Mielenterveyden heikkenemisen taustalla on monia syitä, mutta yksi niistä on varmasti se, että meillä on yhä vähemmän aikaa lähimmäistemme kohtaamiseen ja kuunteluun. Työkeskeinen ja kiireinen elämäntapamme vähentää kohtaamisia, joilla voisi olla suuri merkitys sekä ongelmien vähentämisessä että varhaisessa puuttumisessa.
Erityisesti nuorten kohdalla näkyy selvästi, että korona-aika lisäsi monella tavalla yksinäisyyttä ja masentuneisuutta. Kun tähän liittää aikamme uhkaavat kuvastot – ilmastokriisin, luontokadon, sodat ja konfliktit – ei ole ihme että nuorten masentuneisuus, ahdistuneisuus ja mielenterveysongelmat ovat olleet voimakkaassa kasvussa.
Samaan aikaan koetaan, että mielenterveyspalvelut ovat heikentyneet ja jonojen pituus kasvanut. Myös taloudellinen ahdinko perheissä on kasvanut inflaation ja korkojen nousun myötä.
On tärkeää, että puhumme avoimesti ongelmistamme ja kannustamme toisiamme hakemaan ammattilaisten apua. On koko yhteiskunnan kannalta tärkeää, että mielenterveyteen kiinnitetään enemmän huomiota.
Oma kokemukseni on, että kun läheisten tai ystävien piirissä on mielenterveysongelmia, myös läheisten taakka voi olla raskas. Huoli, byrokratian rattaissa toisen puolesta asioiminen ja unettomat yöt vetävät myös läheisen helposti ”mustaan kaivoon”.
Toivoisin, että mielenterveyspalvelujen kynnys olisi aina mahdollisimman matala niin asiakkaalle kuin hänen läheisilleenkin.
Tarvittaisiin ”mielenterveyskioskeja”, joihin voisi poiketa, joista saisi neuvoja ja pyytää apua vaikkapa läheisensä puolesta. Ammattilaisen avun ohella turvallinen läheinen tai lapsen ja nuoren kohdalla aikaansa käyttävä aikuinen voi olla elämän ratkaiseva muutostekijä.
Omassa elämässäni lepo, läheiset ja luonnossa liikkuminen ovat tärkeitä henkisen hyvinvoinnin lähteitä. Tärkeää on myös, että ystäväpiirissä on monenlaista väkeä, ettei työ ja sen mukana tuomat huolet varjosta liikaa vapaa-aikaa. Itselleni myös hiihto ja musiikki ovat harrastuksia, jotka auttavat rentoutumaan.
Nykyään puhutaan paljon tekoälystä. Kokeilin viime kesänä Chat-GPT:ta, ja ensimmäinen kysymykseni tekoälylle oli, ”miten on sielusi laita”? Tekoäly vastasi vielä tuolloin: ”Olen kone, minulla ei ole sielua.”
Sitten tein toisen kysymyksen – eli saman monikossa: ”Miten on sielumme laita?” Tekoäly vastasikin nyt sujuvasti kertoen sielusta ja sielun käsitteestä eri uskonnoissa ja filosofioissa. Loppulause oli: ”Jos Sinulla kuitenkin on sielullisia ongelmia, käänny ammattiauttajan puoleen.” Ei yhtään huono ehdotus tekoälyltä.
Kirjoittaja on Vihreiden kansanedustaja ja valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas.
Kuva: Meeri Koutaniemi
Lisätiedot ja yhteydenotot
