Valitse sivu

Vanhemman mielenterveyden ongelmat koskettavat aina koko perhettä. Lapsiomaisten ja nuorten hoivaajien tilanne on tunnistettava nykyistä paremmin, sillä heillä on merkittävästi kohonnut riski sairastua mielenterveyden ongelmiin ja ajautua ulkopuolisuuteen. Perheiden varhaisia tukimuotoja on kehitettävä, eikä lapsia ja nuoria saa unohtaa selviämään yksin.

Lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat ovat Suomessa näkymätön ryhmä. Heidän tunnistamisensa on kansainvälisestikin mitattuna heikolla tasolla ja tukipalvelut ovat riittämättömät. Tähän on saatava muutos.

Tutkimukset puhuvat karua kieltään. Mielenterveyden ongelmilla on taipumus siirtyä sukupolvelta toiselle. Yli puolet masentuneiden vanhempien lapsista sairastuu itse, useimmiten alle 25-vuotiaana. Monesti sairaus johtaa yksinäisyyteen, opintojen keskeyttämiseen, pitkiin sairauslomiin ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelma on myös yksi merkittävimmistä tekijöistä nuoren syrjäytymiselle. Vanhemman itsemurha kolminkertaistaa lapsen itsemurhariskin.

Nykypäivän Suomessa lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat eivät saa tarvitsemaansa apua. Tämä nousi esille myös FinFamin tuoreessa, nuorille teettämässä kyselyssä: reilu puolet vastaajista ei ollut saanut mitään apua tilanteessa, jossa läheinen sairastaa psyykkisesti. Havainto on linjassa sen tiedon kanssa, että vain puolet mielenterveyden häiriöistä kärsivistä suomalaisista saa tarvitsemaansa hoitoa.

Otsikko on FinFamin kyselyyn vastanneen nuoren suora lainaus. Se kuvaa hyvin sitä epätoivoa ja ahdistusta, jota huolta kantavat nuoret tilanteessaan kokevat. Nuoret kuvaavat mielenterveyspalveluita vaikeasti tavoitettaviksi ja palveluiden kokonaisprosessia lannistavaksi. Pitkät jonotusajat, ongelmien vähättely ja huonot kohtaamiset ammattilaisten kanssa toistuivat vastauksissa. Apua kaivataan erityisesti mielenterveyden ammattilaisilta: nuoret toivovat helpommin saavutettavaa tietoa mielenterveyden haasteista sekä nopeaa pääsyä terapiaan. Tärkeäksi kohosi myös läheisen mielenterveysongelmia koskevan tilanteen tunnistaminen.

Ylisukupolvisten ongelmien kierteet voidaan katkaista, eikä niiden tarvitse olla kohtalo. Varhaiskasvatuksella ja koululla on tässä tärkeä rooli. Päiväkoteihin ja kouluihin tarvitaan lisää varhaisen puuttumisen ja psykososiaalisen tuen resursseja. Myös perheiden peruspalveluihin tulee panostaa. Tulevassa hallitusohjelmassa tulee kiinnittää huomiota lapsivaikutusten arviointiin sekä lakivalmistelussa että palveluiden ja resurssien jaon suunnittelussa. Toisin sanoen lapsen etu tulee huomioida päätöksenteossa entistä paremmin.

Suuressa mittakaavassa kyse on siitä, millaisen yhteiskunnan haluamme. Jokaisella on oikeus turvalliseen, tasapainoiseen ja hyvään elämään. Meidän kaikkien vastuulla on välittää ja puuttua. Tunnistetaan, tunnustetaan ja tuetaan ajoissa näkymättömiksi jääviä lapsia ja nuoria.

Lisätiedot ja yhteydenotot

Pia Hytönen
Pia Hytönen

Toiminnanjohtaja

p. 040 776 5911

[email protected]

Lisätiedot ja yhteydenotot

Sanni Sihvola
Sanni Sihvola

Asiantuntija, lapset ja nuoret

p. 040 192 2811

sanni.sihvola
@finfami.fi

Aiheesta muualla

Pin It on Pinterest