kuormittavan läheistilanteen vaikutuksia ja läheisten tuen tarvetta ei usein tunnisteta.

Normaalioloissakin lähes puolet (46 %) mielenterveysomaisista on vaarassa sairastua itse raskaan elämäntilanteen vuoksi. Koronan myötä mielenterveysomaisten psyykkinen kuormittuneisuus kasvoi: kun mielenterveyspalveluiden saatavuus heikentyi entisestään, sairastuneet joutuivat odottamaan useita kuukausia apua pahaan oloonsa. Tämä on kohtuuttoman pitkä aika niin sairastuneelle kuin hänen läheisilleenkin. Hätä, huoli ja vastuun lisääntyminen on ajanut mielenterveysomaiset jaksamisensa äärirajoille ja moni on uupunut itse. 

Odottaessa ongelmat pahentuvat ja kärjistyvät, jopa kohtalokkain seurauksin. Kun apua ei saa, vastuu sairastuneesta ja hänen hoidostaan kaatuu läheisten harteille. On äärimmäisen huolestuttavaa, että mielenterveyspalveluiden saatavuus ei ole kohentunut muuttuneen koronatilanteen myötä. Hoitovaje on suuri.

Mielenterveyden sairaus koskettaa aina perheenjäseniä tai muita läheisiä. Vaativan läheistilanteen ja sen vaikutusten tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta vältetään myös läheisten sairastuminen. Sosiaali- ja terveyspalveluissa läheistilanne jää monesti näkymättömäksi. Jos ammattilainen uskaltaa kysyä elämäntilanteen kokonaisuudesta myös somaattisten vaivojen yhteydessä, voi moni kuormittava omaistilanne tulla näkyväksi.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen yhteydessä voidaan vaikuttaa mielenterveysomaisten tunnistamiseen. Palveluita uudistettaessa on mahdollista luoda toimintatapoja, joissa psyykkisesti sairastuneiden läheiset ja heidän kuormittavat elämäntilanteensa tunnistetaan äitiysneuvolasta ikääntyneiden kotihoitoon ja perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon.

Kun ammattilaiset huomioivat ja rohkaisevat puhumaan omaistilanteesta ja antavat siitä tietoa, on mahdollista tarttua huolenaiheisiin riittävän aikaisessa vaiheessa. Asiallinen ja oikea tieto taas auttaa ymmärtämään sairastuneen läheisen käytöstä ja lisää omaisen keinoja selviytyä arjessa. On myös tärkeätä ohjata omaiset heille kohdennetun tuen pariin, esimerkiksi mielenterveysomaisjärjestö FinFamin toimintaan.

Mielenterveyden ongelmiin liitetty sosiaalinen stigma sekä perheille suunnattujen palveluiden pirstoutuneisuus vaikuttavat siihen, että perheet ja läheiset jäävät usein vaille tarvitsemaansa tukea. Tunnistamalla sairastuneelle läheisten henkilöiden tuen tarve vaikutetaan monen ihmisen elämään.

Myös psyykkisesti sairastuneiden läheisillä on oikeus saada apua ja voida hyvin.

Lisätiedot ja yhteydenotot

Pia Hytönen
Pia Hytönen

toiminnanjohtaja

p.  040 776 5911
[email protected]

Nimesi menee täällä

Your content goes here. Edit or remove this text inline or in the module Content settings. You can also style every aspect of this content in the module Design settings and even apply custom CSS to this text in the module Advanced settings.

Pin It on Pinterest