Valitse sivu

Kysyimme psykiatrian ammattilaisilta näkemyksiä omaisten huomioinnista, toipumisen tukemisesta ja osallistumisesta sairastuneen läheinen hoitoon ja kuntoutukseen. Vastaajina olivat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä Mikko Ketola ja Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluista Marja Nordling.

 

Mikko Ketola, kliinisen hoitotyön asiantuntija/hanketyöntekijä, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri:

Miten Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin psykiatrian palveluissa huomioidaan omaiset ja miten tuette omaisen toipumisprosessia?

Kun potilas ohjautuu avo- tai osastohoitoon, selvitetään aina perhetaustat osana hoidon suunnittelua. Omaiset pyritään aina ottamaan huomioon ja aktiiviseksi osaksi potilaan hoitoa. Tämä ei tarkoita, että hoitovastuuta siirrettäisiin omaisille vaan sitä, että heidän merkityksensä potilaan elämässä ymmärretään. 

Omaisten mukaan ottoa voidaan lisätä mm. hoitotahdolla, jossa potilas määrittää lähiomaiset, joihin hoitotaho voi olla yhteydessä, jos vointi heikkenee yllättäen

Organisaatiomme tekee yhteistyötä FinFami Etelä-Pohjanmaan kanssa ja ensi vuonna valmistuvaan uudisrakennukseemme tulee mm. perhehuoneita. Järjestämme myös ilmaisia, kaikille avoimia luentoja. Luentojen aiheet vaihtelevat yleispätevimmistä diagnoosipohjaisiin. Aiheita voi olla mm. kaksisuuntainen mielialahäiriö, auttajan jaksaminen tai suru.

Luennoilla on aina mukana kokemusasiantuntija tuomassa oman näkökulmansa ja kasvonsa toipumiselle. Suunnitteilla on kaikille avoimien ryhmämuotoisen kurssitoiminnan aloittaminen, joka on enemmän ryhmässä tekemistä kuin luennoilla istumista. Luentojen ja kurssien tarkoitus on vähentää mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa ja jakaa tietoa. EPSPH on järjestänyt 2010 alkaen kokemusasiantuntijakoulutusta, johon voivat osallistua myös omaiset. Lisäksi järjestetään omaisten vertaistukiryhmiä.

Miten omaisten mukaan ottaminen vaikuttaa kuntoutumisen edistymiseen?

Kun omaiset ovat aktiivisesti mukana potilaan toipumisprosessissa, potilaalla on enemmän voimavaroja hyödynnettävänä. Omaiset tuntevat potilaan kaikista parhaiten, joten heidän mukanaolonsa antaa hoitotaholle tietoa siitä, millainen potilas on ollut ennen sairastumista.

Omaiset ovat potilaan tuki ja turva, jonka merkitystä toipumiselle ei pidä vähätellä. On ensiarvoisen tärkeää, että potilas, omaiset ja hoitotaho ovat sitoutuneita samoihin tavoitteisiin.

Millaisia hyötyjä näet siinä, että omaisten kokemusasiantuntijuus huomioidaan hoidossa ja kuntoutuksessa?

Omaiskokemusasiantuntijat ovat tärkeä vertaistuki potilaan omaisille, mutta heidän asiantuntijuuttansa voidaan hyödyntää myös muilla tavoilla.

Potilas voi tavata omaiskokemusasiantuntijaa ja saada ymmärrystä siihen, miten omat omaiset voivat sairastumisen kokea.

Omaiskokemusasiantuntijat antavat myös näkökulmaa hoito-organisaatiolle siitä, miten omaiset tulee huomioida ja miten heidän tieto-taitoansa voidaan hyödyntää potilaiden hoidossa.

Mitä haasteita näet omaisten huomioinnin toteutumiselle?

Omaisten mukana olo edellyttää potilaan lupaa, mikä voi joskus olla esteenä omaisten huomioimisessa. Näistä haasteista pyritään aina keskustelemaan potilaan kanssa ja pääsemään yhteisymmärrykseen omaisten osallisuudesta. Hoitotahto on yksi tätä haastetta helpottava väline.

Perheiden huomiointi tulee olla osa hoidon rutiineja, eikä niiden toteutuminen saa olla riippuvaista eri työntekijöiden valveutuneisuudesta.

 

Marja Nordling, osastonhoitaja, Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelut:

Miten Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluissa huomioidaan omaiset ja miten tuette omaisen toipumisprosessia?

Organisaatiossamme omaisten huomiointi on keskeinen periaate ja perheiden ja läheisten huomioimiseksi on laadittu ohjeistus. Omaiset ovat tervetulleita mukaan vastaanotoille, tästä mainitaan kutsukirjeessä erikseen. Liikkuva psykiatrinen työryhmä tekee vaikeissa elämäntilanteissa olevien potilaiden luo kotikäyntejä, joilla myös omaiset saavat tukea ja neuvontaa. Omaisilla on myös mahdollisuus varata aika läheistään hoitavan yksikön omaisneuvontaan. Omaisten huomiointia on kehitetty FinFamin kanssa. Yhteistyössä järjestetään Läheisen lähellä -iltoja, joissa tarjolla on tietoa psykiatrisista palveluista ja FinFamin toiminnasta sekä omaisten kokemuksia. Uusin yhteistyömuoto on omaisten vertaistukipuhelin, johon vastaa FinFamin omaiskokemusasiantuntija. Joissakin yksiköissä on koulutuksellisia ryhmiä omaisille.

Vaikka omaisten huomiointi on meillä rakenteissa, riippuu sen toteutuminen viime kädessä kunkin työntekijän valmiudesta kohdata omaisia. Joidenkin työote on luonnostaan perhekeskeinen, mutta osa työntekijöistä kaipaa tukea ja koulutusta. Järjestämme säännöllisesti koulutuksia, jotka vahvistavat työntekijöiden valmiuksia omaisten kohtaamiseen.

Työntekijät, jotka tuntevat FinFamin toimintaa, huomioivat luultavasti omaisia paremmin kuin työntekijät, joille FinFami ei ole tuttu.

Miten omaisten mukaan ottaminen vaikuttaa kuntoutumisen edistymiseen?

Pääsääntöisesti omaisten ottaminen mukaan hoitoon vaikuttaa kuntoutumisen edistymiseen myönteisesti. Toipuminen etenee hyvin, kun on yhdessä luotu selkeät tavoitteet, joihin sairastunut, läheiset ja hoitotaho sitoutuvat. Kun kaikilla on yhteinen näkemys, niin kuntoutuja kokee saavansa toipumiseensa tukea sekä läheisiltään että hoitavalta taholta. Lähiomainen huomaa yleensä voinnissa tapahtuvat muutokset ja tukee osaltaan avun hakemista ajoissa. Omaiset ovat tärkeä ja luonnollinen tukiverkko sairastuneelle.

Joskus omaisilla on kovin erilaiset näkemykset tavoitteista ja keinoista kuin potilaalla itsellään ja hoitavalla taholla. Joskus myös omaisilla on keskenään hyvin ristiriitaiset ja erilaiset näkemykset sairastuneen tilanteesta, tavoitteista ja hoidosta. Nämä ristiriitatilanteet kuormittavat kuntoutujaa ja luovat kuntoutumista heikentävät ilmapiirin.

Joskus olen kohdannut hyvää tarkoittavia ylihuolehtivaisia lähiomaisia, jotka haluavat olla avuksi ja auttavat kuntoutujaa tekemällä asioita hänen puolestaan. Vaikka tällaisella toiminnalla on aina hyvä tarkoitus, niin se estää kuntoutumista. Kuntoutuja ei pääse kokeilemaan omia siipiään eikä koe onnistumisen kokemuksia, joita tarvitaan itsetunnon ja pärjäämisen tunteen vahvistumiseksi.  Hän voi kokea, että häneen ei luoteta. Myös omaisella on suuri riski uupumiseen, mikäli hän ottaa huolehtiakseen kaiken mahdollisen sairastuneen puolesta.

Onkin tärkeää yhdessä avoimesti keskustella ja sopia keinoista, joilla tuetaan parhaiten toipumisen etenemistä. Samalla voidaan tukea myös omaisia rajaamaan omaan auttamishaluaan ja huolehtimaan enemmän omasta hyvinvoinnistaan.

Millaisia hyötyjä on siitä, että omaisten kokemusasiantuntijuus huomioidaan hoidossa ja kuntoutuksessa?

Palveluiden käyttäjillä ja läheisillä on arvokasta kokemustietoa palveluista. Organisaatiomme johtoryhmässä on mukana kaksi kokemusasiantuntijaa, joista toisella on kuntoutujatausta ja toinen on omainen. Kokemukseni mukaan heidän näke-myksiään kuunnellaan johtoryhmässä tarkasti: kokemuspuhe on hyvin vakuuttavaa ja vaikuttavaa. Asiakasraadissa, jossa toimii toistakymmentä palveluiden käyttäjää ja omaista, otetaan kantaa johdolta tai yksiköistä tulleisiin asioihin tai voidaan tehdä esityksiä toiminnan kehittämiseksi. Asiakasraadin jäsenet kutsutaan henkilöstön kehittämis- ja infotilaisuuksiin neljästi vuodessa.

Muutama vuosi sitten palkkasimme organisaatioomme työsuhteessa olevan kokemusasiantuntijan, joka oli taustaltaan omainen. Hän loi toimintatavat, joiden pohjalta seuraaviin määräaikaisiin työsuhteisiin tulleet kokemusasiantuntijat ovat voineet toimintaa jatkaa. Tulevaisuudessa näen kokemusasiantuntijoiden roolin entistä vahvempana julkisissa palveluissa.

Millaisia haasteita näet omaisten huomioinnin toteutumiselle?

Mielenterveyspalveluita tarvitsevien määrä kasvaa jatkuvasti ja lisää siten työmäärää, mutta henkilöresursseja ei ole varaa lisätä ja psykiatrian erikoislääkäreistä on pula. Työpaineiden ja kiireen keskellä omaisen huomioiminen voi jäädä vähäiseksi, vaikka työntekijällä siihen vilpitön halu ja tahto olisikin.

Terveydenhuollon ja lääketieteen koulutus oli ainakin omana opiskeluaikanani hyvin yksilökeskeistä, joten opiskelu ei antanut riittävästi valmiuksia omaisten ja perheiden kohtaamiseen. Toivottavasti terveydenhuoltoalan koulutuksessa nykyisin painotetaan perhe- ja verkostokeskeisyyttä. Sosiaalityöntekijöiden koulutukseen nämä näkökulmat ovat onneksi perinteisesti kuuluneet.

Joskus sairastunut kieltää yhteydenpidon omaisiin. Työntekijän tulee tätä noudattaa, vaikka se ei näyttäisi olevan sairastuneen edun mukaista. Omainen ja läheinen voi kuitenkin ottaa yhteyttä hoitavaan työntekijään ja kertoa oman näkemyksensä ja huolensa. Työntekijä voi aina kuunnella ja antaa tietoa yleisellä tasolla, puhumatta lainkaan sairastuneen asioista. Usein käy myös niin, että toipumisen edetessä sairastunut peruu kiellon ja yhteistyö omaisten kanssa toteutuu.

Juttu on julkaistu Labyrintti-lehden numerossa 3/20, jonka teemana on mielenterveysomaisen toipuminen

 

 

 

 

Lisätiedot ja yhteydenotot

Minna Kallunki
Minna Kallunki

Erityisasiantuntija, Recovery-mielenterveyspalveluissa -hanke

p. 045 800 4903
minna.kallunki@finfami.fi

Pin It on Pinterest