Valitse sivu

Kun sairastunut ei saa apua, läheisten huoli ja hoitovastuu sairastuneesta kasvaa entisestään.

SOSTEn (Suomen sosiaali ja terveys ry) tuoreen Sosiaalibarometri 2020 mukaan ammattilaisten huoli mielenterveyskuntoutujista kasvoi edellisvuoteen verrattuna voimakkaasti. Koronaepidemian myötä mielenterveyspalveluiden saatavuus on heikentynyt ja monen mielenterveyskuntoutujan tila suorastaan romahtanut.

 Me FinFamissa olemme huolissamme myös mielenterveyskuntoutujien omaisten jaksamisesta. Käytännössä mennyt koronakevät on monessa tapauksessa tarkoittanut sitä, että mielenterveyspotilaiden on pitänyt pärjätä kotona omin avuin, usein perheenjäsenen tai muun läheisen tuella.

 Jatkuvassa hoito- jopa valvontavastuussa olevalla omaisella on paljon vastuuta, mutta usein vain vähän tietoa ja tukea toimintansa pohjaksi. Raskas tilanne ja jatkuva huoli uuvuttaa ja voi johtaa helposti siihen, että myös mielenterveyspotilaan omainen sairastuu. Tutkimusten mukaan normaalioloissakin lähes puolet mielenterveysomaisista on vaarassa masentua itse.

 Erityisen huolissamme olemme lapsiomaisista ja nuorista hoivaajista. Koronan aiheuttama poikkeusaika on ollut osalle vanhempia raskasta, jolloin mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä jaksamattomuus ovat voineet korostua. Perheiden lapsille ja nuorille on langennut mittavia vastuita oman vanhempansa tai sisarustensa hoivasta ja perheen arjen sujumisesta. Pahimmillaan tilanne perheessä on johtanut siihen, että jopa lapset ovat ajautuneet omaishoitajan rooliin. Näin ei saa olla. Kenenkään alaikäisen ei tule kantaa aikuiselle kuuluvaa huolenpitovastuuta sairastuneesta vanhemmastaan ja perheen arjesta.

 Vaikka mielenterveysomaisen hoitovastuu sairastuneesta läheisestä on koronan aiheuttaman tilanteen myötä kasvanut, mielenterveysomaiset ovat jääneet yhä useammin yksin. Tilanne on joiltain osin jopa hälyttävä: pahimmillaan sairastuneiden läheiset ovat ajautuneet tilanteeseen, jossa he ovat jääneet kokonaan ilman hengähdystaukoja ja heidän sairastunut läheisensä ilman minkäänlaista hoitoa.

 Mielenterveyspalvelut ja niiden saatavuus on mitoitettava ja muokattava sen mukaan, mitä sairastuneen hoito vaatii. Kenenkään sairastuneen ei tule joutua odottamaan hoitoon pääsyä, vaan riittävää ja oikea-aikaista apua tulee saada ajoissa. Erityisesti matalan kynnyksen ennaltaehkäisevät mielenterveyspalvelut sekä psykososiaalisen tuen saatavuus on taattava, myös poikkeusaikana. Välittävien kohtaamisten, tilannetta avaavien ja ammattilaisten kanssa käytyjen keskusteluiden sekä yhdessä tehtävien tukitoimenpiteiden kautta helpotetaan koko perheen omaistilannetta ja sairastuneen läheisten huolta.

 Sairastuneen hoitoon pääsy ja vastuu hoidosta ei saa kaatua omaisten harteille. Perheille on tarjottava riittävää varhaista tukea, eikä lapsia ja nuoria saa unohtaa selviämään yksin. Meidän täytyy kuulla heikotkin signaalit, eikä yhtään avunpyyntöä voi sivuuttaa tai jättää huomiotta.

 Jos emme pidä huolta myös sairastuneen läheisten jaksamisesta ja tuesta, hoidossa on sairastuneen lisäksi myös omainen. Nyt jos koskaan tarvitaan ennakointia ja rohkeita toimia perheiden tukemisen muodossa.

Lisätiedot ja yhteydenotot

Pia Hytönen
Pia Hytönen

toiminnanjohtaja

p. 040 776 5911
[email protected]

Pin It on Pinterest