Valitse sivu

Maahanmuuttajille suunnattu omaistyö on vielä verraten vähäistä, vaikka mielenterveyden ongelmat ja haasteet ovat maahanmuuttajilla jopa kantaväestöä yleisempiä. Ongelmat vaikeuttavat monin tavoin integraatiota yhteiskuntaan sekä vaikuttavat yksilöiden ja perheiden hyvinvointiin.

FinFamin Agora-projektin innoittamina Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami lähti kehittämään vuoden 2021 aikana toimintaa monikulttuurille mielenterveysomaisille.

Yhdistys sai Alli Paasikivi-säätiöltä rahoituksen Vertti-toiminnan kehittämiseksi maahanmuuttajataustaisille perheille sekä Turun kaupungilta rahoituksen työntekijän palkkaamiseksi maahanmuuttajaprojektiin kaupungin kahden lähiön, Varissuon ja Lausteen, alueelle muutamaksi kuukaudeksi. Hankkeen tavoitteena oli luoda verkostoja julkisen sektorin ja järjestöjen välillä, kouluttaa ammattilaisia ja maahanmuuttajajärjestöjä sekä antaa tietoa maahanmuuttajaperheille, joissa on mielenterveyden haasteita.

Monikulttuuriset mielenterveysomaiset -hankeen työntekijä, yhteisöpedagogi Zahra Abucar kertoo, että maahanmuuttajien mielenterveysongelmien tunnistaminen voi olla haastavaa.

– Joissakin kulttuureissa mielenterveyden käsite on kokonaan vieras ja mielenterveyden ongelmiin voi liittyä mustavalkoista ajattelua, ongelmia ei tunnisteta ja niiden syntyyn voi liittyä erilaisia harhaluuloja ja stigmaa. Leimautumisen pelko voi vaikuttaa niin sairastuneeseen itseensä kuin läheisiinkin.

– Stigmatisoituminen vaikuttaa siihen, haluaako omainen puhua aiheesta läheisilleen ja hakea vertaisapua. Monissa maahanmuuttajayhteisöissä mielenterveyden häiriöihin liittyy voimakasta häpeää, ennakkoluuloja ja uskomuksia. Psyykkisistä ongelmista usein vaietaan ja psyykkistä oireilua selitetään usein somaattisten vaivojen kautta, jatkaa Zahra.

Psyykkisen oireilun yleisyydestä huolimatta ulkomaalaistaustaiset käyttävät mielenterveyspalveluita koko väestöön verrattuna vähemmän. Rakenteellisia esteitä hoidon ja avun piiriin hakeutumiselle voivat olla esimerkiksi taloudelliset esteet, kieliongelmat tai puutteelliset tiedot palveluverkostosta.

Ammattilaisten voi olla vaikeaa keskustella mielenterveydestä ja sen ongelmista maahanmuuttajataustaisten kanssa.

– Ammattilaisilla ja viranomaisilla on valitettavasti edelleen pelkoa keskustella mielenterveydestä maahanmuuttajataustaisten kanssa, Zahra toteaa.

– He miettivät liikaakin, ettei heillä ole tarpeeksi tietoa kulttuureista ja uskonnoista, vaikka tärkeintä olisi kohdata ihminen.

Hankkeen aikana Lauste-Varissuon alueella toimiville ammattilaisille (päiväkotien, lapsiperhesosiaalityön ja lastensuojelun, neuvolan ja paikallisen koulun oppilashuollon henkilökunta) järjestettiin koulutuksia, joissa annettiin tietoa mielenterveys- ja päihdeomaisten tunnistamisesta, tuen tarpeista ja tuen mahdollisuuksista.

Ammattilaiset ottivat mielenterveysomaisten asian innostuneena vastaan.

Kulttuurien ja uskontojen ymmärtämiselle oli paljon tarvetta, ja ammattilaiset toivat esille saaneensa ymmärrystä, miten kollektiivisissa kulttuureissa mielenterveysongelmat koetaan enemmän häpeällisenä kuin yksilöllisessä kulttuurissa, kertoo Zahra.

Myös maahanmuuttajayhdistysten asiakkaat olivat kiinnostuneita keskustelemaan mielenterveysaiheista ja luottamus syntyi helposti. Omia kokemuksia jaettiin vapaasti, jopa niin, että puheenvuoron saaminen oli vaikeaa.

Koronan vaikutus on näkynyt ja ihmiset ovat kokeneet poikkeusajat kuormittavina. Monet ovat joutuneet luopumaan lähiyhteisön tuesta ja opettelemaan uusia tapoja pitää yhteyttä. Yleinen pelko ja tietämättömyys sairaudesta on kuormittanut kaikkia. Maahanmuuttajien mielen hyvinvointia ylläpitää usein ihmisten tapaaminen ja isossa ryhmässä oleminen ja eristäytyminen koetaan hyvin ahdistavana.

Osana hanketta toteutettiin Vertti-leiri, jonka aikana osallistujat saivat tukea vanhemmuuteen ja lapsen kokemusten ymmärtämiseen sekä perheiden vuorovaikutukseen. Leiri oli suunnattu perheille, joissa vanhemmalla on masennusta ja 7-12-vuotiaita lapsia. Ryhmä oli vertaistuellinen: samankaltaisessa tilanteessa olevat ymmärtävät toisiaan ja asioista on helpompi puhua.

Vertti-leirin ryhmien ohjaajiksi koulutettiin keväällä 12 ammattilaista, vapaaehtoista ja opiskelijaa. Kouluttajana toimi Bitta Söderblom, joka on kehittänyt Vertti-ryhmätoiminnan. Leiriä markkinoitiin laajasi maahanmuuttajayhdistysten, koulujen, sosiaali- ja terveystoimen kautta. Hakijoita saatiinkin ennätysmäärä, leirille haki mukaan 11 perhettä. Ennen leirin alkua kaikki perheet tavattiin kaksi kertaa ja leirille valittiin seitsemän perhettä.

Leiri oli tarkoitus järjestää viikonloppukurssina (to-su), mutta koronarajoitusten takia leiri toteutettiin päiväleirinä ilman yöpymisiä. Koronatilanteen ja perheiden muuttuneiden tilanteiden takia päiväleirille osallistui viisi perhettä. Leirillä oli aikuisten ryhmä ja kaksi lasten ryhmää eri-ikäisille lapsille.

Perheet tavattiin leirin jälkeen vielä kaksi kertaa ryhmänä sekä jokainen perhe erikseen arviointipalaverissa. Perheet ovat myöhemmin tavanneet kylpyläillan merkeissä ja pitäneet yhteyttä toisiinsa myös leirin jälkeen sekä osallistuneet Varsinais-Suomen FinFamin perheille suunnattuun päivään.

– Erityisesti leirimuotoinen toiminta sopii hyvin maahanmuuttajataustaisille perheille, sillä heidän voi olla haastavaa sitoutua viikoittaisiin tapaamisiin monen kuukauden ajan, pohtii Zahra.

Leirejä tullaan toteuttamaan myös jatkossa.

Varsinais-Suomen FinFami jatkaa monikulttuurista mielenterveysomaistyötä myös hankkeen jälkeen. Yhdistys pyrkii pitämään yhteyttä maahanmuuttajayhdistyksiin ja viemään tietoa mielenterveydestä ja omaisten tuesta erilaisten tapahtumien ja ryhmien kautta.

Näiden lisäksi selvitetään mahdollisuutta toteuttaa maahanmuuttajien yhdistystoiminnassa tapahtuvaa omaisneuvontaa, jossa jalkaudutaan maahanmuuttajille tuttuun ympäristöön.

Erilaisten toimintojen lisäksi on tärkeää puhua myönteisessä sävyssä mielenterveydestä ja sitä tukevista asioista.

– Mitä enemmän asiasta keskustellaan, sitä enemmän tabut häviävät. Asioita olisi hyvä käsitellä positiivisessa valossa ja puhua omaisen ja perheen mielen hyvinvointia tukevista asioista. Annetaan maahanmuuttajien itsensä kertoa, miten eri kulttuureissa käsitellään mielenterveyttä. Opitaan toinen toisiltamme.

– Myös ammattilaisia tulisi kouluttaa lisää ottamaan mielenterveyskysymyksiä esiin maahanmuuttajien kanssa. Asioista oli hyvä keskustella myös työyhteisöjen sisällä epävarmuuden ja pelkojen vähentämiseksi, päättää Zahra.

 

Zahran vinkit, kun koulutat tai kohtaat:

  • Avaa mielenterveysomais-käsite myös ammattilaisille.
  • Mielenterveysongelmat voivat näkyä myös fyysisinä vaivoina.
  • Kerro ammattilaisille omaisen prosessista, prosessi on riippumaton kulttuurista.
  • Kerro maahanmuuttajille, mikä on mielenterveys, mikä on omainen tai läheinen. Maahanmuuttajille omaiskäsite on lähtökohtaisesti laajempi kuin kantasuomalaisille.
  • Maahanmuuttajien kanssa keskusteluissa on helpointa lähteä keskustelemaan ja kysymään mielenterveydestä eri kulttuureissa ja kysyä heidän omia kokemuksiaan.
  • Tavoite on, että maahanmuuttajat voivat itse pohtia asioita ääneen ja jakaa kokemuksiaan.

Moninaisuutta tukeva työote Vertti-leirillä

 Leiriä suunniteltaessa on hyvä ottaa huomioon:

  • Kulttuurisensitiivinen työote, monikulttuurisuutta tukeva ohjaaminen; ohjaaja tuntee ja ottaa huomioon maahanmuuttajataustaisten osallistujien taustat. Ohjaajat keskusteltavat keskenään kulttuurisensitiivisyydestä, mitä se on ja miten sen halutaan näkyvän Vertti- leirillä.
  • Huomioi kulttuurien ja yksilöiden erot ruokavalioon, uskontoon, hygieniaan ja siveyteen liittyen.
  • Selkokieli, kommunikoidaan monella eri tavalla, puhutaan selkosuomea ja mahdollisimman arkisia ja yksinkertaisia lauseen rakenteita ja lyhyitä lauseita. Asioiden käsittely puutteellisen kielitaidon takia vie huomattavasti enemmän aikaa.
  • Käytetään hyödyksi olemassa olevia monikulttuurisia järjestöjä markkinointivaiheessa.
  • Panostetaan me-henkeen ja luottamukseen.

 

TEKSTI Zahra Abucar ja Milla Roos
KUVA: Milla Välke

Lisätiedot ja yhteydenotot

Marika Finne
Marika Finne

Asiantuntija, viestintä

p. 045 844 0135
marika.finne
@finfami.fi

Pin It on Pinterest