Tietoa lapsiomaisista

Lapsi katsotaan lapsiomaiseksi vain silloin, kun hän on itse terve tai oireilee vain vähän. Lapsiomaiseksi voidaan alaikäisen lapsen ohella lukea myös aikuistunut henkilö, joka on lapsuusaikanaan elänyt psyykkisesti sairaan läheisen kanssa

Suomessa jopa joka neljäs alaikäinen lapsi tai nuori elää perheessä, jossa ainakin toisella vanhemmalla on tai on ollut hoitoa vaativa mielenterveyden ongelma. Arvio perustuu Suomessa THL:n syntymäkohortti -87 sekä -97-aineistoista tehtyihin tutkimuksiin, Kelan sairauseläketilastoihin sekä arvioon terveysasemien mielenterveysasiakkaiden määrästä. Myös kansainvälisen tutkimusaineiston perusteella lapsiomaisten määrä asettuu 20–25 prosenttiin kaikista alaikäisistä. Omaishoitajan asemassa olevia lapsia ja nuoria arvioidaan olevan Suomessa noin 20 000-40 000.

Psyykkisesti sairastavien ja/tai päihdeongelmaisten vanhempien lasten kohdalla riski sairauden ylisukupolviseen periytymiseen on korkea. Masennus periytyy jopa 60 prosentille lapsiomaisista. Psyykkiset ongelmat eivät kuitenkaan periydy automaattisesti.

Jos perheen sisäinen vuorovaikutus ja arjen sujuvuus on hyvää ja perhe saa tukea vanhemmuuteen, voi lapsen elämänkulku olla turvallista ja hyvää.

Vanhemman psyykkinen sairaus aiheuttaa kuitenkin koko perheelle kuormitusta, ja erityisesti pitkittyessään se voi vaikuttaa haitallisesti lasten ja vanhemman väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Tilanne on sitä haastavampi, mitä enemmän samalle perheelle kasaantuu erilaisia kuormituksia ja ongelmia. Näitä ongelmia ovat esimerkiksi vanhemman pitkäaikaistyöttömyys, toisen vanhemman puuttuminen kuoleman tai yksinhuoltajuuden takia tai vakava päihdeongelma.

Lapsuuden kuormittavat elinolosuhteet sekä vanhempien haavoittuva asema ovat merkittäviä riskitekijöitä lasten ja nuorten syrjäytymiskehitykselle ja syrjään jäämiselle aikuisuudessa.

THL:n syntymäkohortti -97-tutkimuksen perusteella yhä useampi nuori Suomessa jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien takia. Tutkimuksen mukaan erityisesti vanhempien mielenterveyshäiriöt olivat yhteydessä nuoren masennus tai ahdistuneisuushäiriöiden aiheuttamaan työkyvyttömyyteen.

Lapsiomaiset kokevat usein yksinäisyyttä, huolta, pelkoa ja häpeää. Vaikeat tunteet ja leimautumisen pelko estävät lapsiomaisia puhumasta kotona olevista ongelmista. Perheen lapselle voi myös langeta mittavia vastuita oman vanhempansa tai sisarustensa hoivasta ja perheen arjen sujumisesta. Näiden lisäksi ongelmana on palveluiden pirstaleisuus. Tieto eri palveluista vaatii valveutuneisuutta ja varsinkaan lapset eivät aina tiedä, mistä apua voi saada.

Erityinen sisaruus

Koko perheen huomioiminen ja tukeminen on tärkeää myös silloin, kun sairastunut on perheen lapsi. Sairastuneen lapsen mielenterveysongelmat vaikuttavat vanhempien lisäksi myös perheen muiden lasten elämään ja sisarussuhteeseen.

Muut lapset jäävät usein sairastuneen sisaruksensa varjoon ja he saattavat ottaa vastuunkantajan roolia sekä varovat rasittamasta väsyneitä vanhempia omalla käytöksellään. Tunteet kuten syyllisyys, huoli, pelko, häpeä ja väsymys ovat tavanomaisia. Perheen muut lapset ovat stressaantuneita sairaan sisaruksensa tilanteesta siinä missä aikuisetkin ja kuormittava tilanne voi ajan kuluessa vaikuttaa myös heidän terveyteensä ja hyvinvointiinsa.

Erityistä tukea tarvitsevan lapsen sisarukset kaipaavat huomiota, turvaa ja tietoa sairaudesta sekä perheen tilanteesta.

Tieto vähentää pelkoja ja syyllisyyden tuntemuksia ja lisää ymmärrystä siitä, miten sairaus vaikuttaa perheen arkeen. Huomioimalla perheen terveet lapset ennaltaehkäistään ongelmien siirtymistä perheenjäseneltä toiselle

Miten lapsiomaisia voi auttaa?

• Oikeus laadukkaisiin, helposti saavutettaviin ja perheen jaksamista tukemiin palveluihin tulee turvata.
• Sote-palveluissa tulee huomioida ennaltaehkäisevän työn merkitys ja velvoittaa vastuutaho sen toteutukselle.
• Päiväkoteihin ja kouluihin tarvitaan lisää varhaisen puuttumisen ja psykososiaalisen tuen resursseja. Lasten parissa työskentelevien ammattilaisten täydennyskoulutukseen tulee lisätä osaamista lapsiomaisten tunnistamiseen ja tukemiseen.
• Perheiden peruspalveluihin tulee panostaa: hyvinvointialueilla tulee olla tarjolla riittävästi perhetyötä, kotiapua ja muita lapsiperheiden palveluita. On olemassa toimintamalleja, kuten Lapset puheeksi -menetelmä, joiden avulla koko perhettä ja lapsen kehitystä voidaan tukea vanhemman sairaudesta huolimatta.
• Perheiden tulee saada apua yhdeltä luukulta. Neuvolan, varhaiskasvatuksen ja koulujen tulee yhteistyössä tunnistaa vaikeasta perhetilanteesta kärsivät lapset ja nuoret, nostaa asia puheeksi turvallisella tasolla ja tarjota apua.
• Päiväkodeissa ja kouluissa tulee olla riittävästi tietoa sekä varhaisen puuttumisen ja psykososiaalisen tuen resursseja. Myös aikuisten mielenterveyspalveluissa tulee kartoittaa koko perheen, myös lasten, tilanne.
• FinFami tarjoaa apua lapsiomaisille ja nuorille hoivaajille. Tärkeitä keinoja ovat vertaistuki sekä kuulluksi ja hyväksytyksi tuleminen. Lapset puheeksi -keskustelu tulee toteuttaa aina, jos huoli perheen jaksamisesta herää. FinFamissa kehitetty Vertti-ohjelma on tarkoitettu kouluikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Vertti-ohjelman avulla saa tukea vanhemmuuteen ja lapsen kokemusten ymmärtämiseen.
• Ylisukupolvinen negatiivinen kierre pitää katkaista nykyisen sukupolven aikana. Lapsi ei saa missään tilanteessa olla vastuussa perheen arjesta tai vanhemman sairauden hoidosta. Yhteiskunnan on varmistettava, ensisijaisesti lapsen etua valvoen, riittävä ja oikea-aikainen tuki psyykkisesti sairastaville ja heidän läheisilleen.

Tiivistetysti

• Suomessa jopa joka neljäs alaikäinen lapsi tai nuori elää perheessä, jossa ainakin toisella vanhemmalla on tai on ollut hoitoa vaativa mielenterveyden ongelma.
• Masennus periytyy jopa 60 prosentille lapsiomaisista.
• Lapsiomaiset kokevat usein yksinäisyyttä, huolta, pelkoa ja häpeää.
• Avun saamisen ongelmana on palveluiden pirstaleisuus.
• Oikeus laadukkaisiin, helposti saavutettaviin ja perheen jaksamista tukemiin palveluihin tulee turvata.
• Varhaiskasvatuksen, koulun, neuvolan ja sosiaalitoimen yhteys sekä ennaltaehkäisevät kotiin tuotavat palvelut ovat keskeisessä asemassa.