On Tuesday, 22 May, a small group from the AGORA Project visited the Helsinki City Theatre. First up was a tour of the theatre. Our guide Mirja was clearly passionate about the theatre and showed us not only the large, glass-enclosed foyer but also the green room, the costume and scene shops, the costume storage, the dressing rooms and, of course, the stage itself. And what a feeling to be up there: the revolving Big Stage is an incredible 800 m²!
Having only been to the lobby for a costume flea market a few years ago, it was a completely different experience to not only get to see inside the theatre, but also to go behind the scenes and find out just how much work goes into putting on a production. Mirja shared that one time, when she tried to list out the different occupations related to the theatre, she had to stop at 50 because it just kept on going! Not all of these workers are full-time employees, though; many work as freelancers on a project basis.
Unfortunately we were unable to take photos in some of the spaces due to copyright restrictions. I can say, though, that the sets were truly impressive and that going to the City Theatre to watch an actual performance is now on my to-do list.
The second part was more hands-on, and finally it was our turn to start performing! For the theatre activities we headed outside to the park, where theatre pedagogue Petra led us through an hour and a half of various theatre exercises. These were mostly movement-based, and were meant to help us become more aware of our bodies and get used to improvising. Although I have some experience in performing already, my skills are quite rusty, so it was a fun way to get back into everything. I’ve also always been afraid of improvising, so my main mission at this point is to conquer that fear.
It seemed like everyone had a lot of fun. For some of us, it was difficult to work without a script. Language also presented some challenges, with some preferring English, others Finnish, or even other languages – although it was also fantastic to see how creative my teammates were in overcoming these barriers. And indeed, this was another recurring theme in our end discussion: how the exercises helped to broaden our creativity and express ourselves in new ways.
I hope I’m speaking for the rest of the group when I say it’s only up from here!
Many thanks to Mirja from the Helsinki City Theatre, our theatre pedagogue Petra, and of course our project coordinator Johanna.
Text by AGORA-participant Rebecca.
(Photos by AGORA-coordinator Johanna.)
Tiistaina 22. toukokuuta pieni ryhmä AGORA-projektin osallistujia kävi Helsingin Kaupunginteatterissa. Ensimmäiseksi tehtiin kierros, jossa intohimoinen oppaamme Mirja esitteli meille teatterin isoa lasiseinäistä aulaa, näyttelijöiden lämpiötä, lavastusverstasta, pukuvarastoa, pukuhuoneita ja tietysti myös suuren näyttämön 800 m² kokoista kääntölavaa. Ja mikä fiilis, kun saimme kokeilla astumista noin isolle lavalle!
Olen itse käynyt tällä teatterilla vain kerran kirppistä varten, joten minulla oli tiistaina todella erilainen kokemus. Meitä yllätti, kuinka paljon työtä yksi esitys voi vaatia. Mirja kertoi, että kerran hän yritti listata, kuinka monta eri teatteriin liittyviä ammatteja on, mutta 50 ammatin jälkeen hän joutui luovuttamaan! Suuri osa ei kuitenkaan ole kokoaikaisia työntekijöitä, vaan freelancereita.
Valitettavasti emme saaneet kaikkialla ottaa valokuvia tekijänoikeuksien takia, mutta minun mielestäni lavastus oli mahtava ja Kaupunginteatterin esityksen näkeminen on nyt minun to-do-listalla.
Tapaamisen toinen osa oli käytäntöisempi ja meillä oli vihdoinkin mahdollisuus kokeilla itse esiintymistä! Menimme läheiseen puistoon, jossa teatteri-ilmaisun ohjaaja Petra ohjasi meidät puolentoista tunnin ajan teatteriharjoituksiin, joiden tarkoitus oli parantaa kehotietoisuuttamme ja totuttaa meidät improvisaatioon. Vaikka minulla on jo kokemusta esiintymisessä, en ole oikeastaan tehnyt mitään moneen vuoteen ja tästä syystä se oli hauska tapa aloittaa uudelleen. Lisäksi olen aina pelännyt improvisoimista, joten tämän hetken tavoite on vallata tuo pelko.
Vaikutti siitä, että kaikilla oli todella hauskaa. Osalle meistä oli vaikeaa tehdä harjoituksia ilman käsikirjoitusta. Meillä oli myös joitain kieleen liittyviä haasteita, koska jotkut osallistujat suosivat suomen kieltä, jotkut englantia tai muuta kieltä. Oli kuitenkin hienoa nähdä, millaiset kommunikaatioratkaisut tiimijäsenemme keksivät. Tämä olikin toistuva aihe keskustelumme harjoituksen jälkeen – että meidän luovuus laajentui ja että opimme uusia tapoja ilmaista itseämme.
Toivottavasti puhun koko ryhmä puolesta kun sanon, että tulevaisuus on vielä parempi!
Kiitokset Mirjalle Helsingin Kaupunginteatterilta, teatteri-ilmaisun ohjaaja Petralle, ja tietysti meidän projektikoordinaattorimme Johannalle.
Teksti englanti ja suomi: Rebecca.
(Kuvat ja suomenkielisen tekstin editointi: AGORA-projektin koordinaattori Johanna.)