Valitse sivu

Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta esittää, että mielenterveysjärjestöjen rahoitus on turvattava budjettiriihessä tavalla tai toisella.

Valtiovarainministeriön esitys ensi vuoden budjetiksi merkitsisi kolmanneksen leikkausta kaikkien sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toiminnan rahoitukseen. Leikkaukset uhkaavat supistaa mielenterveysjärjestöjen toimintaa huomattavasti.

Mielenterveysjärjestöjen tarjoama psykososiaalinen tuki sekä työ psyykkisen kriisinkestävyyden vahvistamiseksi ja koronakriisistä selviytymiseksi ovat kipeästi tarpeen. Edistävä ja ehkäisevä työ on kustannusvaikuttavaa ja säästää yhteiskunnan varoja. Nyt järjestöt joutuvat varautumaan toiminnan supistamiseen tai jopa alasajoon.

Kriisin aikana erityisesti mielenterveysjärjestöjen toiminnan tärkeys on noussut näkyvästi esille. Järjestöt ovat tukeneet kriisin keskellä palveluiden ulkopuolelle jääneitä ja tavoittaneet kokonaan uusia avuntarvitsijoita. Samalla ne ovat tuottaneet tietoa ja työkaluja koko väestön kriisinkestävyyden tueksi.

“Ilman järjestöjen arvokasta työtä ja tukea olisimme tuskin selvinneet kriisistä näin hyvin sosiaalisen hyvinvoinnin ja henkisen kestävyyden osalta. Järjestöt ovat toiminnallaan merkittävästi tukeneet sekä täydentäneet julkista sektoria ja sen tekemää työtä”, neuvottelukunnan puheenjohtaja Tarja Filatov sanoo.

Mielenterveysjärjestöjen kriisi- ja vertaistyön rahoitus on turvattava

Täyttämättä jääneet mielenterveyspalvelujen tarpeet ovat kasvaneet koronakriisin aikana niin, että voimme puhua jopa mielenterveyskriisistä. Mielenterveyskuntoutujien palveluita on suljettu tai siirretty etäyhteyksien päähän.

Psyykkisen tuen tarpeet ovat lisääntyneet myös niillä, joilla ei ole ollut aikaisemmin tarvetta tukeen. Järjestöjen tekemän mielen hyvinvointia ja kriisinkestävyyttä edistävän työn tarve on kasvanut yhteiskunnan kaikilla sektoreilla ja ikäryhmissä, varhaiskasvatuksesta seniorityöhön. Myös avun tarve on kasvanut samalla kun hoidon saaminen vaikeutunut. Mielenterveysjärjestöjen tekemä tärkeä kriisi- ja vertaistyö olisivat suoraan vaarassa leikkausten toteutuessa. 

Esimerkiksi yhteydenotot valtakunnalliseen Kriisipuhelimeen ovat kasvaneet vuoden alusta kesäkuun loppuun mennessä yli 40 prosenttia,  ja keskusteluja on käyty lähes 60 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna vastaavana ajanjaksona. Itsetuhoisten yhteydenottojen määrä moninkertaistui keväällä verrattuna samaan ajanjaksoon vuotta aikaisemmin. 

Järjestöt ovat onnistuneet vastaamaan kasvaneeseen tarpeeseen suuntaamalla uudelleen resurssejaan ja kouluttamalla uusia vapaaehtoisia. Ennakoidut leikkaukset supistaisivat kriisiauttamista merkittävästi. Kriisipuhelimeen ja -chattiin sijoitetun euron on arvioitu tuottavan viiden euron säästön.

Mielenterveysomaisten osalta rahoituksen väheneminen uhkaisi suoraan omaisten keskeisiä tukipalvelujen muotoja ja jättäisi omaiset kuormittavassa elämäntilanteessaan yksin ja vaille apua. Muun muassa omaisneuvonnan ja vertaistuen avulla on lisätty mielenterveysomaisten hyvinvointia,  vähennetty vaikean tilanteen kuormittavuutta ja näin ehkäisty ongelmien syvenemistä. 

Mielenterveysongelmista kärsivien tukiryhmät, ohjaus sekä neuvonta vähenisivät merkittävästi. Kolmanneksen leikkaus voisi pahimmillaan tarkoittaa myös joidenkin mielenterveysjärjestöjen olemassaolon vaarantumista. 

Järjestöt tekevät merkittävää työtä mielenterveyskuntoutujien arjessa. Vuoden 2019 Mielenterveysbarometrin mukaan 76 prosenttia kuntoutujista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että järjestöjen ja vapaaehtoistyön tuella mielenterveyskuntoutuja pystyy elämään normaalia elämää.

Vaikka järjestöt nojaavat usein vahvasti vapaaehtoisuuteen, niin vapaaehtoistyö ei synny itsestään vaan edellyttää resursseja vapaaehtoisten koulutukseen, tukeen ja ohjaukseen. Järjestöjen vapaaehtoisverkostojen ja ammattilaisten yhteistyönä tarjoamaan panosta väestön mielenterveyden hyväksi ei ole mahdollista korvata julkisen sektorin työnä.

Mielenterveystyö on keskeinen keino työllisyysasteen nostamisessa

“Valtiovarainministeriön esittämä leikkaus heikentäisi mielenterveyttä edistävää, ylläpitävää ja kuntouttavaa työtä. Tämä tapahtuisi tilanteessa, jossa mielenterveyden häiriöt ovat jo tällä hetkellä suurin työelämän ulkopuolelle jäämisen syy esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeiden, sairauspoissaolojen ja pitkittyvän työttömyyden kautta”, Filatov kertoo.

Järjestöt kehittävät ja tarjoavat työkaluja ja palveluja psyykkisen työkyvyn edistämiseen. Niiden toiminnasta leikkaamalla nämä kustannukset kasvaisivat edelleen ja työvuosia menetettäisiin lisää, vaikka samalla etsitään uusia toimia työllisyyden vahvistamiseksi.

Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta esittää, että budjettiriihessä järjestöjen rahoitus on turvattava akuutisti tavalla tai toisella. Ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseksi pelihaittojen vähentäminen on todella tärkeää, mutta erityisesti tässä tilanteessa laskevat Veikkauksen tuloutukset tulee kompensoida järjestöille täysimääräisesti tai hinta on sosiaalisesti sekä kansantaloudellisesti kestämätön.

Pitkällä aikavälillä kansalaisjärjestöjen rahoitukseen tulee löytää kestävä ratkaisu, joka turvaa järjestöjen rahoituksen pitkäjänteisesti siten, että rahoitus ei olisi vuosittain leikkausten uhkaama. 

Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen kokoama kaikkien eduskuntapuolueiden yhteistyöelin. Mielenterveysjärjestöistä neuvottelukunnassa ovat mukana Mielenterveysomaisten keskusliitto –FinFami ry, MIELI Suomen Mielenterveys ry, Mielenterveyden keskusliitto  ja Psykosociala Förbundet. 

Lisätiedot ja yhteydenotot

Pia Hytönen
Pia Hytönen

toiminnanjohtaja

p. 040 776 5911
[email protected]

Pin It on Pinterest