Valitse sivu

Tulkilla on tärkeä rooli maahanmuuttajan asioidessa mielenterveyspalveluissa, ja virhetulkkauksilla voi olla vakavat seuraukset. Epäonnistuneen tulkkauksen seurauksena asiakkaalle voidaan määrätä esimerkiksi väärä lääkitys.

Aziza Hossaini on mielenterveystulkki.

Ammattinimike on varsin uusi. Suomessa mielenterveystulkkeja on koulutettu vasta parin vuoden ajan Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa. Hossaini on yksi koulutusta kehittämässä olleista.

Mutta miksi mielenterveysasioiden tulkkaamiseen tarvitaan täydennyskoulutusta?

Mielenterveystulkkaus on Hossainin mukaan oikeustulkkauksen rinnalla yksi vaikeimmista tulkkauksen muodoista.

Mielenterveyspalveluita käyttävät maahanmuuttajat ovat erittäin haavoittuvassa asemassa. Sen lisäksi, että he ovat vieraassa kulttuurissa, heillä voi olla taustalla erittäin vaikeita kokemuksia ja esimerkiksi sotatraumoja.

– Tulkkauksessa et ole tekemisissä pelkästään kahden kielen, vaan kahden kulttuurin kanssa, jotka voivat olla hyvin erilaisia.

Hossainin mukaan mielenterveystulkkauksessa tärkeää on yhteistyö tulkin ja lääkärin tai muun mielenterveystyötä tekevän työntekijän välillä. Hän on todennut toimivaksi jäädä tulkkauksen jälkeen keskustelemaan asiantuntijan kanssa hetkeksi. Silloin hän voi selittää asiantuntijalle sellaisia kulttuurisia termejä ja nyansseja, jotka tulkattavan puheessa menevät todennäköisesti suomalaiselta asiantuntijalta ohi.

Työ on erittäin vastuullista. Kulttuurisia seikkoja ei voi jättää tulkkaamatta. Hossaini antaa tästä esimerkin:

–  Afganistanilaisesta tai iranilaisesta kulttuurista tuleva voi puhua itsemurha-ajatuksistaan esimerkiksi sanomalla ”Olen niin väsynyt. Kaikki on Jumalan käsissä. Jos hän tahtoo, voin lähteä milloin vain tästä maailmasta”. Suomalainen asiantuntija voi tulkita niin, että asiakas kertoo olevansa väsynyt, mutta kuitenkin toiveikas sanoessaan, että kaikki on Jumalan käsissä. Todellisuudessa asiakas voi tarkoittaa olevansa niin väsynyt, että hän haluaa kuolla.

 

Suomen laki takaa oikeuden tulkkaukseen, kun maahanmuuttaja asioi esimerkiksi terveyspalveluissa.

Käytännössä tulkkaus ei aina täytä lain pykälän vaatimuksia. Jopa oikeustulkkauksessa käytetään toisinaan kouluttamattomia tulkkeja. Viime vuonna Yle uutisoi, että virhetulkkaukset lisääntyvät tuomioistuimissa koko ajan, mikä oli johtanut myös virheellisiin tuomioihin.

Kouluttamattomien ja erikoistumattomien tulkkien käyttö johtuu muun muassa siitä, että tulkkauspalveluiden hankinta kilpailutetaan ja tulkkitoimistojen välittämien tulkkien taso on vaihteleva.

Yliopistollisissa sairaaloissa ei Hossainin mukaan tarjota mielenterveysasioihin erikoistunutta tulkkia, edes välttämättä silloin, kun käsitellään vaikeita psykiatrisia ongelmia.

– Monet maahanmuuttajataustaiset, joiden kanssa olen itse ollut tekemisissä työni kautta, ovat sanoneet, että he ovat pitkään kamppailleet mielenterveyden ongelmien kanssa, mutta eivät ole menneet pyytämään apua, koska heillä on ollut todella huonoja kokemuksia osaamattomista tulkeista, Hossaini kertoo.

Hossaini kertoo kuulleensa, että joskus suuri osa asiakkaan sanomisista on jätetty tulkkaamatta ja joitakin asioita on tulkattu väärin.

– Olen kuullut myös, että potilas on joutunut käyttämään epäsopivia lääkkeitä huonon tulkkauksen takia. Jos tulkkaus on kehno, ja psykiatri ei saa kunnollista kuvaa oireista ja potilaan tilanteesta, niin totta kai siinä on iso riski, että tulee väärät lääkkeet.

Vakavin tapaus, jonka Hossaini on kohdannut, liittyi tulkin ammattiin liittyvään salassapitoon.

Henkilö oli kertonut hyvin henkilökohtaisista ja traumaattisista tapahtumista asioidessaan useita kertoja terveydenhuollossa. Tulkki oli vaihtunut melkein joka kerta.

Myöhemmin selvisi, että joku tulkeista oli puhunut hänen asioistaan maahanmuuttajayhteisössä muille. Hänelle tultiin kertomaan, että hänen tiedetään käyttäneen mielenterveyspalveluita ja jopa, mitä hän oli ammattilaiselle puhunut.

– Tiedon leviäminen yhteisössä oli hänelle isompi trauma kuin se, jonka takia hän oli alun perin hakeutunut hoitoon, Hossaini sanoo.

Lähteenä on käytetty haastattelun lisäksi Lakimiesuutiset -julkaisun verkkouutista ”Oikeustulkkaus ei saa olla sattuman kauppaa”. Artikkelikuva on kuvituskuva, eikä kuvan henkilöt liity juttuun.

 

TEKSTI Emma Auvinen
KUVA Vilma Pimenoff

Lisätiedot ja yhteydenotot

Marika Finne
Marika Finne

Asiantuntija, viestintä

p. 045 844 0135
marika.finne
@finfami.fi

Pin It on Pinterest