Mitä elämä poikkeusajan Suomessa on mielenterveysomaisena

Mitä poikkeusaika on tuonut ihmisten elämään? ERÄTAUKO-keskusteluiden tavoitteena on muodostaa laaja näkymä yhteiskuntamme tämänhetkisestä olotilasta eri kohderyhmillä. Keskusteluiden järjestäjinä on monenlaisia toimijoita, kuten esimerkiksi järjestöjä, kuntia ja valtionhallinto.

ERÄTAUKO-säätiö kokoaa kaikista keskusteluista koonnin valtiovarainministeriölle, joka toimittaa yhteenvedon myös valtionhallinnolle ja kuntiin. Poikkeusajan ERÄTAUKO-keskustelut toteutuivat verkkokeskusteluina. FinFamissa kuulimme omaisia siitä, mitä elämä poikkeusajan Suomessa on silloin, kun läheisellä on mielensairautta?

Mielenterveysomaiset kokivat ERÄTAUKO-keskustelun voimauttavana, merkityksellisenä ja tärkeänä. Keskustelu nosti esiin omaisten moninaiset tilanteet ja niiden kanssa selviämisen haasteita.  Tilanne arjessa on erilainen myös poikkeusaikana, jos läheisen psyykkinen sairastuminen on tapahtunut hiljattain tai jos siitä on jo pidempi aika, jolloin läheisen tukiraamit hoidon ja kuntoutumisen osalta ovat olemassa.

Keskusteluun osallistuneet omaiset toivat esiin huolensa poikkeusaikana paitsi läheisen sairauteen, sen hoidon puutteeseen, koronatartuntaan, läheisen liikkumisvapauteen ja itsemääräämisoikeuteen liittyen.

Huoli tartunnasta ja sairastuneen läheisen hoidosta ja yhteydenpidoista eri tahoihin vaatii omaiselta tasapainoilua. Poikkeusaika näyttäytyy omaisten elämässä siten, että läheisen hoitokontaktit ovat joko vähentyneet tai ne ovat kokonaan katkolla. Myös terapia-ajat ovat siirtyneet eteenpäin. Näissä tilanteissa omainen joutuu tasapainoilemaan ja kantamaan vastuuta läheisen arjen sujumisesta ja hoidosta. Usein omainen joutuu myös puntaroimaan sitä, milloin olla yhteydessä hoitavaan tahoon ja milloin vaatia läheiselle hoitoa. Myös oma talous ja talouden epätasapaino aiheuttavat huolta omaisille sekä oma terveys ja terveenä pysyminen. Jos omainen sairastuu, sillä on välittömiä vaikutuksia myös psyykkisesti sairastuneeseen läheiseen.

On ensiarvoisen tärkeää että itse pysyy terveenä. Jos itse sairastuisin, niin oltaisiin ongelmissa, koska olen se, joka hoitaa monen asiat.

Keskustelussa nostettiin esiin myös omaisen huoli oikean tiedon saamisesta läheisen kuntoon liittyen, mikäli sairastunut läheinen ei asu samassa taloudessa omaisen kanssa. Puhelinyhteyden kautta ei aina saa oikeaa kuvaa läheisen tilanteesta tai yhteydenpito saattaa ontua.

Samassa taloudessa sairastuneen kanssa asuvien omaisten tilanteessa tuotiin esiin se, miten poikkeusaikana terapian puuttuessa omainen pyrkii huolehtimaan läheisen säännöllisestä arjesta ja päivärytmistä. Esiin tuotiin myös se, miten poikkeustilanne voi vaatia omaisen aktiivisuutta ja selvittelyä liittyen läheisen asumispalveluun, hänen liikkumisvapauteen ja itsemääräämisoikeuden rajaamiseen.

Luottamusta ja toivoa tulevaan

Omaisten mukaan koronatilanteessa auttaa perusluottamus parempaan, vaikka läheisen hoito, lääkitys ja terapia ovat huonoa tai niitä ei ole. Lähes kaikki keskustelijat korostivat toivon näköalan merkitystä. Esiin tuotiin myös arjessa jaksamisen osalta se, miten aikaisempien haastavien aikojen myötä omaisille on kehittynyt erilaisia keinoja selviytyä ja jaksaa vaikeina aikoina.

Keskustelijat kertoivat vapaa-ajan keinojen lisäksi erilaisista keinoista suhteessa kuntoutujaan ja hänen asioidensa hoitamiseen. Esimerkiksi tapoja, miten olla yhteydessä viranomaisiin. Keinot olivat samoja, joita omainen joutui käyttämään alkuvaiheessa, kun läheinen oli juuri sairastunut psyykkisesti. Toisaalta tuli esiin huoli: jos nyt olisi akuutti tilanne – toimisiko hoito silloin?

Omaiset kokivat, että aikaisemmista haasteista opitut selviytymiskeinot voivat auttaa myös tässä tilanteessa pärjäämisessä. Omasta selviytymispakista käyttöön on otettu esimerkiksi harrastuksia kuten liikunta ja luonto, mutta myös työ koettiin jaksamista tukevana tekijänä. FinFamin tuki on ensiarvoisen tärkeää ja ystävät, joiden kanssa kommunikoida.

Keskusteluun osallistuneet omaiset kertoivat, että niin poikkeustilanteessa, kuin muulloinkin on tärkeää huomioida omaisen kokemus läheisen hoidon osalta. Omaisilla on tietoa, josta voi olla hyötyä psyykkisesti sairastuneen hoidossa ja mikä tukisi myös omaisen jaksamisessa. On hyvä huomioida omaisten kokemusasiantuntijuus läheisen sairastumisen tilanteesta. Muistaa myös kuulla omaisia ja kysyä heidän jaksamisestaan.

“Luotan siihen, että syksyllä kaikki on toisin. Ei ehkä siten kuin maaliskuussa, mutta saadaan silti tavata toisiamme. Luotan siihen. Elämä kantaa, kun itse voin nyt hyvin, samoin kuntotutuja. Täytyy vain uskoa huomiseen. FinFamilla myös nettivertaistukea ja tullut tietoa syksyn jutuista, ne luo toivoa”

#erätauko #poikkeusajandialogit