Perjantaina 3.7. julkaistiin uusimman sosiaalibarometrin tulokset. Vastaajina toimi kuntien sosiaalityöntekijöitä, sote-johtajia, Kelan ja TE-toimiston johtoa. Yleensä tulokset julkaistaan vasta syksyllä, mutta nyt julkaisua oli aikaistettu, jotta voidaan paremmin ennakoida koronan ensimmäisen aallon aiheuttamia sosiaalisia vaikutuksia. Tulokset olivat odotettuja mutta osin myös odottamattomia.
Vastaajat nostivat suurimmiksi huolen aiheiksi lapsiperheet, nuoret, moniongelmaiset ja mielenterveyskuntoutujat. Varsinkin huoli lapsiperheistä ja mielenterveyskuntoutujista oli noussut rajusti. Poikkeustilan aiheuttamien rajoitusten takia myös huoli ikääntyneistä ja omaishoitajista oli kasvanut.
FinFami Pirkanmaan toteuttamassa omaiskyselysssä on jo aikaisemmin tullut esiin se, kuinka omaisten huoli on kasvanut ja omaiset ovat joutuneet entistä kovemmalle. Sosiaalibarometri 2020 tulokset vahvistivat tämän havainnon.
Koronan takia töiden tai koulun tarjoamaa taukoa omaistilanteeseen ei enää ollut. Myös kuntoutusten ja päivätoiminnan sulkeuduttua, monen sairastuneen toimintakyky ja kunto suorastaan romahti ja omaisen roolista tuli yhä raskaampi ja aikaavievämpi. Omaishoidon tukea saavien omaisten oli entistä vaikeampaa pitää lomapäiviä ja kunnalta sai apua vain etänä.
Suurin osa Sosiaalibarometrin 2020 tuloksista eivät yllättäneet. Samankaltaiset johtopäätökset on ollut nähtävissä jo aiemmin FinFamin työntekijöiden keskusteluissa omaisten kanssa sekä erilaisten kyselyiden tuloksissa. Yllättävää Sosiaalibarometrin 2020 tuloksissa kuitenkin oli se, että vastaajien mielestä suomalaisten hyvinvoinnin ajateltiin keskimäärin parantuneen. Tämä tarkoittaisi sitä, että hyvinvointierot heikosti voivien ja hyvinvoivien välillä kasvaa entisestään.
Korona toi esiin haavoittuvuudet sosiaalipalveluissa sekä niiden ryhmien palveluissa, joiden ei ole mahdollista käyttää sähköisiä palveluita ja joilla ei ole osaamista tai halua niiden käyttämiseen. Tämä korostaa entisestään hyvinvointierojen kasvamista varsinkin poikkeustilassa, jossa kasvokkainen asiointi ei välttämättä ole ollenkaan mahdollista.
Vaikka korona ei siis valtaväestön elämään juuri lopulta vaikuttanut kuin hetkittäin, heikensi se jo heikommassa asemassa olevien hyvinvointia, kuten mielenterveysomaisten. Jatkossa vaaditaan hallitukselta ja kunnilta paljon tekoja, jotta hyvinvointieroja pystytään taas kaventamaan. Talouden taantumasta puhutaan paljon, mutta vielä ei ole täysin ymmärretty, että hyvinvoiva yhteiskunta myös tuottaa paremmin. Hyvinvoinnin kasvattaminen on avainasemassa myös talouskasvussa.
Sosiaalibarometrin 2020 tulokset voit katsoa täältä.
Lisätiedot ja yhteydenotot
