Prospect taipui myös verkkoon

Koronapandemian vuoksi tehdyt rajoitustoimet pistivät alkuvuodesta tauolle harrastustoiminnan lisäksi myös erilaiset vertaistukiryhmät.

Esimerkiksi FinFamin tiloissa järjestetyt Prospect-vertaisryhmien live-tapaamiset mielenterveysomaisille peruttiin.

Turussa, Varsinais-Suomen FinFamissa oli juuri ehditty käynnistää uusi ryhmä, kun yhteiskunta laitettiin kiinni. Osallistujat olivat kuitenkin hyvin sitoutuneita ryhmään ja esittivät toiveen: onko Prospectia mahdollista järjestää, vaikka live-tapaamiset eivät onnistu?

Kaksi nuorta ryhmänohjaajaa lupasi yrittää.

Lopulta Prospectin verkkoversio onnistui yli odotusten.

 

Nelli Santala ja Annika Forth ovat hieman päälle 30-vuotiaita mielenterveysomaisia Varsinais-Suomesta. Nelli asuu Maskussa, Annika Turussa.

Neljä vuotta sitten he tapasivat Prospect-vertaisryhmässä. Menetelmästä innostuneina he kävivät saman tien myös ryhmänohjaajakoulutuksen.

– Olimme siihen aikaan nuorimpia Prospect-ryhmänohjaajakoulutuksen käyneitä, sillä olimme tuolloin alle 30-vuotiaita, Annika muistelee.

Ennen koronapandemiaa Nelli ja Annika olivat ehtineet ohjata useita Prospect-ryhmiä Varsinais-Suomessa: Annika oli ohjannut viisi Prospectia ja yhden sitä seuraavan Prospect Plussan, Nelli oli ohjannut kuusi Prospectia.

Ohjaaminen tuntui heistä palkitsevalta, sillä osallistujat vaikuttivat saavan ryhmästä paljon apua ja voimaa omaan arkeensa.

Kun koronapandemia maaliskuussa eskaloitui rajoitustoimiksi ja ryhmien tapaamiskielloiksi, Varsinais-Suomen ryhmä oli ehtinyt tavata kerran.

Ryhmän siirtyminen hamaan tulevaisuuteen oli osallistujille valtava pettymys.

Prospectiin osallistuminen vaatii sitoutumista, ja yleensä omainen haluaa päästä elämässään eteenpäin.

Varsinais-Suomen FinFami ja FinFamin keskusliitto alkoivat suunnitella ryhmän verkkototeutusta. Ongelmana oli, että vertaisryhmää ei oltu koskaan aiemmin järjestetty etänä, eikä alkuperäisen ryhmän toisella vetäjällä ollut sillä hetkellä mahdollisuutta opiskella uutta ohjelmistoa ja alkaa kehittää verkkoversiota. Tarvittiin siis kaksi ohjaajaa, jotka rohkenivat a) luomaan Prospectista verkkokurssin, b) vetämään sen ja c) ryhtymään hommiin saman tien.

– Nellin kanssa suostuimme yrittämään. Tiedämme toistemme työskentelytavat aiemmista yhdessä vedetyistä Prospecteista, ja minulle verkkoympäristö ja -järjestelmät ovat tulleet tutuiksi aiemman it-koulutukseni kautta. Opin järjestelmät nopeasti, Annika sanoo.

Koska verkkototeutusta ei oltu tehty myöskään missään muualla, Nellillä ja Annikalla oli vapaat kädet toteutuksen suhteen – sikäli kun toteutus oli linjassa Prospectin idean ja tavoitteiden kanssa.

– Järjestimme Euroopan ensimmäisen etä-Prospectin, Nelli sanoo.

Annikan mukaan he kävivät myös pohdintaa siitä, mikä kaikki voi mennä pieleen. Lopulta naiset päättivät luottaa teknisiin taitoihinsa ja improvisaatiokykyyn.

– Eniten jännitimme sitä, löytääkö ryhmä sen saman yhteyden, joka live-Prospecteissa syntyy ja osaammeko luontevasti ohjata verkon välityksellä. Emme halunneet, että verkkoversio on se, johon on ‘tyytyminen’, vaan että se on samanarvoinen vaihtoehto kuin live-versio, Annika sanoo.

 

Yleensä Prospect-vertaismalli on paikkakuntaan sidottu, eli jokaisella paikkakunnalla on ollut oma ryhmänsä. Tapaamiset on järjestetty FinFamin tiloissa.

Livenä Prospect toteutetaan yleensä 8–10:ssä viikossa pienryhmätapaamisina. Yksi tapaaminen on puolentoista tunnin pituinen. Verkkomuotoinen Prospect suunniteltiin kymmenen viikon mittaiseksi.

Verkkototeutus vaati mallin pohdintaa ja monta testauskertaa. Nelli ja Annika eivät halunneet, että tärkeä ryhmäkokoontuminen kuluisi toteutuksen pohtimiseen ja tietoteknisiin ongelmiin.

– Ideoimme ja purimme koulutuksen osiin ja mietimme, mitä osioita on tarvetta säätää. Prospectiin kuuluu kymmenen moduulia, ja tehtävien tekoon on varattu tietty aika. Saimme apua FinFamin asiantuntijalta Vaula Olloselta. Hän koordinoi Prospect-ryhmiä ja koosti meille Power Point -ohjeen, eräänlaisen työkirjan, Nelli kertoo.

Ohjelmistoksi valikoitui etäkokouskäyttöön suunniteltu Zoom. Se oli tullut Nellille tutuksi koulussa, ja vaikutti helppokäyttöiseltä.

Prospectin kolmanteen moduuliin kuuluu Elämänkaari-niminen tehtävä. Sen aikana jokainen osallistuja pohtii sitä, miten omaisen sairaus ja vointi ovat vaikuttaneet omaan elämään.

Livenä osallistujat näyttävät muille paperia, johon ovat piirtäneet kaaren. Verkkoversiossa kukin osallistuja otti piirroksestaan kuvan ja lähetti sen FinFamin keskusliiton vapaaehtoisten sähköpostiin. Sen jälkeen Annika siirsi sen Zoomiin kaikkien nähtäville.

– Esittelyn jälkeen poistin viestit meilistä, Annika sanoo.

Naiset havaitsivat, että jotkut asiat ja tehtävät olivat jopa helpompia järjestää verkossa kuin livenä. Pienryhmiin jako sujui jouhevammin, samoin puheenvuorojen kellottaminen ja aikataulussa pysyminen.

– Saimme myös palautetta, että kotoa oli helpompi osallistua. Uskoisin, että pitkien välimatkojen paikkakunnilla verkkoversio otetaan avosylin vastaan. Myöskään tapaamistilojen järkkäilyyn tai matkustamiseen ei kulunut aikaa. Ryhmä lähti käyntiin sillä kellonlyömällä, kun oli tarkoitus aloittaa, Annika sanoo.

Myöskään etukäteen pelättyjä hiljaisia hetkiä ei ollut.

– Verkkototeutus tuntui kaikin tavoin luontevalta, Nelli sanoo.

 

Nelli Santala ja Annika Forth arvioivat, että etä-Prospect onnistui monestakin syystä: osallistujat olivat sitoutuneita ja vetäjät olivat aiemmin toimineet ohjaajaparina live-Prospect -ryhmässä.

– Tarve ja innostus kohtasivat. Nellin kanssa tiedämme toistemme tavat ja täydennämme toisiamme, joten varmasti myös se vaikutti, Annika luettele.

Nelli ja Annika painottavat, että vaikka tarkoituksena ei ole korvata live-ryhmiä, etä-Prospect antaa erilaisia mahdollisuuksia.

– Pitkien etäisyyksien paikkakunnilla, esimerkiksi Pohjois-Suomessa, verkkoversio saattaa jopa olla ainoa vaihtoehto järjestää ryhmä, Annika jatkaa.

Naiset ottivat iloisina vastaan myös EUFAMIn kiinnostuksen ja kehut. Onnistuminen tuntuu mahtavalta. Vielä mahtavampaa heistä olisi, jos verkkomuotoisesta Prospectista olisi hyötyä mielenterveysomaisille ympäri Eurooppaa.

 

Tutkitusti toimiva vertaisryhmämalli

 

Prospect on mielenterveysomaisille suunnattu vertaisryhmämalli. Se kehitettiin eurooppalaisten omaisjärjestöjen liitossa EUFAMIssa vuonna 2001, kun omaiset ja alan ammattilaiset löivät hynttyyt yhteen. Suomeen malli tuli vuonna 2004.

Vuosittain ryhmiä on järjestetty keskimäärin kahdeksan, ja esimerkiksi viime vuonna Prospectiin osallistui FinFamin tietojen mukaan hieman alle 90 omaista.

Koulutettuja ohjaajia on 56.

FinFamin keskusliiton asiantuntija Vaula Ollonen on koordinoinut Prospect-toimintaa kymmenen vuoden ajan.

– Sinä aikana olen vuodesta toiseen vaikuttunut vapaaehtoisten sitoutumisesta ryhmään. He todella haluavat toteuttaa ja kehittää Prospectia, mistä olemme saaneet kiitosta myös muualta. Voisi sanoa, että Suomessa olemme mallin kehitystyön kärjessä, Ollonen kertoo.

Nykyään Prospect-mallia toteutetaan mielenterveysomaisten lisäksi myös päihdeomaisten apuna. Mielenterveys- ja päihdeomaisille suunnattuja yhteisryhmiä on järjestetty FinFamin jäsenyhdistyksistä muun muassa Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla.

Prospect on suunnattu erityisesti niille mielenterveysomaisille, jotka eivät ole akuutissa kriisissä läheisen sairastumisen suhteen. Vertaisryhmän osallistujien on hyvä pystyä kuuntelemaan toisten tarinoita ahdistumatta ja kertomaan omansa.

Prospectissa on kymmenen moduulia, joista jokaisen käsittelyyn kuluu puolitoista tuntia.

6–12 hengen ryhmä kokoontuu joko livenä tai verkossa.

Ollonen kuvailee Prospectia ”tutkitusti voimaannuttavaksi vertaisryhmämalliksi”.

– Jokaisella tapaamiskerralla on oma teemansa, ja ohjaajat ovat tasavertaisia ryhmäläisten kanssa. Kun ryhmän on käynyt, on mahdollista kouluttautua sen ohjaajaksi.

Jokainen teema käsittelee omaisten tunteita. Teemoja ovat esimerkiksi stressin kanssa eläminen, suru, menetyksen tunteet yms.

– Jos vaikka lapsi sairastuu, vanhempi saattaa surra niitä toiveita, joita hänellä on ollut lapsen tulevaisuuteen liittyen. Mielenterveysomaisena läheisen sairauteen liittyy surua, vaikka kukaan ei ole kuollut. Kun surua – ja muita läheisen sairastumiseen liittyviä tunteita – on käsitellyt vertaisten kanssa, elämään tulee uudenlaisia näköaloja.

Hankalien tunteiden käsittely vaatii ympärilleen tilaa, jotta asiaa on mahdollista prosessoida. Tästä syystä Prospect-kokonaisuutta ei voi kiirehtiä läpi, vaan siihen tulee varata riittävästi aikaa.

Ryhmään osallistuminen tukee omaisten hyvinvointia, lisää heidän itseluottamustaan ja jaksamistaan.

Mallia myös arvioidaan jokaisen ryhmän jälkeen; sekä osallistujat että ohjaajat antavat siitä palautetta. Ollonen sanoo, että palautteiden perusteella omaiset kokevat mallin erittäin toimivaksi.

– Asioiden käsittelyyn ja ryhmäläisten jatkotapaamisiin toivotaan usein lisää aikaa, ja molempiin on mahdollisuus Prospect-Plus -lisäkokoontumisissa.

Nyt, kun Prospectista on kehitetty myös verkkomuotoinen malli, se voidaan ottaa käyttöön valtakunnallisesti.

– Nyt voimme mahdollistaa mallin hyvinvointivaikutukset omaisille myös poikkeusaikana. Tästä kuuluu suuri kiitos kaikille upeille ja sitoutuneille vapaaehtoisille, jotka ovat olleet mukana verkkototeutuksen kehittämisessä, testauksissa ja pilottiryhmässä.

Lisätietoa Prospectista.

TEKSTI Laura Koljonen
KUVAT Katleena Puisto ja Suvi-Tuuli Kankaanpää

Juttu on julkaistu FinFamin Labyrintti-lehdessä 4/2020.